Pieniä herkullisia piiraita: vuohenjuustoa ja herneitä

Kalkkunakakun lisäksi poikasen 1v synttäreiden suolaista puolta täydensivät erinomaiset vuohenjuustopiiraat sekä hernetäytteiset filokolmiot.

Suullisen summittaisen gallupin perusteella vuohenjuustopiiraat olivat vieraiden ykkössuosikki kaikista tarjottavista. Ja kyllä ne olivatkin tosi hyviä! Ja TOSi helppoja! Laitoin valmiin voitaikinan päälle kaikkia omasta mielestä herkkujuttuja, eihän niistä voi tulla mitään muuta kuin superherkkua ;D Jotain korjattavaa näihin jäi seuraavaa kertaa ajatellen, nimittäin muoto. Leikkasin valmiiksi kaulituista voitaikinalevyistä muotilla pieniä (n.5cm halkaisija) ympyröitä ja ne olivat selkeästi liian pieniä. Vuohenjuuston paino veti puolet piiraista kumoon uunissa kun ne kohosivat, ja edustuskelpoisuus katosi. Onneksi muoto ei vaikuttanut makuun, ja puolet piiraista jäivät vielä ihan kauniiksikin. Seuraavan kerran teen joko neliöitä tai sitten reilusti isompia pyörylöitä kuin juustokiekko.

Näinkin voi käydä...

Ollaan monet meidän suosikit ja aina uudestaan ostettavat antipastotuotteet löydetty Pirkka-merkiltä, ja useat vielä tarkemmin Pirkan parhaat tuotteista. Vuohenjuusto on herkullista ja siitä saa sopivan kokoisia kiekkoja. Aurinkokuivatut kirsikkatomaatit ovat ihanan makeita sekä kirpeitä, olematta liian suolaisia niinkuin monet aurinkokuivatut tomaatit. Sitruunapesto on valmispestoista eniten meidän mieleen ja sopii moneen paikkaan, kuten uunikalalle ja broilerille. Pinjansiemenissä ei ole mitään ikävää (kaappimaista) sivumakua niinkuin joillain muilla merkeillä olemme harmiksemme havainneet. Kaikenlisäksi Pirkan Espanjalaiset miniluumutomaatit ovat suunnilleen ainoita, joista ei ala omat suupielet kutiamaan tai tyttären atooppinen ihottuma pahene - mikähän siinäkin on..? Piiraat on siis tehty voitaikinaa lukuunottamatta kokonaan Pirkan tuotteilla ja niillä näistä tuli meidän ja vieraiden makuun hyviä. Ja ei, tämä ei ole sponssattu mainos, kuten ei meillä koskaan muutenkaan (ei meille ole kukaan kertaakaan mitään tuotetta edes tarjonnut).

Jokatapauksessa, tee millä teet, mutta tee. Ovat makoisia!

Vuohenjuustopiiraat

Valmiiksi kaulittua voitaikinaa
Sitruunapestoa
Aurinkokuivattuja kirsikkatomaatteja
Vuohenjuustoa
Miniluumutomaatteja / kirsikkatomaatteja
Pinjansiemeniä
Kananmuna voiteluun
Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla. Viipaloi juusto 0,5-1cm paksuiksi kiekoiksi. Leikkaa miniluumutomaatit neljään osaan pitkittäin.
Leikkaa pakkauksen ohjeen mukaan sulatetusta taikinasta sopivan kokoisia piiraspohjia. Sivele ympyrät (tai neliöt) sitruunapestolla. Laita päälle juustokiekko. Aseta päälle viipale aurinkokuivattua tomaattia sekä viipale tuoretomaattia. Ripota päälle paahdettuja pinjansiemeniä. Voitele reunat kananmunalla. Paista 225C asteisessa uunissa 15-20min.

Hernepiiraat bongasin joskus muutama vuosi sitten Glorian ruoka&viinistä mutta en koskaan saanut aikaiseksi kokeilla. Ystävä tarjosi kyseisiä piiraita viime kesänä tyttärensä synttäreillä ja ihastuin niin että nyt niitä piti lopultakin tehdä myös itse. Tein nämä valmiiksi pakkaseen, vaikka olisivat varmasti parhaimmillaan tuoreina sillä pinnan rapeus katosi tietenkin kokonaan. Maku oli kumminkin hyvä - niille jotka pitävät herneistä. Sisuksen raikkaan vihreä väri sopi täydellisesti meidän synttäreiden keväiseen teemaan (mutta kuvaa en täytteestä tietenkään muistanut ottaa). Ensi kerran teen ehkä puolet pienempiä, voisivat olla parhaita ihan vaan pieninä suupaloina. Sisälle voisin koittaa kyllä myös jotain sopivaa sekoitusta vuohenjuustopiiraiden täytteistä :) Filotaikinan kanssa puuhaaminen on jonkinmoista askartelua, mutta ei sitä kannata säikähtää. Kunhan pitää ohuenohuet taikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan kosteina, niin käsittely onnistuu varmasti.

