MEHEVÄN MUHEVA JA ENNENKAIKKEA SUPERMAUKAS KASVISLASAGNE


Tehtiin toissa viikonloppuna tätä kasvislasagnea, jota syödessä mietin, että taisi jauhelihaversio löytää voittajansa. Vaikka on tämä munakoiso-jauhelihalasagnekin ollut herkkua. Kuten myös tämä aiempi kasvisversio ricotta-pinaattilasagne (voi itku noita kahdeksan vuoden takaisia kuvia, on tässä sentään onneksi niiden suhteen jotain kehitystä tapahtunut, vaikka lasagne erityisen haastava kuvauskohde tuntui edelleenkin olevan :D). Nyt kun noita arkistoja lähdin kaivamaan, niin on me muuten tehty myös ihanaa kurpitsa-vuohenjuustolasagnea! Ja entäs blogin ihka ensimmäinen postaus, jossa tehtiin frteeratuista lasagnelevyistä herkulliset marjaleivokset :) Taitaa olla kohta koko blogin kantava teema, erilaiset lasagnet.

Palatakseni tämän päivän aiheeseen, kasvislasagneen, joka arkistojen perusteella on hieman arkisempi kuin aiemmat lajitoverinsa, mutta ah niin maukas. Tein tätä samaa muuten myös viime viikonloppuna, kun oltiin sukuloimassa Torniossa. Silloin käytin kesäkurpitsan sijaan kaapista löytynyttä parsakaalia, joka sekin sopi tähän mainosti. Toisella kertaa yrttipuntit jäivät pois, mutta hyvin maistui ilmankin. Eli kasviksia maun mukaan ja sitten kunnon beschamel-kastike niin hyvä tulee! Kasviskastike on näillä määrillä ainakin meidän perusjauhelihakastiketta runsaampi, joten pastakerroksia saa olla jopa neljä, ja kuten kuvista näkyy meidän vuoalle se alkoi olla ihan vetoisuuden äärirajoilla.

Supermaukas kasvislasagne
12-15 täysjyvälasagnelevyä
4 keskikokoista porkkanaa karkealla terällä raastettuna
1 kesäkurpitsa raastettuna, tai 1 parsakaali hienonnettuna
1 sipuli (tai punasipuli) hienonnettuna
1-3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1prk tomaattimurskaa
100g tuoretta pinaattia
1 ruukku basilikaa hiennonnettuna
1 ruukku timjamia hienonnettuna
2rkl rypsiöljyä
mustapippuria myllystä
suolaa maun mukaan
ripaus chiliä/cayennea

Beschamel-juustokastike
50g voita
1dl vehnäjauhoja
8dl maitoa
150g juustoraastetta (meillä ekalla kertaa parmesaania ja mozzarellaa, toisella emmentalia ja mozzarellaa, molempi parempi)
ripaus valkopippuria ja muskottipähkinää

Kuulota sipuli ja valkosipuli öljyssä. Lisää porkkanat ja kesäkurpitsa/parsakaali ja paistele keskilämmöllä kunnes pehmenevät. Lisää tomaattimurska, tarvittaessa vettä n.purkillinen, sekä mausteet ja hauduta n.5-10min. Lisää lopuksi pinaatti ja yrtit.

Sulata voi kattilassa ja sekoita siihen vehnäjauhot, älä ruskista. Lisää maito koko ajan vispilällä sekoittaen. Itse lisään alkuun noin desin johon sekoitan voi-jauhoseoksen huolellisesti ja sitten loput maidot. Keitä sekoitellen, kunnes seos sakenee ja kuplii hieman. Nosta pois levyltä ja sekoita suurin osa juustoraasteesta joukkoon, jätä n. 1dl kuorrutusta varten. Mausta.

Lado lasagnelevyt ja kastikkeet vuorotellen vuokaan. Itse laitan aina pohjalle hieman kumpaakin kastiketta, ennen ensimmäiästä pastakerrosta. Viimeisen pastakerroksen päälle lisään enää pelkkää juustokastiketta sekä loput juustoraasteet.
Paista 200C-asteessa n.50min  (30-40 minuuttia riittää jos käytät tavallista täysjyvän sijaan). Anna vetäytytä n.15min ennen tarjoilua. Nauti.

TOISTAN ITSEÄNI - HELPPOA JA NOPEAA. TÄLLÄ KERTAA IHANAA BROILERI-MOZZARELLA PASTAA.

 

 

Nykyisin melkein jokaisen postauksen aihe tuntuu olevan "helppoakin helpompaa". No, niin se menee. Kiirettä töissä, kiirettä kotona, kiirettä vapaa-ajalla, kiire ruoanlaitossa. Ruoan pitää olla hyvää, niin laadullisesti kuin maultaan, ja nopea valmistaa, muuten menee liian helposti sieltä missä on rima matalin (eli sinne ruokapaikkaan mistä ei ruokablogissa kirjoitella). Tässäpä taas yksi sellainen ruoka. Oikeasti ei pitäisi löytyä perusteluja miksi tätä ei ehtisi tehdä, ja raaka-aineetkin ovat simppelit. Maustetta voisi heitellä joukkoon vähän reilumminkin, mutta näin tämä upposi lasten makuhermoon - ja maistui myös itselle. Täyteläistä ja ihanaa. Ja antoi se myös aihetta fiilistellä persiljanipun kera, jonka vielä näin myöhään syksyllä saattoi noukkia omalta kasvilavalta. Kaikki muu sieltä onkin jo kuihtunut.

 

Broileri-mozzarella pasta

2-3 broilerin filettä kuutioituna

1 prk paseerattua tomaattia (4-500g)

1 sipuli hienonnettuna

2 valkosipulin kynttä hienonnettuna

1 mozzarella pallo kuutioituna

öljyä paistamiseen

suolaa ja pippuria

ripaus chilihiutaleita

tuoretta lehtipersiljaa hienonnettuna

Pastaa (meillä kuvanottopäivänä kahden purkin loput)

 

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Veden kiehuessa, paista ensin kanakuutiot, mausta suolalla ja pippurilla. Nosta syrjään ja kuulota sipulit kullankeltaisiksi. Lisää paseerattu tomaatti ja lämmitä pulpahtelevaksi. Lisää kanat sekä tarvittaessa hieman vettä. Mausta chilihiutaleilla, tarkista suola. Lisää hienonnettu persilja, kun pasta on lähes kypsää. Pastan valmistuttua, lisää mozzarellakuutiot. Lämmitä hetken verran niin, että juusto alkaa pehmetä, mutta ei vielä muutu venyväksi. Annostele pasta ja kastike lautaselle. Voit täydentää annoksen parmesan lastuilla ja basilikan suikaleilla. Nauti heti.



IHANAA KASVISRUOKAA - NOPEA LEHTIKAALIPASTA

 



 

Jatketaan lehtikaalin parissa, kun siitä onnistui tehdä toinenkin superherkku. Pelastin kaupasta sen viimeisen lehtikaalipussin ja jääkaapista se osui sitten käsiin kun mietin, että mitäs tänään lounastettaisiin. Ripaus&Hyppysellinen-blogista löytyi herkullisen kuuloinen ohje ja eikun toteuttamaan. Nopea ja helppo ruoka, jota kehtaisi tarjota vieraillekin. Kertakaikkisen hyvää! Ensi kesänä meidän kasvilava taitaa olla täynnä lehtikaalia.

 

Lehtikaalipasta 2-3 annosta

spagettia

150g lehtikaalia

3 tomaattia

2-3 valkosipulin kynttä

1dl auringonkukansiemeniä

3-4 rkl öljyä

suolaa ja mustapippuria

parmesan-juustoa

 

Poista lehtikaaleista kova keskiruoto ja hienonna ne silpuksi.

Hienonna valkosipulinkynnet.

Kuutioi tomaatit.

Laita spagetti kiehumaan.

Laita pannuun n.3rkl öljyä ja kuulota valkosipuleita hetki.

Lisää lehtikaalit ja paistele n.5min.

Lisää auringonkukansiemenet ja paista vielä kunnes kaalit ovat tummanvihreitä ja pehmenneitä. Voit lisätä hieman oliiviöljyä. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kun spagetti on valmis lisää tomaatit lehtikaaliseokseen. Sekoita kastike ja pasta keskenään ja tarjoile heti parmesanlastujen kera.

