VÄRITERAPIAA KESÄRULLIEN MUODOSSA



 

Vaikka ulkona on harmaata, märkää ja sumuista, niin kun ruokapöytään läväyttää kasan ihanan värikkäitä kasviksia, tuoretta makua ja kesäistä fiilistä, niin kyllähän siinä mieli piristyy ihan väkisinkin. Kesärullia maistoin ensimmäisen kerran joskus ehkä kahdeksan vuotta sitten Malesiassa ja se oli täyttä ihastusta kertaheitolla. Siihen nähden miten paljon rullista tykkään, on kyllä tehty näitä ihan hävettävän harvoin ja blogiinkaan eivät ole koskaan ennen päätyneet.

 

Lähikauppaan perjantaisin tulevat Rullat, olivat jo toisen kerran yritettyämme päässeet loppumaan (en ikinä muista tilata niitä etukäteen) ja rullahimo kasvoi nyt niin valtavaksi, että päätimme alkaa pitkästä aikaa askartelemaan niitä itse. Vietnamilaisten kesärullien tekoa ei estä edes toimimaton liesi (kyllä, se on edelleen rikki, ollaan sinnitelty ilman keittotasoa jo kolme viikonloppua!), sillä sisään tulevat vermisselit kypsyvät kulhossa vedenkeittimellä lämmitetyn veden avulla, ja sama toimii myös riisipaperilevyihin.

 

Rulliin en nyt näpyttele sen kummempaa ohjetta, niihinhän voi kasata sisään mitä vaan tuoretta ja raikasta, mutta kysy pois jos vinkkejä kaipaat! Tällä kertaa meillä oli proteiinina kylmäsavulohta ja sitruunassa marinoituja katkarapuja. Kasviksina sisään sujautettiin porkkanaa, kurkkua, retiisiä, avokadoa, kevätsipulia, romainesalaattia, minttua, korianteria, rucolan versoja ja mungpavun ituja. Aikalailla perinteisiä rullatäytteitä siis.

 

Rulla ei ole rulla ilman hyvää dippikastiketta. Olen joskus poiminut jo lopetetusta Kauhaa ja rakkautta-blogista nämä kastikeohjeet ja niillä on tyytyväisinä menty. Tällä kertaa tuo perinteinen kastike jäi vähän vaisuksi, chilistä ei löytynyt potkua, joten suosikki oli pähkinäinen. Mutta joskus se on toisinpäin. Molemmat on siis joka kerta tehtävä ;)

 

Perinteinen kastike

 1 valkosipulinkynsi

 tuoretta chiliä maun mukaan

 1/2 limen mehu

 1 rkl sokeria

 1 tl riisietikkaa

2 rkl vietnamilaista kalakastiketta

1 dl vettä

Silppua valkosipuli ja chili aivan hienoksi ja sekoita kaikki ainekset keskenään.

 

Maapähkinävoikastike

4 rkl sokerioimatonta maapähkinävoita

 2 rkl hoi sin -kastiketta

sokeria (sen mukaan, kuinka makeaa hoi sin -kastiketta käytät)

 1 dl vettä

Sekoita kaikki ainekset keskenään.

JOULUAATON ALKURUOKA PURKISSA, KIRJAIMELLISESTI

Jos etsit, helppoa, nopeaa, näyttävää ja maistuvaa alkuruokaa niin se on tässä!

Jouluaattoa vietettiin tänäkin vuonna meillä, oman perheen lisäksi myös lasten molemmat mummot tulivat syömään ja pukkia odottamaan. Tänä vuonna ruokailimme alkuruoka-pääruoka-jälkiruoka periaatteella ja se sopi meille paremmin kuin hyvin. Ruoat saatiin hyvin valmisteltua etukäteen, missään vaiheessa ei tullut kiire tai stressi ja lopputulos oli maukas ja sopivan juhlava. 

 Alkuruokaidean nappasin K-Ruoka-lehdestä, niin makujen kuin tarjoilunkin puolesta. Näin purkkiin koottuna toast skagen, eli katkarapu-mätileipä, sai ihan uuden ulottuvuuden ja näytti houkuttelevalta ja söpöltäkin. Mikä parasta, sen sai tehdä reilusti etukäteen maustumaan ja purkissa annosten säilöminen jääkaappiin oli helppoa! Tätä idea tullaan hyödyntämään jatkossa muutenkin. Purkkiskagenien lisäksi alkuun nappailtiin myös pieniä lohileipäsiä, joissa oli samaa saaristolaisleipää, voita ja itse graavattua lohta.

Toast skagen purkissa (4 annosta)

180g pakastekatkarapuja

50g punasipulia hienonnettuna

150g ranskankermaa

1rkl majoneesia

½dl tilliä hienonnettuna

1rkl sitruunan mehua

1tl sitruunan kuorta raastettuna

mustapippuria myllystä 

2-3 viipaletta saaristolaisleipää

4rkl kirjolohen mätiä

 Sulata katkaravut, huuhtele ne hyvin ja hienonna veitsellä pieneksi.

Sekoita ranskankerma, majoneesi, tilli, sitruunan kuori sekä mehu ja mustapippuri kulhossa. Lisää katkaravut ja sipuli.

Leikkaa leipäviipaleet kuutioiksi.

Lado leipäkuutiot ja katkarapuseos vuorotellen purkkeihin.

Koristele jokainen annos n. ruokalusikallisella mätiä. Voit käyttää myös punasipulisilppua ja tilliä koristeluun.

Anna maustua jääkaapissa vähintään 2 tuntia tai yön yli.

Juustoista wokkia

Joskus Stockalla on tullut syötyä halloumiwokkia joka on ollut hyvää, joten tulipa mieleen tehdä jotain saman tyyppistä itsekin. Tuli muuten tosi herkkua! Jos on lapset syömässä, niin chilit kannattaa ehkä lisätä vasta omiin annoksiin lopuksi.

Halloumiwok

2pkt halloumia pienehköinä kuutioina

3 levyä nuudelia

Parin sentin pätkä tuoretta inkivääriä raastettuna

1 punainen tuore chili hienonnettuna

1 keskikokoinen kesäkurpitsa kuutioina

2 porkkanaa ohuina suikaleina

1 sipuli ohuina viipaleina

1 valkosipulin kynsi hienonnettuna

Pieni kiinankaali suikaleina

400g kookosmaitoa

Jauhettua korianteria

Mustapippuria myllystä

Seesam- tai muuta öljyä

soijakastiketta

Ota wokkipannu tai iso paistinpannu ja ruskista ensin halloumikuutiot pienessä määrässä öljyä. Nosta ne syrjään.