Hernetäytteiset filokolmiot

1 pkt (450 g) pakastettua filotaikinaa
Täyte
400 g pakasteherneitä
1 dl vettä
1 dl silputtua tilliä
½ dl silputtua minttua
1 luomusitruunan hienoksi raastettu kuori
2 rkl sitruunanmehua
2-3 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
n. ½ tl mustapippuria myllystä
Taikinalevyjen voiteluun
1½dl maitoa
50 g voita
Piirakoiden viimeistely
1 kananmuna
1 dl rouhittuja pistaasipähkinöitä

Sulata filotaikina pakkauksen ohjeen mukaan. Mittaa kaikki täytteen aineet kulhoon ja soseuta.

Ota filotaikinasta kerrallaan kolme taikina-arkkia. Peitä loput taikinasta nihkeänkostealla keittiöpyyhkeellä, sillä filotaikina kuivuu herkästi, jolloin siitä tulee repeilevää ja vaikeasti käsiteltävää. Nosta ensimmäinen filoarkki työtasolle ja voitele se kevyesti maito-voiseoksella. Nosta päälle toinen arkki ja toista voitelu. Voitele toinen filoarkki hieman eri kohdista kuin ensimmäinen taikinakerros. Nosta päälle vielä kolmas filokerros. Jätä se voitelematta.

Leikkaa filotaikinalevyt terävällä veitsellä n. 10 cm leveiksi, pitkänomaisiksi suikaleiksi (ensi kerralla teen itse kapeampia, 5-7cm). Jaa jokaisen suikaleen toiseen päähän ruokalusikallinen hernetäytettä. Nosta taikinasuikaleen toinen alakulma ylös niin, että muodostuu kolmio, ja jatka taittelua niin, että täyte jää filotaikinan sisään piiloon ja piiraasta muodostuu tasasivuinen kolmio.

Nosta filopiirakat leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille saumapuoli alaspäin. Voitele valmiit leivonnaiset vatkatulla kananmunalla. Ripottele päälle hieman rouhittuja pistaaseja. Paista leivonnaisia ylätasolla noin 10-15 minuuttia tai kunnes ne saavat kauniin värin.

Juhlatarjoiluja alkukesän julhiin

Viime sunnuntaina vietettiin hra Patalinnun isän 70v syntymäpäiviä. Tarjoilut olivat pääosin vieraiden tuomia ja me hoidimme oman osuutemme viemällä mukanamme voileipäkakun ja rieskarullia kahdella eri täytteellä. Voileipäkakun ulkonäöstä olen erityisen ylpeä, eikä maussakaan moittimista ollut, jos (ja kun) pitää vuohenjuustosta. Jos siis esim huomisen valmistujaispäivän kakun koristeet ovat vielä päättämättä, niin tässä viimehetken vinkkiä, joka on yllättävän helppo toteuttaa kun hommaan kerran ryhtyy :)

Ensin ajattelin tekeväni Lautasellesi-blogissa esitellyn makoisan oloisen ja kauniin keväisen tonnikala-katkarapukakun (tässä linkki itsellekin tulevaisuutta varten), mutta koska juhlapaikalla ei ollut kylmäsäilytysmahdollisuutta aloin epäilemään katkarapujen säilyvyyttä. Kyllä kai ne sen muutaman tunnin olisivat kestäneet, mutta pidin tätä itse kehittelemääni kasvisjuustovaihtoehtoa varmempana. Kakun alla oli juhlissa vielä varoilta kylmäkalleilla vuorattu alusta, jotka pitivät sen viileänä. Leipävalinnan tein tuon ensin pohtimani kakun mukaisesti ja virolaistyylinen Fazerin Must leib olikin tosi herkkua, niin kakussa kuin ilmankin. Vuohenjuustotäytettä tuli tosi reilusti, joten määriä voi huoletta pienentää varmaankin yhteensä noin 150-200g verran. Mutta jos on tiedossa että valmista kakkua ei ehkä itse pääse hurjia määriä syömään, niin täyte maistuu kyllä makoisalta ihan vaikka vain paahtoleivän päälle levitettynä :)