 



LOPULLISET HYVÄSTIT RUUSUKAALILLE

Kaikkien maistamieni kasvisten joukossa on yksi, jota en kertakaikkiaan voi sietää: ruusukaali. Olen yrittänyt sitä opetella syömään. Sitä on keitetty, sitä on höyrytetty, sitä on paistettu, sitä on gratinoitu, sitä on kieritelty voissa ja kermassa. Ja aina se maistuu yhtä kitkerältä ja, no, pahalta. Se on vaan niin mielettömän söpö pieni pallura, että yritän aina uudelleen. Haluaisin todella tykätä ruusukaalista.

Innostuinkin alkusyksystä, kun törmäsin Kokkeillaan-blogissa taas uuteen ruusukaaliohjeeseen, joka vaikutti ihan mielettömän herkulliselle. Voita, kuohukermaa, pekaanipähkinöitä, sinihomejuustoa ja pastaa - eikö niihin verhottuna mikä tahansa maistu taivaalliselle? Jopa ruusukaali, varsinkin kun sekin valmistettiin paahtamalla, mikä oli minulle uusi ruusukaalin kypsennystapa. En kerta kaikkiaan voinut ohjetta vastustaa ja seuraavalla kauppareissulla kassiin sujahti rasia ruusukaaleja muine tykötarpeineen.

Tekstin otsikosta voinee päätellä, että en tykännyt. Eikä tykännyt meillä kukaan muukaan (ei tosin tykkää muutenkaan ruusukaalista). Jopa mies, joka yleensä sitkeästi syö mitä on lautaseleen ottanut, jätti annoksen kesken, vaikka oli kuulemma nälkäinen kuin susi (ehkäpä nälkäiselle kanille olisi maistunut paremmin..?). Onko ruusukaalissa joku entsyymi,joka kertakaikkisesti maistuu jonkun suussa aina pahalta? Vai mikä tässä mättää? Olen sitä ainakin sen 50 kertaa kokeillut, joten luulen että minun osalta maistelut oli nyt tässä. Luovutan ja jatkan vain ruusukaalin ulkoista ihailua... Ellei sinulla ole joku ruusukaaliresepti, jolla olet käännyttänyt paatuneimmankin? ;)

Tässä kuitenkin kokeilemamme ohje niille, jotka ruusukaalia rakastavat

Ruusukaalipasta
200g pastaa
400g ruusukaalia
3-4rkl oliiviöljyä
1tl suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
1,5rkl voita
1dl rouhittuja pekaanipähkinöitä
1-2 salottisipulia hienonnettuna
1 pieni valkosipulinkynsi hienonnettuna
2dl kuohukermaa
100g gorgonzola-juustoa
1rkl sitruunamehua
Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen. Leikkaa ruusukaalien kannoista pätkä pois ja poista myös uloimmat lehdet. Siivuta ruusukaalit muutaman millin paksuisiksi siivuiksi, nosta ne kulhoon ja lisää joukkoon öljy, suolaa ja mustapippuria. Sekoita hyvin ja kaada uunipellille leivinpaperin päälle. Nosta pelti uuniin ja paahda ruusukaalisiivuja 15-20 min. Sekoita puolivälissä. Ruusukaalit ovat valmiit, kun ne ovat pehmenneet ja hiukan "hiiltyneet".

Laita ruusukaalien paahtuessa pasta kiehumaan hyvin suolattuun veteen. Sulata paistinpannulla 1/2 rkl voita ja lisää joukkoon pähkinärouhe. Paista pähkinöitä kolmisen minuuttia koko ajan niitä sekoitellen. Kaada pähkinät lautaselle odottamaan. Freesaa sipulit kevyesti pannulla lopussa voissa. Kaada pannulle kerma ja anna kiehahtaa. Murustele sekaan sinihomejuusto ja sekoita, kunnes se sulaa. Lisää lopuksi sitruunamehu.

Valuta al dente -kypsynyt pasta siivilässä ja kaada se kastikkeen joukkoon pannulle. Lisää joukkoon myös paahdetut ruusukaalit ja sekoita hyvin. Koristele annokset pähkinärouheella.

 

 

VALMISTA VIIDESSÄ MINUUTISSA: PORO-LEIPÄJUUSTOPASTAA

Olin ihan varma, että olen tämän ohjeen postannut Patalintuun jo vuosia sitten, mutta ei kyllä omaan silmään osunut, kun arkistoja vähän selailin. Joskus muinoin mies puhui, kuinka työpaikan ruokalassa oli ollut hyvää poropastaa ja halusi että sitä kokeillaan kotonakin. Siitä meille jäikin ruokaohjelmistoon tämä nopeaakin nopeampi ja maukas herkku. Kylmäsavuporo tuntuu kuitenkin sen verran arvokkaalta, että melkoisen harvoin tätä tulee tehtyä. Mutta silloin kuin tehdään, niin hymy leviää korviin :) Sitä sellaista pororouhetta on tähän myös kokeiltu, ja hyvin on maistunut.

Samoja aineita käyttäen on leivottu muutaman kerran muutaman kerran myös poro-leipäjuustofocacciaa. Ihanaa sekin!

Kylmäsavuporo-leipäjuustopasta (2-4:lle, alkuruoka/pääruoka)
Pastaa (käytetään tässä usein tuorepastaa, keittoaika 2-3min)
100g kylmäsavuporosiivuja viipaloituna
250g leipäjuustoa kuutoinoina
2dl ruokakermaa
pari rouhaisua pippuria
Kirsikkatomaattilohkoja
ruohosipulia/rucolaa/lehtipersiljaa
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Kuumenna kerma kiehuvaksi. Lisää porosuikaleet ja leipäjuustokuutiot. Mausta pippurilla. Kun juusto on hieman pehmentynyt, lisää tomaatit ja poista kastike liedeltä. Sekoita kastike pastan joukkoon. Viimeistele annokset tuoreilla yrteillä.

Valmista muutamassa minuutissa

Näin joulun alla on aika usein kortilla ja ainakin me tarvitsemme helppoja ja NOPEITA ruokia joita toteuttaa päivän päätteeksi ilman kummempaa rasitetta. Jouluksi tulee kuitenkin kokattua sitten jopa yli tarpeen, joten siihen on hyvä säästää energiaa. Tätä pastaa on nyt tehty pari kertaa ja oikein hyvällä ruokahalulla ollaan sitä syöty. Voisin sanoa että on makunsakin puolesta yksi tämän hetken lemppareista. Toteuttaa kriteerit helppo ja nopea erinomaisesti. Ollaan suosittu tässä tuorepastaa, koska se on täyttävämpää. Meillä tästä syö kaksi aikuista ja kaksi alle 3,5v lasta, kun kukaan ei ole erityisen suuriruokainen. Me liotamme halloumia aina kylmässä vedessä vähintään muutaman minuutin verran (mielellään puoli tuntia) ennen käyttöä liian suolaisuuden poistamiseksi.

Halloumipasta
1 rasia (250g) tuorespagettia
1pkt (n.250g) halloumia
½ rasiaa kirsikkatomaatteja paloiteltuna
15 oliivia puolikkaina
rucolaa
2-3rkl hyvää oliiviöljyä
rouhaisu tai pari mustapippuria
Pecorinoa / parmesaania
Paloittele halloumi haluamasi kokoisiksi paloiksi ja ruskista ne nopeasti pannulla. Keitä pastaa pakkauksen ohjeen mukaan (n.3min). Kaada keitinvesi pois ja sekoita pastan joukkoon kunnon loraus oliiviöljyä, halloumi, tomaatit sekä oliivit. Viimeistele annokset rucolalla ja vastaraastetulla pecorinolla tai parmesaanilla. Nauti heti. (Pannulla kuulotettu valkosipuli ei tätä varmaan pahentaisi).