Laita pannuun pari ruokalusikallista öljyä sekä inkivääri, korianteri, chili ja valkosipuli. Kuulota hetki, mutta varo polttamasta mausteita. Lisää kasvikset ja wokkaa rapsakan kypsäksi. Lisää kookosmaito ja mausta soijalla sekä mustapippurilla.

Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan kypsiksi ja valuta siivilässä.

Lisää nuudelit sekä halloumit wokkiin, sekoita ja tarjoile heti. 

Joulumenu 2011

Tänä vuonna oli havaittavissa, että meidän jouluun alkaa löytyä perinteitä ruokarintamalla(kin). Monta vuotta meillä meni erilaisia kokeiluja tehdessä kun se perinteinen jouluruoka ei meidän kummankaan herkkua ole. Päädyttiin pari kertaa tilanteeseen jossa mietittiin että voikohan mistään tilata pitsaa kun tehty ruoka oli jokseenkin syömäkelvotonta. Liian kunnianhimoiset tavoitteet ilman käsitystä realiteeteista. Onneksi sekä tieto omista taidoista että ne taidot ovat vuosien varrella kehittyneet :)

Dijon-omenat

Meidän joulumenu koostui nyt monesta Patalinnussa esitellystä tutusta jutusta, mutta jotain uuttakin tottakai ujutettiin joukkoon. Ruoanlaitto uhmiksen ja vauvan kanssa onnistui hyvin kun molemmat mummot tulivat meille joulua viettämään. Lapset nauttivat mummojen täydestä huomiosta ja me aikuiset taas siitä että saatiin kerrankin piiiiiitkästä aikaa touhuta ihan rauhassa keittiössä. Tästä(kin) voisi tehdä perinteen! Ruokalajeja oli paljon, mutta kaikki hyvin helppoja, joten homma sujui hyvin ja ruoka maistui aidosti kaikille!

Aattolounas koostui uunissa haudutetusta ohrapuurosta ja kaupan rusinasopasta (jossain on aina välillä pakko oikaista). Isosisko lusikoi puuroaan innolla, mikä on outoa siinä mielessä että puurosta hän ei yleensä välitä, mutta tokihan uunipuuro on ihan eri asia itsellekin. Vauvaveljelle tein oman puuron veteen ilman suolaa ja kovin innoissaan hänkin niitä ohranjyväsiä suuhunsa kauhoi.

Puuron päälle maisteltiin joulutorttuja kahdella uudella täytteellä. Suolaisiin torttuihin laitoin Chavrouxin pehmeää vuodenaika vuohenjuustoa joka on maustettu viikunalla. Näistä ei kukaan ihan hirveästi välittänyt. Jos tavan vuohenjuuston lisäksi torttuihin laittaisi oikeaa viikunahilloa, niin luulen että tuomio olisi ihan toinen. Niitä kokeillaan seuraavan kerran! Makeissa tortuissa oli täytteenä vaniljatuorejuustoa sekä aprikoosihilloa ja tuo makuyhdistelmä oli omaan sekä hra Patalinnun suuhun sellainen, että niillä jatketaan ehdottomasti tulevinakin vuosina!

Suolaisia ja makeita torttuja

Sitten siihen varsinaiseen jouluateriaan

Aattoillan menu
Alkuun
Blinit lisukkeineen
- Kirjolohen mätiä, smetanaa & punasipulisilppua
- katkarapu-avokadosalaattia
- Erityisen hyvää sienisalaattia
- tillisilliä
- savusiikamoussea
- must leibää ja voita tahnoja varten

 

Blinit, sienisalaatti sekä katkarapusalaatti löytyvät kaikki arkistoista saman linkin takaa täältä. Tillisilli oli kaupasta ja muuthan eivät ohjetta kaipaakaan. Savusiikamousse oli uusi kokeilu, ja seuraavan kerran siihen etsitään uusi ohje. Tässä kokeillussa hurjan herkullinen savusiian maku peittyi kapriksien ja dijonsinapin alle niin että ihan harmitti. Ohjetta en siis ylös kirjoittele, muistiin vaan sen että eipä siihen paljon ranskankermaa ja ehkä tilliä sekä pippuria kummempaa kannata sotkea!

Pääruoka
Appelsiinisalviakalkkuna + sinappirucolakastike
Luomunaudan paahtopaisti + konjakkipippurikastike (ohje alla)
Porkkanalaatikko
Bataattilaatikko
Punajuurisalaatti
Viikunamozzarella-salaatti
Dijon-omenat
Munajuusto (mummon tuliainen)
Hämäläinen imelletty perunalaatikko (mummon tuliainen)

 

Paahtopaisti&kalkkuna, punajuurisalaatti, rucolasinappikastike, munajuusto, viikuna-mozzarellasalaatti

Milloinkahan tuon kalkkunan kohdalla muistaisi että tykkäämme fileestä, emme rullasta!? Viimevuona tehtiin sama virhe. Ensi vuonna jos kalkkunaa tehdään niin ehdottomasti file!! Paahtopaistia meillä on tehty tosi vähän, sillä silloin kun sitä on kokeiltu siitä on aina tullut jotenkin ei niin hyvän makuista. Tänä syksynä saatiin paisti lopultakin onnistumaan ja tämä tehtiin nyt niillä opeilla. Simppeli juttu ja varmasti useimmille ihan tuttu, mutta kirjataan silti ylös ettei pääse unohtumaan.

Paahtopaisti
Ota min 1,5kg paisti (luomunauta oli todella maukasta) pois jääkaapista vähintään kaksi tuntia ennen paistamista, niin että se on huoneenlämpöinen uuniin laittettaessa. Ruskista lihan pinta kuumassa pannussa (pannun pitää olla todella kuuma ennenkuin laitat lihan siihen etteivät lihasnesteet karkaa) kauttaaltaan. Hiero lihan pintaan reilusti karkeaa merisuolaa sekä mustapippuria .Laita paisti uunivuokaan ja tökkää paistomittari sen kylkeen. Paista lihaa 125C asteisessa uunissa kunnes paistomittari näyttää 60C astetta. Varaa paistoaikaa noin tunti per kilo. Ota paisti uunista ja kääri se folioon mielellään vähintään tunniksi. Leikkaa paistista poikkisyin mahdollisimman ohuita viipaleita. Ota paistin lientä talteen kastiketta varten.