Vuohenjuusto-kasvisvoileipäkakku
12 palaa Fazerin Must leibää
15 palaa isoa vaaleaa paahtoleipää

Vuohenjuusto-tomaattitäyte
300g vuohenjuustoa (pehmeä Chavroux)
120g puolikuivattuja tomaatteja (daVinci sun-kissed tomatoes) hienonnettuna
200g maustamatonta tuorejuustoa
200g ranskankermaa
1 dl villirucolaa hienonnettuna
suolaa ja pippuria
Sekoita täytteen aineet keskenään.

Raejuusto-yrttitäyte
200g maustamatonta tuorejuustoa
300g maustamatonta raejuustoa
200g maitorahkaa
1,5dl hienonnettua basilikaa ja ruohosipulia
Sekoita täytteen aineet keskenään.

kostutus
1,5dl sitruunavettä
1/4dl sitruunaa

Päällys
200 g ranskankermaa
200 g tuorejuustoa
suolaa

Koristeet
10 isoa tomaattia
1 kurkku
10 mustaa oliivia
jääsalaattia
ruohosipulia

Leikkaa leipäpaloista reunat pois. Laita ensimmäiseksi vuoan pohjalle (tai mitä alustaa käytätkin) viisi palaa vaaleaa paahtoleipää (neljä kokonaisena 1 halkaistuna) tiiviisti kahteen riviin. Kostuta kevyesti sitruunavedellä. Levitä päälle reilusti vuohenjuustotahnaa. Aseta seuraavaksi must leib viipaleet tiiviisti kahteen riviin, kostuta ja levitä päälle raejuustotäytettä. Sitten vaalea leipä+vuohenjuusto ja vielä kerran must leib+raejuusto. Muista aina kostuttaa leipäviipaleet stiruunavedellä. Aseta viimeiset vaalean leivän viipaleet päällimmäiseksi ja kostuta. Peitä kelmulla ja laita päälle kevyt paino, esim leikkuulauta. Anna kakun vetäytyä ja maustua jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään ennen kuorrutusta.

Kuorruta kakku päällysteellä ja koristele kakku mieleiseksi. Itse kuorin tomaatit kuorimaveitsellä yhdeksi suikaleeksi jonka kieputin ruusuiksi. Hieman raa'ahkoja tomaatteja oli huomattavasti helpompi kuoria kuin kypsiä. Ruusun lehtien, eli kurkun leikkausohjeet löytyvät edellisen voileipäkakun ohjeista täältä (toisen kuvan alta). Oliivit leikkasin terävällä veitsellä sahalaitaisiksi. Kakun reunat vuorasin rapealla jääsalaatilla ja ruusukimppuun pujotin muutaman pitkän ruohosipulin varren.

EDIT: kuvat kurkunleikkausta helpottamaan

Todella helppo ja kivan näköinen napostelupala syntyy suorakaiteenmallisesta rieskasta, leikkeleistä, tuorejuustosta ja yrteistä.

Pororullat
Omena-piparjuurituorejuustoa (150g-200g)
Ohuen ohuita porosiivuja (1pkt; 150g)
Villirucolaa hienonnettuna
Sivele rieskat tuorejuustolla. Ripota päälle rucolaa ja levitä päälle 3-4 porosiivua. Kääri rullaksi ja leikkaa sopivan kokoisiksi paloiksi. Itse tein pieniä suupaloja, jolloin sain yhdestä rullasta 11-12 annospalaa.

Kylmäsavulohirullat
Maustamatonta tuorejuustoa (150-200g)
Kylmäsavulohta (200g)
Ruohosipulia hienonnettuna
Tilliä hienonnettuna
Sekoita tuorejuusto ja ruohosipuli keskenään. (Voit toki käyttää myös valmista ruohosipulituorejuustoa, mutta itse en jostainsyystä pidä sen mausta). Sivele rieska tuorejuustolla. Ripota päälle tilliä ja levitä muutama siivu lohta. Kääri rullaksi ja leikkaa sopivan kokoisiksi paloiksi. Itse tein pieniä suupaloja, jolloin sain yhdestä rullasta 11-12 annospalaa.