Avokadoa ja inspiraatiota

Kun Hesarissa kirjoitettiin avokadopastan ohjeen leviävän sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin, tuli minulle melkein ulkopuolinen olo. Miten minulta on voinut mennä moinen juttu kokonaan ohi??? Varsinkin kun avokado on nykyisin sellainen ruoka-aine jota meiltä on
l ö y d y t t ä v ä aina. Olen ajautunut siihen pisteeseen että aamuni eivät käynnisty jos en saa ruisleipää ohuelti oivariinilla, reilusti avokadolla ja ripauksella suolaa päällystettynä. Ihan parasta. Pitihän tilanne korjata saman tien ja pistettiin mekin ruoka testiin. Ja hyvää oli, vaikkakin meillä meni sen kanssa aika monta juttua pieleen. Juuri tämän kerran meillä ei ollut kotona valmiiksi avokadoja ja kaupasta ei löytynyt täysin kypsiä joten rakenne ja maku oli jokseenkin väärä. Kaupassa ei myöskään ollut pecorinoa, joten käytimme pelkkää parmesaania. Valkosipulia meni liikaa, eikä kastikkeesta maistunut juuri muu kuin se ja lime. Ja suolamylly päätti mennä jumiin ja hajottaa koneistonsa kesken rouhaisun, joten ateriointi meni sitten pikkuruisten muovinpalasten kyttäämiseen... Siitäkin huolimatta tässä ruoassa on niin paljon potentiaalia ja pelkästään sellaisia raaka-aineita joita rakastamme, joten sitä on tehtävä uudestaan. Pian ja usein. Ja myös se Safkaa-kirja on vihdoin hankittava, mistä tämä ohje on alunperin lähtenyt kiertämään. Jokos te olette testanneet?

Avokadopasta neljälle
 
1 valkosipulinkynsi
1/2 chiliä (poista siemenet)
1 lime
2 kypsää avokadoa
suolaa
mustapippuria
n. 0,5 dl oliiviöljyä
kourallinen basilikaa
kourallinen lehtipersilijaa
30 g (1 dl) raastettua pecorinoa
30 g (1 dl raastettua parmesania
400-500 g spagettia (meillä nyt nauhapastaa)

Hienonna valkosipuli ja chili, laita ne kulhoon. Purista limen mehu mukaan. kuutio avokadot ja poista niistä kivet. Kuutioi avokado kuoressaan ja kaiverra sisus ruokalusikan avulla kulhoon. Hienonna yrtit ja raasta juustot. Lisää suola, pippuri, oliiviöljy ja hienonnetut yrtit, sekä juustoraasteet. Sekoita ja maista. Kastikkeessa tulee olla tarpeeksi suolaa, muuten lopputulos on mauton.

Keitä spagetti al dente hyvin suolatussa vedessä, ota talteen vajaa desi keitinvettä. Valuta pasta lävikössä.

Lorauta osa keitinvedestä kastikkeen sekaan ja pyörittele spagetti kastikkeen kimppuun. Raasta päälle parmesania ja rouhi myllystä mustapippuria. Tarjoa heti.

***************

Sitten vielä siitä inspiration-portaalista josta aiemmin mainitsin. Tunnettu blogiportaali Indiedays siis laajenee ja uusi Indiedays inspiration sisältää muodin ja kauneuden lisäksi myös sisustusta, lifestyle-juttuja ja ruokaa. Portaaliin on kutsuttu 300 inspiroivaa blogia, ja Patalintu saa kunnian olla yksi niistä. Beta-versiosta olen jo itse ihastellut sitä kaunista kuvavirtaa mitä portaali tarjoaa ja löytänyt useita uusia upeita blogeja joita ehdottomasti haluan seurata. Sinulla on nyt Patalinnun lukijana mahdollisuus päästä kurkistamaan portaaliin ennen muita jos niin haluat. Klikkaa itsesi TÄNNE ja anna sähköpostiosoitteesi niin saat tunnukset portaaliin ensi viikon alussa. Kyseessä on vielä keskeneräinen betaversio, mutta sieltäkin jo näkee miten homma toimii ja mitä blogeja tässä on mukana. Kauan ei tarvitse odotella muutenkaan, sillä Indiedays Inspiration portaali aukeaa kaikille lokakuun aikana.

Kesäsalaatteja kukka-ja parsakaalista

Kesällä maistuu salaatit ja tuleekin kokeiltua erilaisia kun raaka-aineet on niin hyviä. Tällä kertaa inspiraatio tuli Yhteishyvän Ruokaliittestä, mutta molempia muokattiin vielä ruokaisampaan suuntaan. Helppoja ja nopeita, lisukkeena tai sellaisenaan.

  

Kukkakaali-pekonisalaatti

1 kukkakaali
5 siivua Amerikan pekonia
1 ruukku jääsalaattia
½dl paahdettuja (ja suolattuja) auringonkukansiemeniä
Meillä lisänä oliiveja, joka on varma tapa saada Pikku E syömään.
Sitrusvinegretti
2rkl sitruunamehua
½dl oliiviöljyä
1tl juoksevaa hunajaa
pari rouhaisua mustapippuria
ripaus suolaa
Sekoita vinegretin ainekset keskenään. Leikkaa kukkakaali pieniksi kukinnoiksi ja höyrytä se melkein kypsäksi. Silppua pekoni ja paahda se pannussa (ilman lisärasvaa). Yhdistä salaatti, oliivit, siemenet, kukkakaali sekä pekoni laakeaan kulhoon. Valuta vinegretti päälle. Meillä tämä nautiskeltiin grillattujen kanafileiden (maustettu pelkällä suolalla ja mustapippurilla) sekä grillatun halloumin kera. Hyvä setti!!

Parsakaalisalaattia muokattiin enemmän. Alkuperäisessä oli salaatin joukossa aurinkokuivattuja tomaatteja ja kastikkeessa valmista vihreää pestoa. Tehtiin itse punaista pestoa aurinkokuivatuista tomaateista ja lisättiin kanasuikaleita joukkoon. Tosi hyvää!

Parsakaali-pastasalaatti
450g parsakaalia
250g pastaa (trofie oli tosi kiva)
10 retiisiä ohuina viipaleina
Rucolaa
reilu ½dl pestoa
250g broilerin suikaleita

Punainen pesto
1prk puolikuivattuja tomaatteja yrttiöljyssä
1-2 valkosipulin kynttä (meillä ne jotka lilluivat tomaattien yrttiöljyssä)
50g parmesaania
50g pinjansiemeniä
puoli ruukkua basilikan lehtiä
1,5-2dl öljyä
Tee ensin pesto. Sekoita kaikki ainekset esim sauvasekoittimella syvässä kulhossa.
Leikkaa parsakaali pieniksi kukinnoiksi ja höyrytä se lähes kypsäksi. Ruskista kanasuikaleet pannussa. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta pasta ja sekoita siihen pesto. Lisää joukkoon parsakaali, retiisit, rucola sekä kana. Nauti heti.

Loppu pesto käytettiin Blankon lammaspastaan. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen sekin, mutta kun ei tullut kuvaa otettua niin en kirjoita ohjetta tähän. Löytyy linkin takaa Hellun hellasta.

Nopeaa, helppoa ja maistuvaa

Tutkittiin jääkaapin sisältöä kun ei tehnyt mieli kauppaan ja mietittiin mitä siitä saisi aikaiseksi. No tuli hyvin vihreä pasta joka sattui maistumaan vielä erittäin herkulliselle. Seuraavan kerran tehdään ihan tarkoituksella. Helppo kuin mikä ja nopeakin vielä. Mukaan laitettiin kaikki vihreä mitä jääkaapista ja pakastimesta löytyi, lorautettiin joukkoon ruokakerma, vihreästä purkista sekin ja keitettiin pasta jossa siinäkin 25% vihreää vihannessosetta, kesäkurpitsaa ja pinaattia, valmiiksi joukossa (ollaan tykätty).

Vihreä pekonipasta
5 siivua pekonia kuutioina
½ pientä kesäkurpitsaa pieninä kuutioina
2dl luomu ruokakermaa
½dl pakasteherneitä
3-4 kevätsipulia silputtuna
1tl dijon sinappia
pari rouhaisua mustapippuria myllystä
½tl kuivattua basilikaa
Parmesanjuustoa
Villirucolaa

Pastaa (Barilla piccolini zucchini & spinach)

Laita pasta keittymään (kastikkeen tekemiseen meni juuri tuo 6min mitä käyttämämme pasta kypsyi). Ruskista pekonit pannussa. Lisää kesäkurpitsa ja kuulota minuutin verran. Kaada joukkoon ruokakerma. Mausta dijon sinapilla, pippurilla sekä basilikalla. Lisää herneet kuplivaan kastikkeeseen, niin että ne sulavat ja lämpenevät. Sammuta virta ja lisää kevätsipuli. Sekoita kastike keitetyn pastan joukkoon. Annostele pasta lautasille, raasta päälle tuoretta parmesaania ja viimeistele annos rucolalla. Nauti heti.