Pippurikonjakkikastike
Erittäin hyvä ja helppo kastike paahtopaistille
4rkl paistin paistolientä
100g Musta Pekka, tai muuta pippurisulatejuustoa
2dl kuohukermaa
1½rkl konjakkia
Sulata juusto nesteeseen. Lisää konjakki ja kiehauta. Maistuu hyvälle.

Porkkanalaatikko tehtiin itse, mutta siihen ehkä etsitään uusi ohje ensi vuodeksi. Jos jollain on erityishyvä resepti niin saa linkata/vinkata :) Bataattilaatikko tehtiin netistä löytyneiden ohjeiden mukaan reilusti määrää pienentäen. Ensi kerran tämän saa vielä laittaa puoliksi jos samalla porukalla syödään. Hyvää, mutta niin makeaa että ihan pieni nokare riittää. Kaikki totesivat saman: ensimmäinen annos oli todella herkullista, santsikierroksella alkoi vähän tökkimään. Pähkinöistä tuli ihana rapsakka kuorrute laatikolle, jota ilman tässä ei olisi ollut mitään ihmeellistä.

Bataatti-pekaanilaatikko
800g bataattisosetta
0.8dl fariinisokeria
½dl pienittyjä pekaanipähkinöitä
5rkl voita sulatettuna
2 muna
1rkl vaahterasiirappia
1tl vaniljasokeria
½rkl sitruunamehua
1tl suolaa
Sekoita fariinisokeri, pekaanipähkinät ja voi keskenään ja laita syrjään. Sekoita muut aineet keskenään ja kaada massa vuokaan. Ripottele pekaaniseos maustetun bataattisoseen pinnalle. Paistaa 200C asteessa n.1h

Jälkiruoaksi tein aivan mielettömän ihanan makuista karpalo-valkosuklaakakkua. Makunsa puolesta kakku tosiaan yltää omiin kaikkien aikojen suosikkeihini, mutta rakenteen kanssa meni jotain vähän pieleen. Pohja oli ihan tolkuttoman kova, eikä sitä meinannut saada leikkautumaan millään. Kakkuseos puolestaan ei kahdeksasta liivatelehdestä huolimatta hyytynyt. En kyllä ymmärrä mikä siinä meni vikaan? Jos on ideoita niin jakakaa! Rakenne oli siis lähinnä karpalo-valkosuklaamoussea keksinpaloilla, mutta se ei makunautintoa haitannut. Sokerinen kakku, jonka karpalo tekee ihanan raikkaaksi ja hämäävän keveän oloiseksi ja pohjassa lymyilevä halva tuo aivan uudenlaista makua mukaan. Rakenteesta viis, tätä tehdään uudestaan! Ohjeen löysin kauppakeskuksessa ilmaisena jaetusta Talven Juhlat lehdestä josta löytyikin monta kivaa askartelu-, lahja- sekä ruokaideaa.

Karpalo-valkosuklaakakku
Pohja
100g voita
1dl sokeria
100g vaniljahalvaa
2½dl vehnäjauhoja
½tl leivinjauhetta

Täyte
300g karpaloita
1½dl sokeria
4dl turkkilaista jugurttia
200g valkosuklaata
8 liivatelehteä
3rkl limetinmehua
1prk (3,3dl) vaahtoutuvaa vanhan ajan vaniljakastiketta (Valio)

Koristeeksi
1dl kokonaisia karpaloita
1 kananmunan valkuainen
2dl tomusokeria

Ota karpalot huoneen lämpöön sulamaan. Vatkaa voi ja sokeria vaaleaksi vaahdoksi. Murustele halva joukkoon. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe ensin keskenään ja lisää ne taikinaan. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Aseta irtopohjavuoan (halkaisija 24cm - tosin täytettä on niin runsaasti, että 26 senttisessäkään ei varmasti jää liian lattanaksi) pohjan ja reunan väliin leivinpaprei. Painele taikina vuoan pohjalle. Paistaa 200C asteisessa uunissa noin 8-10min, kunnes pohja on kullanruskea. Jäähdytä.
Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen 10 minuutiksi. Soseuta sauvasekoittimella hieman kohmeiset karpalot soseeksi. Sekoita joukkoon sokeri ja turkkilainen jugurtti. Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa (sulatin mikrossa aina 30s kerrallaan). Jäähdytä suklaa haaleaksi ja lisää jugurttiseoksen joukkoon koko ajan sekoittaen (sekoitus on todella tärkeää sillä suklaa kovettuu melkein saman tien kun pääsee kohmeisten karpaloiden joukkoon, oma huom.)
Vaahdota vaniljakastike. Kuumenna limetin mehu mikrossa tai kattilassa. Purista liivatelehdet vedestä ja sulata mehun joukkoon. Kaada seos ohuena nauhana jugurttiseoksen joukkoon. Nostele täyte jäähtyneen pohjataikinan päälle. Peitä vuoka tuorekelmulla (tai vuoan kannella jos omistat sellaisen) ja nosta jääkaappiin hyytymän vähintään 4-6 kuudeksi tunniksi, mieluiten yön yli. Irrota vuoan reunat ja nosta torttu tarjoiluvadille. Koristele sokeroiduilla karpaloilla.

Sokeroidut karpalot
Ota karpalot sulamaan jääkaappiin. Pyyhi karpaloinen pinta talouspaperilla kuivaksi. Vatkaa valkuainen vaahdoksi. Pyörittele karpalot ensin valkuaisvaahdossa, sitten sokerissa. Nosta karpalot kuivumaan paperin päälle vähintään tunniksi, kunnes karpaloiden pinta on kovettunut.

Kun kotimaan helle ei riitä

Juhannuksesta lähtien säät ovat olleet mitä parhaimmat, aiheuttaen sen että tietokoneen äärellä ei ole paljon tullut istuskeltua. Iltaisin on lisäksi ollut niin kaiken puuhastelun uuvuttama, että ajatus ei ole kulkenut, joten meidän mahti juhannuspäivän menu on joutunut odotelemaan postaustaan tänne asti. Mistään muusta syystä tämä ateria ei ansaitse tulla huomioimatta, sillä kaikki oli kutakuinkin täydellistä.

Jos juhannusaattona matkustettiin Pohjois-Amerikkaan, niin juhannuspäivänä mentiin helteisempään suuntaan, myös todellisen sään myötä, mutta pysyttiin kuitenkin Atlantin tuolla puolen. Koko menu koostui siis Karibian mauista ja nekös meille upposivat. Ohjeet poimittiin kesäkuun Olivia-lehden Hanna Jensenin resepteistä, eikä niihin paljon lisättävää tai muuteltavaa ollut. Auringon paistellessa kauniisti, näiden lautasten äärellä tuli oikeasti sellainen olo kuin olisi ollut jossain kaukana matkalla. Aivan mielettömän ihanaa! Ruoat ovat sinällään helppoja valmistaa, mutta koska ruokalajeja on monta, kyllä niiden valmistukseen sai jonkun tunnin uppoamaan - varsinkin kun toinen sai aina välillä pienen jalkatakiaisen kaitsemisvuoron ;D Juoman kohdalla on myös huomioitavaa, että se pitää valmistaa vähintään viisi päivää aiemmin.

