torstai 30. syyskuuta 2010

Banaani ylijäämän herkullinen tuhoaminen

Pöydältä löytyi kasa ylikypsiä banaaneja ja niille piti keksiä käyttöä. Kaikki muut tykötarpeet olivat kutakuinkin lopussa (voi, kananmunat, jauhot...) mutta onneksi google pelasti jälleen kerran. Lettupannun vegaaniset banaani-suklaamuffinssit sopivat tilanteeseen täydellisesti. Banaanin tarve vastasi juurikin pöydällä majovaa määrää ja voin tilalle tuli öljyä, kananmunia ei lainkaan. Täysjyväjauhoja meillä ei ollut, eikä tavan vehnäjauhojakaan kuin hitunen, joten suurin osa meni pizzajauhoilla, ihan hyvin toimivat! Muffarit ovat jo näin tosi, tosi tuhteja, en tiedä miten kokonaisesta muffinssista selviytyisi jos jauhot olisivat vielä tuota suositeltua täysjyvää..? Minä tosin sain 20 muffinssin taikinan tungettua 12 vuokaan, joten silläkin lienee osuutta leivonnaisten täyttävyyteen :)





Meillä ei ollut tällä erää kaapissa kunnollista suklaata(kaan), vaan pelkästään Unkarista tuliaisina saatu maitosuklaapähkinälevy, jonka sitten rouhaisin taikinaan mukaan. Se ei sieltä paljon läpi maistunut, joten seuraavan kerran kunnon tummasuklaa käyttöön ja sekin isohkoina hippuina että tulee kunnon sattumia. Pähkinät sopivat hyvin mukaan, joten niitä sinne voisi rouheena myös lisätä. Muuta en näistä kyllä vaihtaisi, hyviä ovat! Niin, ja tämä maitosuklaahan taisi muutenkin poistaa muffinssien vegaanisuuden, mutta kun se ominaisuus ei ollut hakusessa, niin eipä haitannut.



Nyt muuten huomasin, että en laittanut taikinaan ollenkaan leivinjauhetta, ainoastaan 1tl soodaa ja muffinssit kohosivat siitä huolimatta aivan loistavasti.



Banaani-suklaamuffinssit (12-20kpl)
4 ylikypsää isohkoa banaania
1,2dl sokeria (laitoin raakaruokosokeria)
1,2dl rypsiöljyä
1tl kanelia
1tl kardemummaa
3/4tl suolaa
2,4dl täysjyväjauhoja
3,6dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1tl soodaa
1,5dl (tummaa) suklaata rouhittuna
pähkinärouhetta

Laita uuni lämpenemään 175C asteeseen. Laita muffinssipellin vuokiin paperiset vuoat.
Muussa banaanit. Sekoita niiden joukkoon sokeri, öljy, kaneli, kardemumma ja suola. Sekoita loput aineet toisessa kulhossa ja kaada banaaniseoksen joukkoon. Sekoita vain sen verran että aineet ovat suurin piirtein sekaisin.
Jaa taikina vuokiin ja paista uunissa noin 25min.


Muffinssivuoat ostin keväällä KappAhlista. Pakko mainita, kun niiden ostaminen vaatekaupasta tuntui niin hullulta, mutta eihän noin söpöä pakettia voinut sinnekään jättää. Vuoat osoittautuivat nyt muuten tosi hyviksi, vähän paksummiksi kuin "normaalit" joten pysyvät tosi hyvin muodossaan. Toivottavasti näitä tulee joskus vielä lisää!

tiistai 21. syyskuuta 2010

Kasvihuoneesta myös vähän eksoottisempaa

Tässä kun vielä pohdiskelen, että onko Pikku E:n synttärikakusta omaksi postaukseksi asti vai riittääkö että laitan alkuperäiseen synttäripostaukseen vaan kasan linkkejä niin esitellääns välillä jotain ihan muuta, ettei blogi ihan pääse kuihtumaan.

Meillä oli jälleen tänä kesänä käytössä, kuten viime vuonnakin, kasvihuone hra Patalinnun vanhempien pihassa ja mukavasti sieltä on taas satoa tippunut. En tiedä olisiko tänä kesänä ollut parempi laittaa kasvit ihan vaan avomaalle valoisaan paikkaan kun kesä oli niin lämmin, sillä kyseinen kasvihuone on melkoisen varjoisa ja satokausi siten aina vähän viivästyy. No näin kuitenkin mentiin ja ihan hyvin tuloksin. Keväällä kasvihuoneeseen istutettiin 4-5 erilaisen tomaatin, keltaisen ja vihreän kesäkurpitsan, paprikan, chilin, hunajamelonin sekä maissin taimia. Lisäksi myös tilliä ja salkopapuja siemeninä.