Lisäsin uuden tunnisteen "nopeat ja helpot". On meillä siihen kategoriaan osuvia reseptejä täällä ennestäänkin vaikka kuinka paljon, mutta niitä ei ole tullut tuolla nimikkeellä labeloitua. Ehkä joskus ehdin vanhatkin ohjeet siihen luokkaan sijoittamaan, mutta ainakin tulevat superhelpot ja nopeat ohjeet löytyy tuolta, no helposti ja nopeasti.

Keväistä pastaa sekä uusi tulokas

Tämä kevät on ollut ihanaa aikaa, jossa normiarki unohtuu, mutta syödä pitää silti :) Glorian uusimmasta (3/11) ruoka&viini-lehdestä löytyi inspiraatio tähän tosi helppoon ja maukkaaseen kevätpastaan. Sanon inspiraatio, sillä ohje muuttui matkalla melkoisesti raaka-aineita myöten. Tässä meidän versio, jota itse teemme varmasti kevään mittaan useammankin kerran! Suluissa Glorian ainekset.

Pasta primavera
nippu vihreää parsaa
100g palvikinkkua (80g parmankinkkua) kuutioina
3-4 kevätsipulia hienonnettuna (ei lainkaan)
3rkl voita (50g voita)
1,5dl ruokakermaa (3rkl kuohukermaa)
1dl vastaraastettua parmesania (tai pecorinoa)
(½tl suolaa)
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
Pastaa (spagettia)
Poista parsasta kova tyvi ja pätki parsat sopiviksi suupaloiksi. Esikeitä parsoja pari minuuttia kunnes ne ovat napakan pehmeitä ja nosta ne sen jälkeen kylmään veteen. Keitä pasta (me keitimme sen parsan keitinvedessä). Sulata voi paistinpannussa. Kuulota kevätsipuleita hetki ja sekoita kerma sekä juusto joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää parsat ja kaada kastike valutetun pastan joukkoon.

Kun kevätaurinko alkoi todenteolla lämmittää, päätti pieni poika kahden ylimääräisen viikon odotuksen jälkeen 16.4. että nyt on aika tulla ulos maailmaan. Tässä ollaan nyt kaksi viikkoa saatu uuteen tulokkaaseen tutustua ja koko perhe pientä isosiskoa myöten ollaan ihan sydän onnesta sykkyrällään ♥

Tänään vappupäivänä ikää 15 päivää

Täydellinen herkkuruoka

Tämä on yksi meidän lempiruoista, aivan ehdotonta herkkua. Sitä ollaan tehty usein viime vuosina, ja on siitä kuviakin tullut napsittua, mutta jostain syystä se ei koskaan ole löytänyt tietään tänne blogiin asti. Osittain, tai pääosin, siksi, kun kuvat eivät koskaan yllä tämän maistuvuuden tasolle. Miten ihmeessä tällaisesta laatikkoruoasta saisi edustavan kuvan – varsinkin jos on supernälkäinen ja ruoka tuoksuu mielettömän hyvälle, joten sen puolesta ei todellakaan ole aikaa tehdä mitään luovia annosasetelmia tms...


Ruoka on kehittynyt kerta kerralta, joten siinä mielessä on hyvä, että se tallentuu tänne vasta nyt, kun siinä ei enää tunnu olevan mitään korjailtavaa. Esimerkiksi alussa käyttämämme tomaattimurska vaihtui nyt kesän kunniaksi tuoreisiin tomaatteihin, ja se oli kyllä ehdottomasti oikea liike. Maku tuntuu moninkertaistuneen! Myös chorizo on löytänyt tiensä annokseen, aiempaan täysin kasvisversioon verrattuna. Maistuu hyvältä myös ilman sitä, silloin vain kannattaa hieman lisätä cayennen määrää. Savujuusto tuo ihanan säväyksen ja aromit, joten sitä ei kannata missään nimessä jättää pois. Kaikenkaikkiaan täydellinen kokonaisuus! Ja helppokin vielä jos vain vähän viitsii uhrata aikaa pilkkomiseen.

Uunipasta
380g pastaa (penne rigate)
300g munakoiso lohkoina
400g ohutta kesäkurpitsaa paksuhkoina viipaleina
1 sipuli viipaleina
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
500g tomaattia pieneksi silputtuna (tai 400g purkki tomaattimurskaa)
12 oliivia ohuina viipaleina
50-60g chorizoa (esim. Campofrio) pieninä kuutioina
250g tuore mozzarellaa
70g savujuustoa (esim. Kippari toimii)
3rkl parmesan raastetta
1 maustemitta cayennea
1tl kuivattua oreganoa
7-8 rouhaisua mustapippuria
2-3rkl oliiviöljyä

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan al dente. Valuta pasta ja levitä se isohkoon (23x34cm) uunivuokaan. Laita samalla öljy isoon pannuun (esim wok-pannu tai vastaava) ja kuulota valkosipulia ja sipulia hetki. Lisää mukaan munakoiso, kesäkurpitsa sekä chorizo ja paista niitä keskilämmöllä välillä sekoitellen kunnes ne saavat hieman väriä ja kypsyminen on käynnissä (n.5min). Lisää tomaatit, oliivit ja mausteet ja hauduta kannen alla n.10min, niin että tomaatit ovat pehmenneet ja “kastikoituneet.” Kaada kastike pastan päälle vuokaan ja sekoita ne hyvin keskenään. Sekoita joukkoon puolet mozzarellasta sekä savujuusto. Ripota pinnalle parmesaani ja revi loppu mozzarella päällimmäiseksi. Paista 200C asteisessa uunissa n.10min kunnes juusto on sulanut ja hieman ruskettunut.

Tavallista herkumpi lasagne

Sunnuntaisin on mukava syödä laatikkoruokia. Niiden tekemiseen ja hauduttamiseen on reilusti aikaa ja koska määrä väkisinkin on melko iso, niistä jää vielä mukavat annokset uudelleen lämmitettäväksi seuraavalle viikolle. Tällä kertaa halusimme lasagnea, mutta kaipasimme kuitenkin jotain vaihtelua perinteiseen ”bolognese” malliin. Ei sillä, että sitäkään liian usein tekisimme, mutta uutta on aina virkistävä kokeilla. Niinpä pienensimme jauhelihan määrää ja lisäsimme reilusti erilaisia kasviksia ja sieniä joukkoon, munakoisot tosin meinaavat viedä pääosan. Nämä nimenomaiset kasvikset pelasivat tosi hyvin yhteen, mutta jos vaihtelua kaipaa tai muuten ei kyseisistä pidä, niin niitähän on helppo vaihdella. Jauhelihankin varmaan voisi korvata esim. samalla määrällä jotain papuja ja sillä päästäisiin täysin kasvisversioon. Ehdottomasti (pienen) vaivansa arvoinen - ai että tämä oli hyvää! Tulee ehdottomasti kuulumaan sunnuntairuokiemme joukkoon mahdollisesti jopa useammin kuin klassinen sukulaisensa – vaikka sekin on huippuhyvää. Aiemmin postaamamme ricotta-pinaattilasagne on kyllä myös tosi herkkua. Kotitekoiset lasset taitavat upota vatsaan laidasta laitaan hyvin helposti :)


Munakoiso-jauhelihalasagne
1 punainen paprika (250g) pieninä kuutioina
1 iso sipuli pieneksi hienonnettuna
3 valkosipulin kynttä pieneksi hienonnettuna
100g ruskeita herkkusieniä viipaleina
Oliiviöljyä
250g naudan jauhelihaa
60g aurinkokuivattuja tomaatteja silputtuna
400g tlk tomaattimurskaa
2rkl chiliketsuppia
Rouhittua mustapippuria
Suolaa
½tl kuivattua yrttisekoitusta (Provence)
½tl kuivattua oreganoa
½tl kuivattua basilikaa
(kuivattuja chili hiutaleita)

400g munakoiso 1cm paksuisina viipaleina
75g pakastepinaattia
Lasagnelevyjä

Keitä munakoiso viipaleita reilussa kiehuvassa vedessä n. 1 minuutti tai kunnes ne ovat kypsiä. Pyyhi ne kuivaksi talouspaperilla ja laita sivuun odottamaan. Kuumenna oliiviöljy pannussa ja kuulota sipuleita, sieniä ja kuivattuja yrttejä keskilämmöllä muutama minuutti. Lisää jauheliha ja ruskista, mausta suolalla ja mustapippurilla. Laita seuraavaksi joukkoon paprikakuutiot sekä aurinkokuivatut tomaatit ja hauduttele pari minuuttia. Lisää tomaattimurska, pari ruokalusikallista chiliketsuppia sekä chilihiutaleita maun mukaan. Anna hautua vähintään 15 minuuttia.