Aloitetaan reseptien purkaminen siis pisimmän valmistusajan vaativasta inkiväärioluesta. Makunsa puolesta tämä ei vastannut ollenkaan kaupoissa myytävää inkivääriolutta (joka sekin siis holitonta) vaan mieleen tuli ennemminkin inkiväärisima. Inkivääri tuntui juomassa todella vahvana, jopa niin "polttavana", että päädyimme sekoittamaan sitä vissyn kanssa suhteessa 2 olutta, 1 vissyä - sen jälkeen se oli ihan hurjan hyvää. Mietintään jäikin, pitäisikö ensi kerralla vähentää inkiväärin määrää vai kenties siivilöidä inkiväärit pois jo heti juoman jäähdyttyä, ennen hiivan lisäämistä..? Jompaa kumpaa tullaan testaamaan, mutta tässä kuitenkin alkuperäinen ohje, joka vähintään vissyn kanssa on erinomaista ja sopii tähän ateriaan täydellisesti. Juoma on todella kuplivaa, joten pulloa avatessa kannattaa olla varovainen, ettei kaikki pääsee pirskahtamaan karkuun.

Inkivääriolut
250g tuoretta inkivääriä
3l vettä
4dl sokeria
herneen kokoinen pala tuorehiivaa
Mittaa kattilaan kuorittu ja pilkottu inkivääri, vesi sekä sokeri. Kiehauta ja keitä 15min. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi.
Liota hiivanokare pieneen tilkkaan vettä ja sekoita inkiväärijuoman joukkoon. Peitä kattila leivinliinalla ja anna juoman käydä huoneenlämmössä vuorkausi.
Siivilöi inkiväärinpalat juomasta. Kaada puhtaisiin lasipulloihin (me käytimme 1,5 litran muovisia tyhjiä vissypulloja), sulje korkeilla tiiviisti ja nosta kylmään. Juoma on valmista 4-5 päivän kuluttua ja säilyy viileässä kuukauden.

Alkuruoaksi nautittiin kylmää avokadokeittoa. Kylmiä keittoja ei ole tullut muuten syötyä, paitsi Espanjalaista cazpachoa useinkin kesäisin. Valmistus on helppoa, mutta raaka-aineiden on oltava täysin priimoja, muuten ruoka ei tule onnistumaan. Avokadot ovat täälläpäin aina haaste, mutta nyt kerrankin onnistuttiin saamaan hyviä yksilöitä jotka olivat kypsiä, mutta eivät ylikypsiä ja ulkonäöltään virheettömiä. Keitto oli hyvää pienenä annoksena, eli sopii erinomaisesti juurikin alkupalaksi. Meillä oli kaapissa pari siivua pekonia, jonka paahdoimme keiton päälle ja se toikin siihen mukavaa lisämakua.

Kylmä avokadokeitto (4 annosta)
2 isoa kypsää avokadoa
2 limetin mehu
2rkl punaviinietikkaa
1 pieni salottisipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
4dl kylmää kookosmaitoa
4dl kylmää vettä
pari tippaa tabascoa
rouhaisu suolaa ja mustapippuria
Kuori avokadot ja poista kivi. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen tai astiaan jossa voit vetää aineet sauvasekoittimella sileäksi keitoksi. Kaada keitto lautasille ja ripottele pinnalle reilusti hienonnettua ruohosipulia sekä korianteria (ja/tai pekonia)

Meidän ehdoton suosikkitapa valmistaa jättikatkarapuja on ollut maustaa ne Libanonin tapaan, paistaa nopeasti pannulla ja nauttia tsatsikin kera. Mikään muu ei oikeastaan ole kunnolla iskenyt. Nyt löytyi tuolle haastaja! Tämä oli ehkä ensimmäinen kerta kun molemmat haikailivat hieman lisää ravunpyrstöjä, vaikka jo valmiiksi varasimme niitä vähän reilummin kuin normaalisti. Jerk-tahna on tosiaankin meidän makuun ja se sopii jättikatkoille täydellisesti. Oi nam, nam - alkoipa taas tehdä mieli!

Jerk shrimp
500g kuorittuja raakoja jättikatkaravun / tiikeriravun pyrstöjä
3 salottisipulia hienonnettuna
1 mieto punainen chili hienonnettuna
2tl maustepippuria
2tl kuivattua basilikaa
2tl kuivattua timjamia
½tl raastettua luomusitruunan kuorta
½tl kanelia
½tl muskottipähkinää
½tl cayennepippuria
1tl suolaa
½tl mustapippuria
2tl tummaa sokeria
2rkl (kookos)öljyä (meillä ei ollut, käytimme oliivi)
2rkl soijaa
1-2rkl omenaviinietikkaa
1dl vastapuristettua appelsiinimehua
½dl limetin mehua
Sulata ravunpyrstöt jääkaapissa.
Sekoita chili sekä kaikki mausteet huhmaressa ja pyörittele tahnaksi. Kuumenna öljy kasarissa ja lisää mausteseos. Paista miedolla lämmöllä 3-4 minuuttia. Sekoita soija, omenaviinietikka, appelsiinin ja limen mehu keskenään ja lisää pannulle. Lisää myös hienonnettu sipuli. Keitä kastiketta noin 5min. Kuivaa sulaneet ravunpyrstyöt talouspaperiin ja grillaa tai paista niitä pannulla pari minuuttia molemmin puolin. Lisää ne sitten kastikkeen joukkoon ja nauti.

Vaikka munakoiso ei normaalisti maistuisi, niin tämä kyllä melko varmasti. Oli sen verran ihania kääryleitä! Haastavin osuus oli saada koisoista ohuita tasaisia siivuja, mutta yllätin itseni ja onnistuin siinä täydellisesti. Sen jälkeen homma sujuikin helposti ja lopputulos oli viedä kielen mukanaan.