Tomaattisato on ollut mieletön. Meillä on siellä keltaista pihvitomaattia, pensastomaattia, kirsikkatomaattia sekä miniluumutomaattia. On siellä viideskin taimi, mutta en millään muista mitä sen pitäisi olla. Pieniä punaisia (homeisia) tomaatteja se on alusta asti puskenut. Tomaatteja on saanut hakea ihan melkein kyllästymiseen asti, paitsi että ei niihin voi kyllästyä kun ne ovat niiiin hyviä. Ihan eri tavaraa kuin mitä kaupassa myydään. Pikku E:kin on niihin ihan intona ja tomaatinsyöntiä onkin joutunut hieman rajoittamaan että menisi välillä jotain muutakin. Yleensä ollaan pienelle annettu kirsikkatomaatteja kun ovat tuntuneet syöjän kokoon nähden melkoisen sopivalta. Typy kuitenkin tässä eräänä päivänä onnistui poimimaan pöydältä jättimäisen keltaisen pihvitomaatin kun vanhemmat oltiin kokkaamassa ja oli sitten innoissaan mussuttanut lähes koko tomaatin menemään (mitä nyt erittäin mehukkaan tomaatin jäämiä löytyy edelleen sohvatyynyistä ja maton hapsuista...).


Suunnilleen tällainen kulho sieltä joka kerta käydessä lähtee mukaan. Ja niitä vihreitä raakileita olisi vielä  ihan hurjasti. Oliko jollain jossain tiedossa joku kiva säilöntä- tai muu ohje vihreille kirsikkatomaateille?


Paprikan taimet kasvoivat isoiksi, mutta yhden ainutta paprikaa niistä ei tullut. Chilejä sentään jonkun verran, tosin nekään eivät taida millään ehtiä kypsäksi asti. Onneksi niille keksii käyttöä vihreänäkin.


Papuja on taas, kuten viimekin vuonna ihan hirveästi. Ja pakastin meillä on täynnä mustikoita, joten papuja ei saada sinnekään millään menemään. Voiko niistä tehdä jotain tölkkipapujuttua - keksiikö kukaan?


Vihreää kesäkurpitsaa saatiin viime vuonna ihan liikaa, nyt taimet näivettyivät saman tien kasaan. Keltainen kesäkurpitsa ei ihan näytä siltä miltä piti ;D

Katsoin varmaan taimilappua väärin... Onpahan komia halloween-kurpitsa tuloillaan!!

Maissista kuultiin vasta pitkään istutuksen jälkeen, että niitä pitäisi olla sekä tyttö-että poikataimia. Mistäs sen sitten siinä taimivaiheessa tunnistaa kysyn minä? No jokatapauksessa meillä kävi hyvä tuuri ja kahdesta taimesta tuli erilaiset "kukat" ja saatiin jopa satoa.


Kovin komeiksi ei näitä tähkiä voi kehua, mutta ei niitä voi haukkuakaan kun omia maisseja kerta saa :D Keitettynä voin kanssa - hyvää - mutta ei varmaan kasvihuoneen tilanvientinsä väärti toista kertaa.

Näitä ei siis kuvanottohetkellä ole kukaan vielä maistellut...

Hunajamelonissakin taisi käydä joku lukivirhe joko mulla tai kasvattajalla. Kovastihan tää enemmän verkkomelonia muistuttaisi (mittasuhteena 1-vuotiaan isohko käsi, jotta näette mikä mega-meloni me saatiinkaan kasvatettua =))


Halkaistunakin meloni tuntuu enemmän cantaloupelta, vaikka eihän tuossa ulkopinnassa mitään verkkomaista kuviota näy niinkuin kaupan meloneissa. Ehkä tää on joku hybridi..?


Pari päivää pöydällä lisäkypsyttelyn jälkeen melonin tuoksu oli kerrassaan huumaava. Ja into vaan lisääntyi kun ulkonäkö halkaistua paljastui ja meloni oli tosi mehukkaan oloinen. Siksi maku olikin ehkä vähän pettymys. Ei se noita kaupassa myytäviä kummempi ollut, ei mitään sellaista kuin mitä esim Thaimaassa on tullut popsittua. Mutta se että meloninkasvatus ylipäätään onnistui on minusta hurjan hieno juttu! Itse en siihen keväällä uskonut hetkeäkään vaikka toiveet korkealla olikin ;)