Bechamel
3rkl voita
3rkl vehnäjauhoja
5dl kevytmaitoa
2½dl juustoraastetta + ½dl pinnalle (meillä Allerum 17%)
Ripaus valkopippuria
Ripaus muskottipähkinää
Sulata voi kattilassa, lisää jauhot ja ruskista hetki. Kaada joukkoon vähitellen lämmin maito ja kiehauta kunnes kastike sakenee. Mausta valkopippurilla ja muskottipähkinällä. Ota pois liedeltä ja lisää joukkoon reilu pari desiä juustoraastetta.

Voitele uunivuoka öljyllä. Kannattaa valita reilumpi vuoka, meillä vähän jännitettiin pysyykö kaikki tavara vielä uunissa vuoan sisällä (pysyi, mutta oli kyllä ääriään myöten täynnä). Levitä pohjalle ohut kerros jauhelihakastiketta. Levitä päälle lasagnelevyjä (meillä mahtuu juuri 3 rinnakkain). Kauho päälle jauhelihakastiketta, asettele kerros munakoisokiekkoja ja levitä ohut kerros bechamel kastiketta. Sitten taas lasagnelevyt, jauhelihakastike, munakoisot, mikrossa sulatettu pinaatti (eli pinaattia tulee vain yksi kerros)ja bechamel. Meillä mahtui vielä yksi kerros ensimmäisen kierroksen mukaan, mutta siitä jätimme pois bechamelin ja ripottimme sen sijaan viimeisten munakoisojen päälle hiukan juustoa. Asettele siihen vielä yhdet lasagnelevyt ja piilota ne bechamelkastikkeella. Ripota pinnalle juustoraastetta (lisäksi myös hieman paremsania) ja paista uunissa 180C asteessa 40-50 minuuttia. Ihan noin tummaksi ei tarvitse pintaa päästää kuin meillä, vaikka ei sekään herkuttelua haitannut.

Sitruunaisen kermaista tonnikalapastaa

Meistä ei kumpikaan ole ollut lämpimän purkkitonnikalan ystävä. Aikaisemmin esim. ajatus tonnikalapitsasta aiheutti lähinnä lievän ällötyksen tunnetta ja ajatuksen tasolla epämiellyttävää makua suuhun. Ja kieltämättä tonnikalapitsaa ei kyllä vieläkään tee mieli. Jotenkin se lämmin purkkitonnikala ilman sen aromeiden hukuttamista muihin makuihin ei herätä innostusta edelleenkään. Tästä lähtökohdasta on melko ihmeellistä, että koskaan edes lähdimme kokeilemaan tätä pastakastiketta. Onneksi lähdimme, sillä tästä tuli kerralla melkein pikaruoka-lemppari!

Meillä oli viikonlopulta jäänyt ylimääräinen luomusitruuna ja sille piti keksiä tehokasta käyttöä. Haku Suuresta Pasta Keittokirjasta, tuotti sitruunan osalta muutamankin tuloksen, mutta tonnikalasta huolimatta tämä kiehtoi eniten. Ohjeessa ei tosin ollut kuin sitruunamehua, lisäsimme siihen myös kuoren ja pastana oli alkuperäisessä orchiettea (sehän nyt ei tietysti makuun kummemmin vaikuta). Lopputulos on sitruunan raikas, muhevan kermainen ja tonnikala tuo mukavaa rakennetta. Ihanaa, ihanaa, ihanaa ja vielä nopeaakin – kannattaa kokeilla!

Pastaa tonnikala-sitruuna-kapris-kastikkeella

Mieleistä pastaa, meillä tässä radiatori
1rkl voita
1rkl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 pieni sipuli hienonnettuna
1prk tonnikalaa vedessä (valutettuna)
1 pienen luomusitruunan kuori raastettuna
2rkl sitruunamehua
1½-2dl ruokakermaa
2rkl tuoretta persiljaa hienonnettuna
1rkl kapriksia hieman silputtuna
Vajaa maustemitta cayennepippuria
Pari rouhaisua mustapippuria
Keitä pasta runsaassa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan al dente. Kuumenna pastan kiehuessa voi-öljyseos pannussa ja kuulota sipuleita keskilämmöllä läpikuultaviksi. Lisää tonnikala, sitruunamehu, kerma, persilja ja kaprikset. Mausta musta- ja cayennepippurilla. Anna kiehua miedolla lämmöllä n.5min. Sekoita kastike valutetun pastan joukkoon ja koristele vielä hitusella persiljaa.

Melkoisen täydellistä raviolia

Jos joku kutkuttelee makuhermoja täydellisesti, se on tämä ravioli, tai siis nämä raviolit sillä yhteen ei voi lopettaa! Tämän kirjoittaminen on vaikeaa, sillä pelkkä ajatus sunnuntain ateriasta saa suupielet kostumaan ja näitä ravioleja ei todellakaan ole enää yhtään jäljellä. Nyyh.


Kaupassa oli kerrankin tarjolla ihanan pyöreitä, vaaleanvioletteja munakoisoja ja pakkohan sellainen oli ostaa vaikka ruokalajista ei vielä ollut aavistustakaan. Joskus aiemmin olemme tätä samaa munakoisolajiketta kokeilleet ja se on meitä miellyttänyt paljon enemmän kuin pitkulainen mustanpuhuva lajitoverinsa. Melko pitkällisen googletuksen ja keittokirjojen selauksen jälkeen kyseinen ohje houkutteli eniten. Se löytyi uusimmasta kirjastamme Toscanalainen keittiö (Tuscan cookbook), ja osoittautui vieläkin paremmaksi kuin kuvittelimme. Resepti meinasi ensin jäädä kokonaan huomioitta, sillä vaikka ohje vie kirjasta kokonaisen aukeaman, siinä ei ole yhtään kuvia (muusta kuin ravioli- ja spagettileikkurista sekä vanhasta pullosta). Kyllä meistä ainakin on mukava tietää myös kuvan perusteella mitä ollaan tekemässä jos kerran jotain valmista reseptiä seurataan. No, tähän silti päädyimme, ja hyvä niin! Kirjan ohjeessa tästä annoksesta valmistetaan 4 (!) isoa raviolia. Me emme pystyneet edes kuvittelemaan niin isoa pastatyynyä, sillä vaikka meidänkin raviolit olivat tuplakokoisia kaupasta valmiina löytyviin, niitä tuli 25-30kpl. Jos joku on sellaista jättimäistä raviolia maistanut jakakoon kokemuksensa – onko sitä edes mukava syödä?

Valmistimme ensin pastataikinan Myllyn Paras durum-jauhopussista löytyvän ohjeen mukaan. Tähän voisi toki käyttää myös tuorelasagnelevyjä, mutta meillä oli nyt aikaa askarrella joten teimme kaiken alusta alkaen itse.

Tuorepastataikina
300g durumvehnäjauhoja
2-3 kananmunaa (meillä 3 pientä luomumunaa) tai 1½dl vettä
1rkl oliiviöljyä
½-1tl suolaa
Mittaa jauhot pöydälle tai isoon kulhoon. Tee keskelle syvennys, johon lisätään kananmunat tai vesi, öljy ja suola. Sekoita ainekset keskeltä edeten kiinteäksi taikinaksi. Alusta taikinaa kimmoisaksi n.10 min ja anna sen jälkeen levätä liinalla peitettynä n.30min. Jaa taikina vähintään neljään osaan ja litistä se pienissä erissä pastakoneen läpi. Ohenna koneen telojen väliä kierros kierrokselta, kunnes haluttu paksuus on saavutettu. Tee levyistä ravioleja, spagettia tai mitä vain ruokalistalta löytyy.