Täytetyt munakoisokääröt
2 keskikokoista munakoisoa
2-3rkl venhäjauhoja
1tl chilimausteseosta (meillä Nomu Peri-peri, ohjeessa Chili Explosion)
Paistamiseen voita ja öljyä
Täyte:
225g kypsäksi keitettyä bataattia pieninä kuutioina
75g cheddarjuustoa karkeana raasteena
1-2rkl tuoretta hienonnettua timjamia
2rkl kevätsipulia hienonnettuna
½dl punaista paprikaa hienonnettuna
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
rouhaisu suolaa ja mustapippuria
Sekoita ensin täytteen aineet keskenään kulhossa. Mausta suolalla ja pippurilla.
Leikkaa munakoisot pituusuunnassa noin puolen sentin viipaleiksi. Sekoita vehnäjauhot ja maustesekoitus ruokalautasella. Pyörittele munakoisosiivut kevyesti jauhoseoksessa. Paista pannulla voi-öljyseoksessa pari minuuttia molemmin puolin kauniin ruskeiksi.
Levitä siivut leikkuulaudalle ja lusikoi päälle bataattitäytettä. Kääräiset koisot rullalle ja lado uunivuokaan. Paista uunissa 200C asteessa noin 20min.

Loppujen lopuksi kevyehkön aterian päätteeksi maistui myös jälkiruoka. Siirappi keiteltiin valmiiksi jo aiemmin päivällä, mutta sen voi toki tehdä myös juuri ennen tarjoilua. Jokatapauksessa se tarjotaan lämpimänä. Meidän siirapista ei tullut lainkaan tahmeaa, en tiedä olisko sitä pitänyt kuitenkin keitellä ohjeistusta pidempään. Juokseva rakenne ei kuitenkaan haitannut makua millään lailla, kokonaisuus oli aivan hurjan herkullista. Siirapista ennen banaaneja tuli hieman mieleen cola-juoma - tässä lienee niitä "kasvisuutteen" aineksia mitä siinäkin. Vai rommissako sen salaisuus? ;D

Rommi-inkivääribanaanit
1dl tummaa ruokosokeria
1½dl vettä
½dl tummaa rommia
2 sentin pala kuorittua inkivääriä
pala sitruunankuorta (ilman valkoista)
3 neilikkaa
1/4tl suolaa
4 banaania
Mittaa kaikki ainekset banaaneja lukuunottamatta kattilaan. Kuumenna ja keitä miedolla lämmöllä 10-15min, kunnes seos on siirappimaista. Poista sitruunankuori, inkivääri ja neilikat. Tässä vaiheessa voit purkittaa siirapin myöhempää tarjoilua varten.
Kuori ja viipaloi banaanit paksuiksi siivuiksi ja lisää ne kuumaan kastikkeeseen. Kypsennä 2-3min, kunnes banaanit ovat pehmeitä. Tarjoile vaniljajäätelön (tai kermavaahdon) kera ja viimeistele annos limetinkuoriraasteella, kookoshiutaleilla sekä ripauksella kanelia.

Makumatka auringossa

Joskus syksyllä etsiskelimme Maggie Lindholmin & Marja Lindfrosin keittokirjaa Libanonin Makuja. Mistään tätä teosta ei tuntunut löytyvän enää (onhan se julkaistu jo 2005), mutta onneksi nettikirjakaupasta tärppäsi. Niistä sitten se olisi löytynyt useammastakin, joten jopa hintaa pääsi vielä hieman valikoimaan. Jonkinlainen ikuisuusprojekti tämä tuntuu olevan, sillä kirjaa tuli hypisteltyä useampaankin otteeseen jo sen ilmestyessä, mutta jostain syystä sitä ei tullut koskaan omaksi hankittua. Ja nyt sitten taas on vierähtänyt se hyvä puoli vuotta, ennenkuin lopulta pääsimme kirjan reseptejä testaamaan. Monet ohjeista vaativat pitkän valmistautumisen (liotuksen, marinoinnin, keittämisen...), eikä se ole sopinut meidän viimeaikaiseen kykenemättömyyteen pohtia, saati sitten valmistella, lauantain ruokaa päivää tai jopa paria etukäteen. Nytkään emme laittaneet ateriapohdintamyssyä päähän kun vasta lauantaiaamuna, mutta onneksi herra Patalintu osasi siivilöidä Libanonin mauista muutaman saman päivän ohjeen, joita nyt lopulta pääsimme kokeilemaan. Ja jo vain se kannatti! Ihanaa, kerrassaan lähes täydellistä ruokaa, joka eilisen upean aurinkoisen päivän kera toi kesän täysillä meidän ruokapöytään! Ruokalistalla eilen siis jättikatkarapuvarras (ilman varrasta), jauhelihavarras (vartaalla), libanonilainen caesarsalaatti sekä aioli, josta tuli tsatsiki. Salaatti ja tsatsiki toimivat täydellisinä lisukkeina sekä katkaravuille että jauhelihavartaille.

Aloitimme valmistelut jättikatkaravuilla, koska ne vaativat muutaman tunnin marinoinnin. Tätä ohjetta käytämme varmasti jatkossa usein. Melkein tuntui, että jättikatkat ilman tätä marinadia ovat vain varjo täydellisestä herkusta, jota myös olisi mahdollista pienellä vaivalla saada... Kirjan ohjeella saisi reseptin mukaan 32 jättikatkarapua marinadiin. Meitä ei nyt ollut kuin kaksi syöjää, ja rapujakin vain murto-osa ehdotetusta, joten puolitimme valkosipulin, sitruunan ja öljyn määrän, mutta muut maustemitat pidimme silti kutakuinkin samoina. Alla siis meidän käyttämämme määrät.

Jättikatkarapuvarras (Shish karaidess)
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
½ sitruuna
1 maustemitta juustokuminaa
½tl suolaa
1 maustemitta rouhittua mustapippuria
1 maustemitta cayennepippuria
2-3rkl öljyä
Jättikatkaravun pyrstöjä
Sekoita sitruunasta puristettu mehu, valkosipuli, mausteet sekä öljy keskenään. Poista katkaravuista kuori ja suoli (jätä pyrstön nipukka kiinni). Marinoi katkaravunpystöjä muutama tunti. Pujota ne marinoinin jälkeen vartaisiin ja grillaa hyvällä lämmöllä välillä kääntäen. Tai vaihtoehtoisesti, kuumenna paistinpannussa nokare voita ja iso tippa öljyä. Kun voi alkaa hieman ruskistua, lisää katkaravut ja paista noin pari minuuttia per puoli.