Mammakahvit tammikuun auringossa

Taas oli mammakahvien aika, ja tällä kertaa ne pidettiin täällä meillä. Kyllä oli hauskan näköistä kun olohuoneen matolla oli pitkittäin ja poikittain kuusi suunnilleen samankokoista vauvaa. Useampikin, Pikku E mukaanluettuna, oli huomattavasti pidempiä aikoja vatsallaan turhautumatta kun oli muita samanlaisia vieressä köllimässä. On se kumma kun lattialla makoilu ei ole yhtään niin hauskaa, vaikka äiti tai isä menisi viereen lojumaan ja ryömimään. Aikuisista tämä jälkimmäinen touhu on ehkä koomisempaa katseltavaa kuin vauvojen vastaava, vaikkakaan ei niin kovin suloista... ;D

Tarjottavien täytyi täyttää kriteerit: helppoa (!), herkullista, kaunista ja jotain ei ihan arkipäiväistä. Helppous on näissä päiväpuuhasteluissa avainsana, sillä Pikku E:n tahtotiloista ei voi koskaan olla varma etukäteen, ja omaa aikaa ei välttämättä kovin montaa minuuttia löydy. Edellisenä päivänä tein jo niin paljon kuin etukäteen pystyi ja hyvä niin, sillä uni ei kahvipäivänä pienelle tullut taaskaan millään silmään silloin kuin olisi pitänyt. Lopulta kuitenkin onneksi juuri sen verran, että sain kaiken tehtyä. Pöytään päätyi jälleen kerran tämä aina niin erinomainen viikuna-mozzarellasalaatti, jossa viikunan korvasi tällä kertaa viinirypäleet. Viikunoilla tämä on varmaan kaikkein hienostunein, päärynällä raikkain ja viinirypäleillä helpoin (kun ei ole mitään pilkottavaa). Kaikkia versioita voi lämpimästi suositella, tärkein osahan tässä on se ihana vadelmaviinietikkakastike, tuoretta mozzarellaa yhtään väheksymättä. Mutta silti lupaan, että ihan hetkeen tätä ei täällä enää mainita!


Kesäkurpitsa-ricottapiiraan täytteen olin tehnyt jääkaappiin valmiiksi jo edellisenä päivänä, joten sen sai uunikuntoon noin kymmenessä minuutissa kesäkurpitsan veistelyineen. Piirasta kokeiltiin ensimmäisen kerran jo joskus viime syksynä, joten tiedossa oli että helpohkoa on, samoin kuin hyvää ja melko näyttävän näköistä jos vaan kesäkurpitsarullat saa pysymään kasassa. Onneksi ne eivät alkaneet tällä(kään) kertaa pahemmin temppuilemaan, vaan sain ainakin useimmat kertarullauksella pysymään paikoillaan. Tällä kertaa laitoin täytteeseen ricotan sijaan Crème bonjourin maustamatonta tuorejuustoa, kun sitä oli joskus tullut jääkaappiin ostettua, ja makunsa puolesta kelpasi sekin ihan hyvin. Täyte oli vain hieman valuvaisempaa kuin edellisellä kerralla, eikä ihan pysynyt alueellaan koko paiston aikaa. Johtuiko se sitten juuston laadusta, vai siitä että täyte oli odotellut jo edellisestä päivästä lähtien, en tiedä. Jokatapauksessa tämä Glorian R&V:stä (5/2008) löytynyt piiras on todella erinomainen kahvipöydän tarjottava, tai kuten nyt raikkaan salaatin kera hyvä kevyehkön lounaan lisä.