Munakoisoraviolit
350g munakoisoa
2rkl huuhdottuja ja valutettuja pieniä kapriksia
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1+dl hienoksi pilkottua tuoretta basilikaa
1 sitruunan mehu
Merisuolaa
Vastarouhittua mustapippuria
200g ricotta-juustoa
1 annos pastataikinaa
Vastaraastettua parmesaania
Voita
Tuoreita salvian lehtiä
Viipaloi munakoisot, ripota pinnoille suolaa ja anna niiden vetäytyä. Huuhdo viipaleet noin puolen tunnin kuluttua, taputa kuiviksi talouspaperilla ja leikkaa pieniksi kuutioiksi. Kaada paistinpannuun reilusti oliiviöljyä ja paista munakoisot kullanruskeiksi. Muista käännellä paloja usein. Nosta palat talouspaperin päälle ja taputtele ylimääräiset öljyt pois. Laita palat sitten kulhoon. Kuulota valkosipulit ja kaprikset pannuun jääneessä öljyssä ja lisää ne munakoisopalojen joukkoon. Lisää basilika ja sitruunamehu ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon myös ricotta.

Valmista ensimmäinen pastalevy ja laita se jauhotetulle alustalle. Laita levylle noin ruokalusikallinen munakoisotahnaa 4-5 sentin välein.


Kostuta reunat ja välit vedellä. Laita toinen pastalevy edellisen päälle ja paina levyt hyvin kiinni toisiinsa täytteen ympäriltä. Leikkaa raviolit irti toisistaan haluttuun muotoon. Toista niin kauan kuin taikinaa ja täytettä riittää.


Meidän raviolit eivät olleet erityisen kauniita, teimme niistä vain suorareunaisia perusneliöitä, mutta se ei makua haitannut. Kuumenna pastakattilassa vesi kiehuvaksi, lisää suolaa ja vähennä lämpöä niin että se vain poreilee. Keitä ravioleja väljässä vedessä (älä edes yritä keittää kaikkia kerralla, meidän isoon kattilaan mahtui hyvin n.10kpl). Kypsyminen kestää noin 2 minuuttia, raviolit nousevat hyvin nopeasti pintaan. Valuta raviolit ja tarjoa heti pähkinänruskeanvoin ja siinä rapeiksi paistettujen salvianlehtien sekä raastetun parmesaanin kera.

Avokado-kanaa Mexicon malliin

Seuraavaksi hyppäämme Argentiinasta Mexicoon. Ja edelleen ihan vain ruokapöydän kautta, todellista kokemuspohjaa ei Mexicosta(kaan) ole. Tähän reseptiin törmäsimme Recipezaarissa, josta erilaisilla hakusanoilla löytyy usein hyvinkin mielenkiintoisia ruokaohjeita. Chicken Oaxaca kuului heti sarjaan ”pakko kokeilla”. Broilerin file täytetään avokadolla ja juustolla, jonka jälkeen koko komeus leivitetään ja paistetaan öljyssä. Kun se kaikenkukkuraksi vielä tarjoillaan chilikastikkeen ja kasviksilla höystetyn pastan kera, niin johan siinä on todellisen herkkuaterian ainekset koossa.


Ja olihan se maistuvaa, mutta pientä tuunattavaa löytyy silti seuraavaa kertaa varten. Alkuperäisessä reseptissä ohjeistettiin käyttämään oaxaca (asadero) tai Monterey Jack juustoa. Wikipedia opasti että oaxaca on mozzarella tyyppinen, hyvin venyvä ja mieto juusto, ja asadero taas samankaltainen, eri mallinen, versio siitä. Monterey Jack on puolestaan puolikova, cheddaria, tai kenties jopa edamia, muistuttava juusto. No niitähän löytyy täältä helposti joka marketista – siis ei todellakaan, mutta emme kyllä olettaneetkaan. Mozzarellaa pidimme alusta alkaen liian mietona, ja päädyimme tällä kertaa cheddar-pohjaisiin Mini Babybel kiekkoihin. Yksi kiekko per yksi rintafile oli sopiva määrä, mutta kun saman juuston saisi jalapeño-maustettuna, niin se tekisi täytteestä täydellisen! Tai ei kai sitä kukaan tietysti estä laittamasta muutaman viipaleen jalapeñoa joukkoon ihan itse...

Toinen muutettava asia on pastan muoto. Käytimme nyt tagliatellea, mutta pitkä nauhapasta ja veitsellä leikattava pääruoka eivät yhdessä syödessä olleet kovinkaan toimivia. Etuna tietysti se että, ruokaa ei tule hotkittua liian nopeasti. Ensi kerran keitämme kuitenkin jotain muuta, vaikka fusillia.

Avokado-juustotäytteiset broilerin rintafileet Mexicolaisittain (2:lle)
2 broilerin rintafilettä
½ avokado viipaleina
½ limen mehu
2 n.20g palaa puolikovaa juustoa
Maldonin savusuolaa
Pari rouhaisua mustapippuria
1 kananmuna rikottuna
1rkl vehnäjauhoja
1dl leivänmuruja
1-2rkl öljyä paistamiseen
Pastaa kahdelle
2 luumutomaattia pieninä kuutioina
10 vihreää oliivia siivuina
1rkl persiljaa silputtuna
1dl melko tulista salsakastiketta (tämä savuinen Pain is good -soosi on edelleen hyvää)
2rkl kevyt ranskankermaa
Pyörittele avokaadoviipaleita limemehussa. Leikkaa kanan rintaan viilto pitkittäin, niin että siihen muodostuu tasku. Täytä tasku muutamalla avokadoviipaleella ja juustolla. Jos tasku ei ole tarpeeksi ”tilava” tikuta se kiinni muutamalla coctailtikulla. Mausta kanat suolalla ja pippurilla. Pyörittele fileet sen jälkeen ensin vehnäjauhossa, sitten kananmunassa ja lopuksi päällystä leivänmuruilla. Lämmitä öljy paistinpannussa keskilämmöllä. Lisää kanat ja paista n.6min/puoli, tai kunnes fileet ovat täysin kypsät. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Kun olet kaatanut keitinveden pois sekoita pastan joukkoon tomaatit, oliivit ja persilja. Sekoita salsa ja ranskankerma keskenään kastikkeeksi. ¡Que aproveche!

Grillattua kanaa, pastaa ja konjakki-kermakastiketta

Tätä herkullista kanapastaa teimme jossain vaiheessa kesälomaamme mutta ajanpuutteen vuoksi se löytää tiensä tänne vasta nyt. Koko ateria oli päässyt unohtumaan täysin ja muistui mieleen kun tyhjensimme kameran muistikorttia koneelle. Tässä siis ruokablogin pitämisen ehdoton hyöty ilmeisen huonomuistisille ruoanlaittajille... Nyt kun tämä on saatu kaivettua takaisin aktiiviseen muistiin, teemme tätä varmasti myös uudemman kerran - niin hyvin se meille silloin (sateisena) elokuun iltana maistui!

Konjakki-kanafettuccine (2hlö)
100g tuoreita herkkusieniä viipaloituna
1rkl oliiviöljyä
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
4 siivua prosciuttoa pilkottuna
2rkl konjakkia
1½dl kevytkermaa
1 grillattu broilerin rintafile
1dl pakasteherneitä
½dl tuoretta persiljaa hienonnettuna
14 rullaa pinaatti fettuccine-pastaa
Kuumenna iso paistinpannu, lisää öljy ja kuulota valkosipulia miedolla lämmöllä n.1min. Lisää herkkusienet sekö prosciutto ja paista muutama minuutti säännöllisesti hämmentäen etteivät valkosipuli tai sienet vain pääse kärähtämään. Keitä pasta samalla pakkauksen ohjeen mukaan. Kun se on kypsää, valuta vesi pois ja laita takaisin kattilaan. Lisää konjakki ja kerma sieniseokseen. Keitä hämmentäen miedolla lämmöllä pari minuuttia. Lisää broileri, herneet sekä persilja ja keitä sekoitellen viitisen minuuttia kunnes kastike on kuumaa. Jaa pasta sekä kastike lautasille annoksiksi ja nautiskele saman tien.