Jauhelihavarras (Kafta meshwieh)
2 keskikokoista sipuli hienonnettuna
1 nippu persiljaa hienonnettuna
400g lampaanjauhelihaa (ap reseptissä 600g)
3/4 tl jauhettua mustapippuria
1tl jauhettua maustepippuria
1tl suolaa
1 maustemitta cayennea
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
Liotettuja pitkiä puisia grillitikkuja
Sekoita kaikki ainekset yhteen. Purista lihaseos käsin vartaiden ympärille ja grillaa hyvällä lämmöllä välillä käännellen.
Kuten on usein todettu meillä ei sitä grilliä kerrostalossa ole, joten laitoimme nämä ritilälle uuniin grillivastuksen alle 250C asteeseen noin 20-25 minuutiksi. Käänsimme vartaat paiston aikana kerran. Vartaat maistuivat tsatsikin kanssa kerrassaan erinomaisesti, mutta kenties ensi kerralla lisäisimme vielä hieman lisää mausteita (esim. valmis kofta-kebab mausteseos). Nytkin cayenne ja valkosipuli ovat oma lisäyksemme, niitä ei alkuperäisessä ohjeessa ole.


Lisukkeeksi kummankin vartaan kanssa suositeltiin kirjassa aiolia, eli valkosipulimajoneesia. Sitä meidänkin piti ensin tehdä, mutta eiköhän se päättänyt olla sakeutumatta ja juoksettui täysin. Onneksi kaapissa oli purkki maustamatonta Total-jugurttia ja teimme sitten tsatsikin. Sekin mainitaan kyseisessä kirjassa, joten ilmeisesti se kuuluu myös Libanonin herkkuihin, eikä vain Kreikkaan. Loppujen lopuksi olimme oikein tyytyväisiä että aioli ei onnistunut ja meillä oli lisukkeena juuri tsatsiki, sillä se sopi tähän aivan täydellisesti. Jos majoneesia joskus kaivataan, se käydään kaupasta ostamassa (tuli sen verran kalliiksi tuo oliiviöljyn kanssa läträys). Tsatsiki tullut postattua aiemminkin, mutta tässä se taas mielen virkistykseksi - nyt ilman mitään jugurttien ja kurkkujen valutuksia.

Tsatsiki
1prk maustamatonta jugurttia (esim. Total on sen paksua että ei tarvitse valutusta)
½ kurkku pieninä kuutioina
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
mintun lehtiä hienonnettuna + koristeeksi (jos on)
suolaa
muutama rouhaisu mustapippuria
Sekoita ainekset keskenään. Anna maustua jääkaapissa mielellään vähintään tunti, mutta toimii myös heti nautittuna.


Fattoush, eli libanonilainen caesarsalaatti vei kielen mennessään. Kasvisten syönti on ollut jokseenkin väkinäistä viimeiset kuusi kuukautta, mutta nyt maistui ja tuli santsattua useaan otteeseen. Kasvikset tietysti alkavat jo saada vuodenajan takia enemmän makua ihan sellaisenaan, mutta kyllä myös oheinen salaatinkastike ja varsinkin granaattiomena toivat ne tarvittavat lisäsäväykset. Granaattiomenaa ollaan joskus nakerrettu ihan sellaisenaan sen kummemmin innostumatta, mutta salaatin joukossa hedelmälihan sisällä olevat siemenet eivät haitanneet yhtään ja sen makeus oli aivan ihanaa. Salaattiin käsketään käyttämään libanonilaista leipää. Meillä ei ole tietoa miten se eroaa tavan pita-leivästä, joten käytimme sitä. Jos joku on fiksumpi niin valistakoon! Mausteeksi olisi myös tarvinnut teelusikallisen sumakia, mutta sitä emme löytäneet. Onko jollain tietoa mistä sitä saa? Mutta jo ihan näin, tämä oli huippuhyvää!

Libanonilainen caesarsalaatti (Fattoush) 4hlö
4 tomaattia pienehköinä paloina
½ kurkku pieninä kuutioina
1 ruukku romanosalaattia revittynä
3 kevätsipulia varsineen pilkottuna
1 pieni keltasipuli (me emme käyttäneet, lisäsimme vain vähän ekstra kevätsipulia)
½ granaattiomena
6 retiisiä viipaleina
½ keltaista paprikaa suikaleina
½ punaista paprikaa suikaleina
1 vihreä paprika suikaleina
½ ruukkua sileälehtistä persiljaa silputtuna
½ ruukkua rucolaa silputtuna
1 (isohko) pita-leipä

Kastike
1 iso sitruuna
6-8rkl oliiviöljyä
1tl sumakia
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
suolaa
1rkl omenaviinietikkaa
Laita kaikki salaatin ainekset paitsi pita-leipä kulhoon. Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja sekoita se salaattiin. Paahda leipä, pilko tai revi se pieniksi paloiksi ja lisää salaattiin. Nauti.

Mausteista tonnikalaa, mustaa pastaa ja vaniljaista avokadokastiketta

Eilen saimme ystäväpariskunnan kylään, ja valmistimme pitkästä, pitkästä aikaa kolmen ruokalajin illallisen. Koska toinen vieraista ei syö punaista lihaa, viime aikoina ruokalistaan tiiviisti kuulunut pihvi ei käynyt ruokavaihtoehdoksi. Ja hyvä niin, sillä päädyimme testaamaan uutta ohjetta tuoreelle tonnikalalle ja pastalle, josta tuli ihan huippuhyvä kokonaisuus! Tätä tehdään varmasti uudestaan, sekä tällaisena settinä että myös kaikkia osa-alueita erikseen muihin aterioihin hyödynnettynä.

Alkuruoaksi teimme jo aiemmin testaamaamme lohiceviche-avokadosalaattia, joka palautui mieleen kun Nelle oli Siskot Kokkaa -blogissa tehnyt hyvin samantyyppistä cevicheä edellisellä viikolla. Pysyimme omassa tutussa ohjeessa, mutta tällä kertaa kaupassa ei ollut tarjolla minkäänlaista pomeloa, joten korvasimme sen verigreipillä. Ihan yhtä hyvin maistui myös sen kanssa, vaikka lopputulos olikin ehkä aavistuksen kirpeämpi. Salaattiosuuteen kävimme taas ikuisen arvauspelin avokadojen kanssa - ollako kypsä vai eikö olla, vai ollako jo ylikypsä (ylitummunut). Tällä kertaa se oli erityisen kriittistä, kun ruokaa oli maistelemassa muitakin ja avokadoa tarvittiin sekä tähän cevicheen, että pääruokatonnikalan kastikkeeksi. Ensimmäisestä kaupasta edellisenä päivänä ostetut avokadot olivat vielä lauantaina toivottoman raakoja, jopa lähes vuorokauden omenakypsytyksen jälkeen, joka yleensä on tepsinyt hyvin. Siispä ryntäys toiseen kauppaan sormet ristissä, hyppyset herkkinä tunnustelemaan tarjontaa. Pitkällisen hypistelyn jälkeen, mukaan seuloutui kaksi, jotka helpotukseksemme kelpasivat käytettäviksi ja molemmat ruokalajit olivat pelastetut. Cevichen ohjetta emme nyt tähän uudestaan naputtele, vaan se löytyy täältä.