Kesäkurpitsa-ricottapiiras (2 piirakkaa)
400g pakastettua lehtitaikinaa
200g ricottajuustoa
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
2rkl tuoretta timjamia hienonnettuna
2rkl rosmariinia hienonnettuna (käytin kuivattua)
½dl aurinkokuivattua tomaatteja hienonnettuna (käytin puolikuivattuja)
1 kananmuna
1 kesäkurpitsa (n.200g)
1-2rkl oliiviöljyä
mustapippuria myllystä
sormisuolaa
1 muna (tai osa täytteen kananmunasta) voiteluun
Sulata taikinalevy/levyt pakkauksen ohjeen mukaan (yön yli tai pari tuntia). Pakkauksessa jossa löysin oli 2x400g isoa levyä, joista käytin vain toisen, eli puolitin sen sulamisen jälkeen. Jos levyt ovat paksumpia, voit käyttää yhteen piirakkaan 400g, kunhan levy on tuollainen pitkulainen kuin kuvassa. Tee kummankin taikinalevyn reunaan veitsellä kehysmäinen viilto, noin 2cm reunasta. Älä leikkaa viiltoa taikinan läpi. Nosta taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.
Valmista täyte. Yhdistä ricotta, valkosipuli, yrit, aurinkokuivatut tomaatit ja kananmuna keskenään.
Ota juustohöylällä kesäkurpitsasta ohuita suikaleita. Laita suikaleet kulhoon ja lorauta päälle hieman oliiviöljyä. Kääntele suikaleita niin, että öljy leviää tasaisesti.
Jaa ricottatäyte kahdelle taikinalevylle niin, että reunoihin jää tyhjää tilaa noin 2cm (viiltojen ulkopuolelle jäämien reunojen lisäksi).Pyöräytä kesäkurpitsasuikaleet rulliksi ja asettele ne ricottatäytteen päälle yksi kerrallaan. Rouhi päälle mustapippuria ja sormisuolaa tai rouhittua merisuolaa. Voitele taikinan reunat vatkatulla kananmunalla. Paista piirakkaa 200C asteisessa uunissa, keskitasossa, noin 25-30min tai kunnes reunat saavat kauniin kullanruskean värin.


Yksi mammoista lupasi tuoda mukanaan itsetehtyjä sämpylöitä ja niitä tulikin iso, herkullinen keko. Valmistin niille pari levitettä, jotka ainakin itselle maistuivat sekä sämpylöiden, että myöhemmin ruisleivän ja hapankorppujen kera mainiosti. Oliivilevitteen ohje löytyi Pirkan sivuilta.

Pesto-raejuustolevite
1-2rkl pestoa
1prk (200g) raejuustoa
rouhaisu mustapippuria
Vedä raejuusto tasaiseksi sauvaskoittimella. Sekoita pesto lusikalla joukkoon. Mausta makusi mukaan pippurilla.

Oliivilevite
25-30 paprikatäytteistä vihreää oliivia
100g voita
1prk (250g) maitorahkaa
2tl juoksevaa hunajaa
2tl oreganoa
Rouhaisu mustapippuria
Hienonna oliivit. Pehmitä voi lusikalla kulhossa ja sekoita joukkoon oliivit, rahka ja mausteet.


Näillä eväillä päästiin käyntiin ja sitten siirryttiin kahvileipäosuuteen. Maukkaat korvapuustit tulivat taas toisen mamman mukana, itse en ole mitenkään erikoistunut pullaan paistoon. Pitäisi kyllä varmaan sitäkin taas joskus huvikseen kokeilla, kun kyllähän ne korvapuustit sen verran hyvin maistuu. Sen sijaan tein ohjeessa maailman parhaaksi tituleeratun porkkanakakun, mutta siitä enemmän seuraavassa postauksessa :)

Ei mitään laihdutusruokaa...

Jatketaanpas nyt vielä yhdellä leivän tapaisella. Alkuperäinen englanninkielinen ohje nimesi tämän ”loafiksi”, josta ensimmäisenä tuli mieleen limppu. Ja koska ohjetta ei sen tarkemmin tullut ennen valmistusta luettua, kun kaikkia näitä aineksia (paitsi Gruyere-juustoa) meiltä lähes aina kaapista löytyy, niin hämmennys ilmeni vasta jauhojen lisäysvaiheessa... Eihän tämä mikään limppu siis ollutkaan, vaan ennemminkin mureke, mutta tosi hyvää silti! Lopputulos katosi melkoisen liukkaasti – on se kumma miten voi, oliiviöljy, juusto ja pekoni sopivatkin näin hyvin yhteen :) Kannattaa ihan oman mielenrauhan säilyttämiseksi tarjoilla raikkaan salaatin kera (ilman öljyä tai kastiketta).