Tutustuminen pistouhun, sahramiin sekä merikrottiin

Nyt on lomat, (yllätys)häät ja häämatkakin saatu pidettyä ja erittäin vastahakoisesti palattu taas arkiseen aherrukseen. Samalla alkaa varmaan löytyä aikaa taas ruokablogin päivitykseenkin, mikä puolestaan ei tietenkään ole vastahakoista. Matka suuntautui Ruotsiin Gotlannin saarelle Visbyyn kaupunkiin, joka oli paitsi keskiaikaisilta näkymiltään ja ilmapiiriltään, myös ruoan puolesta erittäin hieno kokemus. Ravintolasta riippumatta annokset oli aina aseteltu todella kauniisti ja raaka-aineet olivat kohdallaan sekä kala, liha että kasvis rintamalla. Niistä meillä ei kuitenkaan ole kuvia tarjolla, joten jokainen kiinnostunut joutuu matkustamaan paikan päälle ihan itse tarkistamaan asian. Suosittelemme ehdottomasti!

Ja sitten rästireseptien kimppuun. Kolmisen viikkoa sitten ystävämme oli meillä syömässä ja testailimme peräti kolmea uutta ohjetta. Alkuun tarjoilimme Pistou-vihannes-pastakeittoa ja pääruoaksi sahrami-kalaa (Rena Salaman: Healthy mediterranean cooking) sekä maa-artisokka -perunapaistosta (Jamie Oliver: Alastoman kokin paluu). Pistou osoittautui olemaan pestoa ilman pinjansiemeniä tai muitakaan siemeniä/pähkinöitä ja sopi aivan erinomaisesti kyseiseen keittoon. Tämä on todella helppo tapa syödä kasviksia jos jollakulla on niissä muuten ongelmia.

Soupe au pistou
1prk valkoisia (luomu) papuja (haricot-beans)
2rkl oliiviöljyä
1 keskikokoinen sipuli ohueksi viipaloituna
4 tomaattia, kuorittuna ja hienonnettuna (poista siemenet)
2 pientä perunaa kuutioituna
250g kesäkurpitsaa kuutioituna
2 pientä porkkanaa kuutioituna
100g vihreitä papuja pätkinä
8-10dl kuumaa vettä
1 kasvisliemikuutio
Iso kourallinen silputtua persiljaa (sileälehtinen)
Pieni puska kirveliä silputtuna
60g ”raketti spagettia” (spagetini)
Suolaa ja mustapippuria myllystä rouhaistuna

Pistou
Ruukku basilikaa
1 valkosipulin kynsi
4-5 rkl oliiviöljyä
½dl raastettua parmesan-juustoa
2rkl raastettua pecorino-juustoa

Tee ensin pistou maustumaan. Laita pilkottu valkosipuli sekä hienonnettu basilika mortteliin ja murskaa ne. Lisää oliiviöljy ja sekoita se mukaan. Lisää vielä juustoraaste ja sekoita tasaiseksi tahnaksi. Jos pistou tuntuu liian paksulta lisää enemmän öljyä tai lämmintä vettä.
Huuhtele valkopavut. Laita öljy isoon pannuun (wokkipannu toimi hyvin), lisää sipulit ja kuulota kullankeltaisiksi. Lisää loput kasvikset ja vihannekset ja kääntele kauhalla niin että öljyä on kaikkialla. Lisää vielä kuuma vesi, kasvisliemikuutio, yrtit sekä mausteet ja hauduta n.40 min. Noin 20 min ennenkuin keitto on tarjoilussa, kiehauta se ja lisää pasta. Hauduta pastan kypsymisajan ja ota pois kuumalta levyltä. Lisää 3-4 ruokalusikallista pistouta ja tarjoile. Aseta tarjolle myös loppu pistou ja raastettua parmesaania joita voi lisätä vielä maun mukaan.


Sahramia käytimme ensimmäisen kerran, ja vielä emme huomanneet tämän kalliin (lähes 8000Eur/kg) mausteen ylenvertaisuutta. Kala-kastike oli kyllä hyvin mielenkiintoinen ja maukas ja varmasti kokeilemme sitä vielä uudemmankin kerran, mutta pakko myöntää että kuha ei ollut tähän ruokalajiin oikea valinta. Kalatiskillä vaan ei tällä kertaa ollut mitään muuta vaaleaa kalaa eikä englanninkielisessä ohjeessa mainittuja kaloja (turbot = piikkikampela, halibut ≈ ruijanpallas, hake = kummeliturska, brill = silokampela tai monkfish = merikrotti) taida kovin usein olla täällä saatavilla. Ruotsin matkalla tutustuimme merikrottiin ja sen hieman sitkas rakenne vaikutti siltä että olisi tosiaan kerrassaan oivallinen tähän ohjeeseen. Toinen minkä arvelimme kastikkeeseen sopivan, tosin täysin kalojen ulkopuolella, on broilerin rintafile.

Kalaa sahrami-inkivääri-kastikkeessa
Kiinteitä kalafileitä syöjien mukaan
2rkl oliiviöljyä
1rkl voita
2rkl kuorittua ja raastettua tuoretta inkivääriä
1-1½dl kasvislientä
Suolaa ja mustapippuria
2 hyppysellistä sahramia
½dl ruokakermaa (5%)
2rkl tuoretta korianteria silputtuna
Kuivaa kala talouspaperilla puhtaaksi. Lämmitä öljy sekä voi pannussa ja lisää inkivääri. Kuulota muutama minuuttia sekoittaen. Lisää kalafileet pannuun ja kääntele niitä muutaman kerran n.3-4 minuuttia niin että ne ovat yltäpäältä öljy-inkivääri seoksessa. Lisää kasvisliemi, kiehauta kevyesti ja lisää sahrami murskaten se sormilla. Hauduta muutama minuutti (aika riippuu kalasta), käännelleen kalaa muutaman kerran. Poista kala seoksesta lämpimälle lautaselle. Lisää kerma ja korianteri pannuun kiehauta se. Hauduta hetki kunnes kastike hieman paksunee. Kaada kastike kalan päälle ja tarjoile.


Jamien maa-artisokkapaistos sai meiltä joukkoonsa myös perunaa, joka pehmensi hieman vaikutelmaa. Varsinkin maa-artisokka tikkujen pilkomisessa saa olla tarkkana, sillä jos ne ovat yhtään paksumpia, paistoaika pitenee huomattavasti, joka taas on hankalaa pinnalla olevien leivänmurujen kanssa jotka silloin uhkaavat kärähtää. Mutta kunhan paistos on kypsää, tämä on erinomainen lisäke monenlaiseen ateriaan!

Maa-artisokkapaistos (3-4 annosta)
1½dl ruokakermaa
½ sitruunan mehu
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
1 kourallinen tuoretta timjamia (riivi lehdet)
1½dl raastettua parmesaania
Suolaa ja rouhittua mustapippuria
½kg maa-artisokkia (kuori ja leikkaa hyvin ohuiksi tikuiksi)
2 pientä perunaa tikkuina
2 kourallista tuoreita leivänmuruja
Oliiviöljyä
Sekoita kulhossa kerma, sitruunan mehu, valkosipulit, puolet timjamista ja suurin osa parmesaanista. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää maa-artisokat ja perunat, sekoita hyvin ja kaada koko seos uunivuokaan. Sekoita leivänmuruihin loput timjamista ja parmesaanista sekä hiukan pippuria. Ripottele murut muun seoksen päälle ja roiski pinnalle vielä hiukan oliiviöljyä. Paista uunissa 200C asteessa n.1 tunti.

Täydellisen täyteläistä, mutta kiehtovan kirpeää

Sunnuntaina herkuttelimme mielestämme lähes täydellisellä pastalla. Siinä yhdistyvät mukavasti kerma ja tomaatti niin että kumpikaan ei aiheuta yliannostuksen vaaraa. Lisäksi Chorizo tuo mukanaan tulisuutta ja savujuusto oman hienon arominsa. Suolaahan tässä kertyy monesta asiasta, ja rasvaa myös, niin että ei tätä liian usein sovi keitellä. Mutta kun kaipaa täyteläistä pastakastiketta, josta kuitenkin löytyy hieman potkua ja jopa yllättävästi kirpeyttä, tämä on oiva valinta ruokalistalle.