Mutta sitten alussa mainostettuun pääruokaan. Tarjosimme siis annokset, joista kustakin löytyi mausteinen tonnikalapihvi, prosciuttoon kääritty jättikatkaravunpyrstö (yhdessä annoksessa ei tietenkään prosciuttoa), chilimaustettua mustaa spagettia sekä vaniljaista avokadokastiketta. I-h-a-n-a-a! Lopputulokseen vaikutti tietenkin todella tuore, mehevän punainen tonnikala, joka sattui vielä olemaan tarjouksessa, sekä se huolella valittu kypsä avokado. Raaka-aineilla on merkitystä, varsinkin tonnikala voi olla melko kamalaa jos tyytyy valmiiksi harmaaseen pakastettuun pihviin. Pimeässä oli vaikea kuvata tällaista annosta, mutta älkää antako kuvien laadun häiritä, vaan maistelkaa makuja mielessänne ja laittakaa testiin - se kannattaa! Alkuperäinen ohje on täältä, meillä hivenen muunneltu versio, kuten yleensä.

Mausteiset tonnikalapihvit
4 pientä tuoretta tonnikalapihviä, à noin 120 g
Oliiviöljyä
2 viipaletta prosciuttoa
4 kuorittua jättikatkaravunpyrstöä
1tl sokeria
½tl valkosipulirouhetta
1½tl mustapippuria
½tl hienonnettuja caffirlimetin lehtiä
1½tl savusuolaa
1 maustemitta paprikajauhetta
½tl kuivattuja chilihiutaleita
Limeä ja vihreää paprikaa lohkoina

Musta spagetti
250 g mustaa spagettia
2 rkl valkosipulilastuja
10 pilkottua peppadew-chiliä
Oliiviöljyä
1-2rkl lehtipersiljaa hienonnettuna

Avokadokastike
1 kypsä avokado
1 sitruuna
1 vaniljatanko
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna

Kuori avokado ja soseuta sisus haarukalla. Kuori ja leikkaa sitruunasta viipaleet nahattomiksi viipaleiksi kalvojen välistä. Murskaa eroteltu hedelmänliha ja mausta se hitusella suolaa. Sekoita avokadosose, suolalla maustettu sitruunamurska ja vaniljatangosta raaputettu sisus keskenään.

Tee sokerista, valkosipulirouheesta, mustapippurista, limetinlehdistä, savusuolasta, paprikajauheesta ja chilihiutaleista mausteseos. Hienonna morttelissa tarvittaessa. Hiero tonnikalapihvit öljyllä ja maustesekoituksella. Kiedo puolikas prosciuttosiivu jokaisen jättikatkaravun ympärille. Kuumenna grillipannu tai paistinpannu ja paista pihvejä noin minuutti sekä ravunpyrstöjä pari minuuttia molemmilta puolilta. Paista vielä limelohkoja ja vihreää paprikaa pannussa lisukkeeksi.

Valmista pasta keittämällä se pakkauksen ohjeen mukaan. Kuullota valkosipulilastuja oliiviöljyssä ja lisää joukkoon pilkotut peppadew-chilit. Valuta pasta ja sekoita valkosipuli-chili-öljy sen joukkoon. Viimeistele hienoksi silputulla persiljalla. Kokoa annos (kuumille) lautasille ja tarjoile avokadokastikkeen kera.



Lopuksi vielä sneak peak aterian päättäneestä jälkkäristä, mutta siihen palataan tarkemmin seuraavassa postauksessa - ehdottomasti ennen pääsiäistä.

Monikäyttöinen katkarapulisäke

Eilen söimme päivälliseksi pannulla paistettua lohta ja puikulaperunoita. Maistuvaa kyllä, mutta eipä siinä sen kummempaa. Tavallista perusruokaa, joka ei paljon ohjeistuksia kaipaa, ja josta nyt ainakaan tällä kertaa ei irronnut edes tallentamisen arvoisia kuvia. Jotain muistamisen arvoista kokonaisuudesta kuitenkin jäi. Lisäkkeeksi teimme äärimmäisen helpon katkarapukastikkeen, josta tuli oikein hyvää ja joka antoi mukavaa lisämakua ateriaan. Kastike, tai ehkä oikeammin tahna, sopi erittäin hyvin myös ruisleipäpalasen päälle, ja toi siten pientä luksusta sunnuntaiaamuun arkisen juusto-kurkku päällysteen sijaan.

Katkarapulisäke
1dl kuorittuja katkarapuja (valuta siivilässä ja hienonna hieman)
2rkl silputtua ruohosipulia
1rkl hienonnettua tilliä
2rkl pieneksi pilkottuja puolikuivattuja tomaatteja
1½dl kermaviiliä
Pari rouhaisua valkopippuria
Ripaus suolaa
Sitruunaa
Sekoita kaikki ainekset paitsi sitruuna keskenään ja laita jääkaappiin maustumaan joksikin aikaa. Vajaa tunti riittää. Tarjoile kastikkeena paistetun kalan kera tai esim. alkupalana (tai aamiaisena) ruisleivän päällä. Purista päälle hieman sitruunamehua tarjoilun yhteydessä.

Halloumi-salaattia ja feta-katkarapuja

Eilen illalla nautiskelimme jälleen Kreikkalaisilla mauilla. Tällä kertaa päädyimme kokeilemaan meille ennestään tuntemattomia ruokalajeja. Alkupala salaatin, joka kyllä ruokaisuudessaan toimisi vallan hyvin yksinään esim. iltapalana, poimimme pienillä muutoksilla BBC Good Foodin sivuilta. Pääruoaksi valmistimme Kreikkalaiset katkaravut, joka on siellä ymmärtääksemme ihan perinneruokaa. Olimme päivällä uuvuttaneet itsemme ulkoseiniä pesemällä ja puista rakennustelinettä rakentamalla, joten oli varsin ilahduttavaa että aamulla valitsemamme ohjeet osoittautuivat myös erittäin helppotekoisiksi. Ja täyttäviksi. Katkarapu ohjeella ruokkisi normaalitilanteessa varmaan neljäkin syöjää...