Oliivi/Gruyere/Pekoni/Aurinkokuivattutomaatti-paistos
3 kananmunaa
100g voita sulatettuna
55g jauhoja (9rkl)
1rkl leivinjauhetta
100g Gruyere-juustoa
3rkl maitoa
15 aurinkokuivattua tomaattia
20 vihreää oliivia
4-5 siivua (80-100g) Amerikan pekonia

Sekoita munat, voi, jauhot, leivinjauhe, maito sekä raastettu juusto keskenään ja anna levätä n. tunnin ajan. Kuutioi pekoni ja esipaista se kuivalla paistinpannulla ja taputtele ylimääräiset rasvat pois talouspaperilla. Laita taikina voideltuun leipävuokaan, ja sekoittele pekoni, silputut tomaatit ja viipaloidut oliivit tasaisesti mukaan. Paista 200C asteessa n.30min tai kunnes paistos on pinnalta kullanruskea. Kumoa pois vuoasta ja anna jäähtyä puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Monikäyttöinen katkarapulisäke

Eilen söimme päivälliseksi pannulla paistettua lohta ja puikulaperunoita. Maistuvaa kyllä, mutta eipä siinä sen kummempaa. Tavallista perusruokaa, joka ei paljon ohjeistuksia kaipaa, ja josta nyt ainakaan tällä kertaa ei irronnut edes tallentamisen arvoisia kuvia. Jotain muistamisen arvoista kokonaisuudesta kuitenkin jäi. Lisäkkeeksi teimme äärimmäisen helpon katkarapukastikkeen, josta tuli oikein hyvää ja joka antoi mukavaa lisämakua ateriaan. Kastike, tai ehkä oikeammin tahna, sopi erittäin hyvin myös ruisleipäpalasen päälle, ja toi siten pientä luksusta sunnuntaiaamuun arkisen juusto-kurkku päällysteen sijaan.

Katkarapulisäke
1dl kuorittuja katkarapuja (valuta siivilässä ja hienonna hieman)
2rkl silputtua ruohosipulia
1rkl hienonnettua tilliä
2rkl pieneksi pilkottuja puolikuivattuja tomaatteja
1½dl kermaviiliä
Pari rouhaisua valkopippuria
Ripaus suolaa
Sitruunaa
Sekoita kaikki ainekset paitsi sitruuna keskenään ja laita jääkaappiin maustumaan joksikin aikaa. Vajaa tunti riittää. Tarjoile kastikkeena paistetun kalan kera tai esim. alkupalana (tai aamiaisena) ruisleivän päällä. Purista päälle hieman sitruunamehua tarjoilun yhteydessä.

Täydellisen täyteläistä, mutta kiehtovan kirpeää

Sunnuntaina herkuttelimme mielestämme lähes täydellisellä pastalla. Siinä yhdistyvät mukavasti kerma ja tomaatti niin että kumpikaan ei aiheuta yliannostuksen vaaraa. Lisäksi Chorizo tuo mukanaan tulisuutta ja savujuusto oman hienon arominsa. Suolaahan tässä kertyy monesta asiasta, ja rasvaa myös, niin että ei tätä liian usein sovi keitellä. Mutta kun kaipaa täyteläistä pastakastiketta, josta kuitenkin löytyy hieman potkua ja jopa yllättävästi kirpeyttä, tämä on oiva valinta ruokalistalle.

Chorizo-savujuusto-pasta
14 pinaattitagliatelle rullaa (2hlö)
1 iso punasipuli viipaleina
2 valkosipulin kynttä hienoksi silputtuna
100g aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä pieninä suikaleina
2 siivua Amerikan pekonia
60g chorizo-makkaraa pieninä kuutioina
½-1rkl tomaattipyrettä
2,5dl kevytkermaa (7%)
30g raastettua savujuustoa
2rkl persiljaa hienoksi silputtuna
mustapippuria
tuoreita parmesan-lastuja tarjoiluun
Keitä pasta (tagliatelle) ohjeen mukaan, valuta ja kaada takaisin kattilaan. Laita samalla pannuun n.3rkl öljyä aurinkokuivattujen tomaattien marinaadista. Kuulota punasipulia n.3 minuuttia keskilämmöllä kunnes se on pehmennyt. Lisää valkosipuli ja ja kypsennä vielä hetki. Lisää aurinkokuivatut tomaatit, pekoni sekä chorizo ja paista kunnes pekoni vaikuttaa kypsälle (n.3-4min). Sekoita joukkoon tomaattipyre ja kaada mukaan kerma jatkuvasti hämmentäen. Kiehauta ja pienennä sitten lämpöä. Lisää savujuusto, persilja sekä pari rouhaisua mustapippuria ja kiehuta hiljaa kunnes juusto sulaa. Sekoita kuuma pasta sekä kastike keskenään ja tarjoile heti parmesan-lastujen sekä kevyen vihannessalaatin kera.