Chorizo-savujuusto-pasta
14 pinaattitagliatelle rullaa (2hlö)
1 iso punasipuli viipaleina
2 valkosipulin kynttä hienoksi silputtuna
100g aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä pieninä suikaleina
2 siivua Amerikan pekonia
60g chorizo-makkaraa pieninä kuutioina
½-1rkl tomaattipyrettä
2,5dl kevytkermaa (7%)
30g raastettua savujuustoa
2rkl persiljaa hienoksi silputtuna
mustapippuria
tuoreita parmesan-lastuja tarjoiluun
Keitä pasta (tagliatelle) ohjeen mukaan, valuta ja kaada takaisin kattilaan. Laita samalla pannuun n.3rkl öljyä aurinkokuivattujen tomaattien marinaadista. Kuulota punasipulia n.3 minuuttia keskilämmöllä kunnes se on pehmennyt. Lisää valkosipuli ja ja kypsennä vielä hetki. Lisää aurinkokuivatut tomaatit, pekoni sekä chorizo ja paista kunnes pekoni vaikuttaa kypsälle (n.3-4min). Sekoita joukkoon tomaattipyre ja kaada mukaan kerma jatkuvasti hämmentäen. Kiehauta ja pienennä sitten lämpöä. Lisää savujuusto, persilja sekä pari rouhaisua mustapippuria ja kiehuta hiljaa kunnes juusto sulaa. Sekoita kuuma pasta sekä kastike keskenään ja tarjoile heti parmesan-lastujen sekä kevyen vihannessalaatin kera.

Uutta sienikautta odotellessa

Tällä viikolla olemme tyhjentäneet pakastinta ja viettäneet todellista sieniviikkoa. Lehdissähän mainostettiin että nyt pitäisi olla hyvä sienivuosi, joten siihen luottaen tuhosimme yllättävän pitkälle riittäneitä sienivarastojamme. Vielä niitä nyssäköitä sinne pakkaseen jäi, mutta kai se on aina hyvä pitää pieni pahan päivän vara. Yksi kovasti näitä meidän sienireseptejä yhdistävä tekijä näyttää olevan kerma (yksi poikkeus näissä ohjeissa on, mutta nepä eivät olekaan pakkasesta poimittuja metsäsieniä...) Onneksi nykyään saa kevytruokakermavalmisteita, jotka meille ainakin hyvin kelpaavat. Joku toinen varmaankin jatkaisi sienikastikkeensa ja ehkä keittonsakin jauhosuurusteella, mutta me emme ole oikein siihen tyyliin mieltyneet. Jotenkin keitoksista meinaa aina tulla suurusteen kanssa liian ”jauhoista” (vaikka olemme, ainakin mielestämme, ihan ohjeiden mukaan toimineet). Niinpä ennemmin keittelemme kastiketta kokoon vähän kauemmin, ilman jauhoja. Maanantaina söimme siis sienikastiketta ja uuden sadon perunoita, tiistaina sinihomejuustopekoniherkkusieniä (kuuluisikohan tuo sana oikeasti katkaista jostain kohtaa..?), keskiviikkona suppilovahverokeittoa ja torstaina tattipastaa. Vaikea valita suosikkia, kaikissa on omat maistuvat puolensa. Koristeena ja inspiraationa pikkukuvassa viime vuoden (säälittävän pientä) kanttarellisatoa – niitä toivomme tänä vuonna (kuten aina) löytävämme hurrrrjia määriä!

Sienikastike
1-2 dl esiryöpättyjä/säilöttyjä sieniä (haaparouskuja, kangassieniä tms.) hienonnettuna
1 sipuli pieneksi kuutioituna
1 iso valkosipulin kynsi pieneksi hienonnettuna
10 kaprista hienonnettuna
2dl ruokakermaa (5%)
Hitunen suolaa
Pari rouhaisua mustapippuria
Maustemitta kuivattua timjamia
1rkl oliiviöljyä paistamiseen
Lämmitä öljy pannussa. Lisää sipulit ja kuulota keskilämmöllä kullankeltaisiksi. Lisää sienet sekä kaprikset ja paista 2-3 minuuttia. Kaada myös kerma pannuun. Mausta pippurilla ja timjamilla, lisää suolaa tarvittaessa. Kiehauta seos ja vähennä sitten lämpöä ja hauduttele kunnes kastike on sopivan paksuista. Tarjoa keitettyjen uuden sadon perunoiden ja raikkaan salaatin kera.

Pekoniin käärityt isot herkkusienet sinihomejuustolla
Herkkusieniä
Amerikan pekonia (1 per sieni)
Sinihomejuustoa (maun tai sienen koon mukaan)
Mustapippuria
Poista herkkusienistä kanta (voit hienontaa sen täytteeksi juuston kanssa tai et). Täytä sieni sinihomejuustolla. Kääri pekonisiivu sienen ympäri ja mausta mustapippurilla. Paista uunissa grillivastuksella kunnes pekoni ruskettuu ja rapeutuu (10-15min). Me söimme näitä paahdetun paprikakeiton seurana.

Suppilovahverokeitto
2dl (pakastettuja, tuoreina määrä tietysti kasvaa) suppilovahveroita
1 punasipuli hienonnettuna
1 valkosipulin kynsi pieneksi silputtuna
2dl ruokakermaa (5%)
5dl vettä
1 kasvisliemikuutio
Mustapippuria
Suolaa tarvittaessa
1 maustemitta chili-hiutaleita
½tl kuivattua oreganoa
Kuulota sipuli ja valkosipuli kattilassa. Lisää sienet ja paista muutama minuutti. Lisää vesi, kasvisliemikuutio sekä mausteet ja keitä n. 10min. Lisää vielä kerma ja kiehauta. Tarjoilee tuoreen leivän kera.

Sitruunainen tattispagetti
1dl pilkottuja tatteja
1 sipuli hienonnettuna
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
2 siivua Amerikan pekonia pieneksi leikattuna
1-2 rkl sitruunamehua
2dl ruokakermaa
1 maustemitta kuivattua rosmariinia
Mustapippuria
Tuoretta (lehti)persiljaa
Täysjyvä luomuspagettia
Keitä pasta ohjeen mukaan. Paista ensin pekonia 2 minuuttia. Lisää sipulit ja paista keskilämmöllä kunnes sipulit pehmenevät. Lisää sitten tatit ja paista kunnes ne hieman kuivahtavat. Mausta pippurilla, rosmariinilla ja sitruunamehulla. Kaada kerma joukkoon ja kiehauta, lisää sitten vielä reilusti silputtua persiljaa. Annostele spagetti lautasille ja laita päälle tattikastiketta. Ripottele pinnalle vielä hieman pecorino- tai parmesan-juustoa ja ruoka on valmis syötäväksi.

Kahden minuutin pastakastike

Otsikko kuvaa tässä paistoaikaa, pilkkomiseen menee toki oma lisänsä, mutta sekään ei järjettömään kauaa vie. Tämä on yksi helpoimpia pastakastikkeita mitä olemme kokeilleet, mutta makua tässä riittää varsinkin näin kesällä kun yrtit ja tomaatit ovat parhaimmillaan. Tämän annoksen söimme kahdestaan, mutta tästä on helppo lisätä ja vähentää aineiden määrää syöjien ja nälkätilanteen mukaan.

Kirsikkatomaatti-rucola-minttu-spagetti
12 kirsikkatomaattia halkaistuna
½ punttia tuoretta rucolaa käsin revitttynä
½ punttia tuoretta minttua hienonnettuna
10 isoa vihreää oliivia viipaloituna
8 keskikokoista kaprista hienonnettuna
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
3 rkl oliiviöljyä
pari rouhaisua mustapippuria
vasta raastettua pecorino-juustoa
täysjyvä(luomu)spagettia
Keitä iso kattilallinen vettä kiehuvaksi ja lisää suolaa. Keitä spagetit paketin ohjeen mukaan. Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa ja kuulota valkosipulia keskilämmöllä n.1 minuutti. Lisää oliivit, minttu, rucola, kaprikset ja mustapippuri (voit sekoittaa ne jo valmiiksi keskenään kulhossa) ja ota levyltä virta pois. Pyörittele ainekset lämpimiksi. Valuta spagetista vesi pois ja lisää pasta kastikkeen joukkoon (voit jättää hieman keitinvettä jos annos tuntuu muuten liian kuivalta). Jaa annoksiksi ja raasta pinnalle Pecorino-juustoraastetta.