Paahdettu tomaatti, kikherne & halloumi-salaatti
1 pieni punasipuli ohuina puolikkaina siivuina
1rkl balsamico-etikkaa
2rkl oliiviöljyä
200g miniluumutomaatteja puolikkaina
½ pakettia halloumi-juustoa n.½cm:n paksuisina siivuina
1 tlk kikherneitä (meillä luomuherneitä ilman suolaa)
reilusti sileälehtistä persiljaa käsin revittynä
10 isoa basilikan lehteä käsin revittynä
muutama jääsalaatin lehti käsin revittynä
mustapippuria ja suolaa
Lämmitä uuni 220C asteeseen. Sekoita balsamico ja öljy kulhossa ja lisää sipulisiivut marinoitumaan. Laita tomaatinpuolikkaat uunivuokaan leikattupinta ylöspäin ja ripottele niiden päälle hieman balsamico-öljyseosta sipuliastiasta (ei sipuleita). Rouhaise päälle vielä hiven suolaa ja reilusti mustapippuria ja paahda uunissa n. 20-25min (reunojen pitäisi hieman alkaa tummentua).
Paista halloumi-juusto (parila)pannulla molemmin puolin kullanruskeaksi. Sekoita kikherneet, yrtit, salaatti, tomaatinpuolikkaat ja sipuli balsamicoöljyineen varovasti sekaisin ja lisää halloumijuusto siivut salaatin päälle. Nautiskele heti lämpimänä.


Kreikkalaiset feta-katkaravut
500g jättikatkaravun pyrstöjä (poista kuoret ja suoli)
3 kevätsipulia silputtuna
3 valkosipulin kynttä silputtuna
4rkl oliiviöljyä
2 isohkoa tomaattia pieneksi kuutioituna (poista siemenet)
4rkl kuivaa valkoviiniä
1tl kuivattua oreganoa
½punttia tuoretta basilikaa silputtuna
½punttia tuoretta minttua silputtuna
1pkt (200g) fetaa murennettuna (varmaankin 100g riittäisi myös)
Revittyä sileälehtistä persiljaa
pilkottua ruohosipulia
Mausta jättikatkaravun pyrstöt suolalla ja mustapippurilla. Laita suureen pannuun esim.wok öljyä ja kuumenna. Kun öljyä savuaa hieman lisää katkaravut, pienennä lämpöä ja pyörittele niitä pari minuuttia kunnes ne vaihtavat värinsä punaiseksi. Poista katkaravut reikäkauhalla syrjään odottamaan. Lisää pannuun tomaatit, sipuli ja valkosipuli ja kuulota 2-3min kunnes sipuli on pehmeää. Lisää valkoviini, oregano, basilika, minttu sekä katkaravut ja hämmentele seosta n.2min. Ota levyltä virta pois ja lisää feta-juusto seokseen. Laita kansi päälle ja anna hautua muutama minuutti. Heitä päälle persilja ja ruohosipuli ja tarjoa samantien esim. maalaisleivän kera.

Merellinen kesäillallinen

Eilen teki illalliseksi mieli kalaa, joten aloitimme kauppalistan tekemisen tutkimalla aikoinaan Silja Linelta saatua Makumatka saaristoon keittokirjaa. Kyseisestä kirjasta on usein löytynyt maittavia kalaruokia, ja sieltä se inspiraatio saatiin helposti tälläkin kertaa. Ohjeet tosin muokkautuivat tehdessä niin paljon että kyllä kai näitä voisi melkein omiksi resepteiksi kutsua... Kertakaikkisen herkulliseen ateriaan kuului alkupalaksi kuohuviinin kera Toast Skagen ja pääruoaksi Lohiruusut sekä kesäinen peruna-retiisisalaatti.

Toast Skagen
100g kuorittuja katkarapuja
2rkl hienonnettua ruohosipulia
2rkl hienonnettua tilliä
1dl crème fraîchea
2-3rkl kirjolohen mätiä(muukin mäti sopisi, mutta nyt ei ollut muuta saatavilla)
valkopippuria myllystä
ripaus suolaa
ruispaahtoleipää
sitruunaa
Valuta katkaravut siivilässä ja hienonna niitä jonkin verran. Sekoita hienonnetut katkaravut, ruohosipuli, tilli ja 1rkl mätiä crème fraîcheen. Mausta valkopippurilla ja suolalla ja laita jääkaappiin maustumaan noin tunniksi. Paahda leipä ja leikkaa se puoliksi vinokolmioiksi. Päällystä se katkaraputahnalla ja koristele mädillä, tuoreella tillinoksalla ja sitruunalla.

Lohiruusut
500g nahatonta lohifileetä
40g sinihomejuustoa muruina
rouhittua mustapippuria
savustuspussi
coctailtikkuja
Leikkaa osasta lohta (n.400g) 8 pitkää ohutta suikaletta. Hienonna loput lohesta ja sekoita se sinihomejuuston kanssa. Kääri lohisuikaleet ruusukkeiksi ja kiinnitä coctailtikuilla. Täytä valmiit ruusukkeet lohi-juustoseoksella ja mausta mustapippurilla.
Laita ruusukkeet pieneen uunivuokaan ja aseta se savustuspussiin pussin ohjeiden mukaan. Lämmitä uuni 250C asteeseen ja laita savustuspussi kuumalle uunipellille. Paista ensin 15min ja laske lämpö 175C asteeseen ja jatka paistoa vielä 5-10min. Alkuperäisen ohjeen mukaan nämä tarjoiltaisiin kylmänä ruisleivän kanssa mutta meille ne maistuivat hyvin lämpiminä seuraavan salaatin kera.

Peruna-retiisisalaatti
10 pienehköä uutta perunaa
10 viipaloitua retiisiä
2 hienonnettua kevätsipulia
1 maustekurkkku pieninä kuutioina
ripaus suolaa
rouhittua mustapippuria
2rkl oliiviöljyä
2rkl sitruunamehua
2rkl hienonnettua tuoretta lehtipersiljaa
2rkl hienonnettua tuoretta basilikaa
Laita retiisit, kevätsipuli ja maustekurkku kulhoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita oliiviöljy, sitruunamehu, persilja ja basilika tasaiseksi kastikkeeksi ja lisää se kulhoon. Sekoita ainekset keskenään ja laita jääkaappiin maustumaan siksi aikaa kun keität perunat. Kun perunat ovat kypsät, pilko ne neljään osaan kuutioiksi ja lisää lämpimänä muun salaatin joukkoon. Tarjoile heti. (Toimii myös kylmänä)