MEHEVÄN MUHEVA JA ENNENKAIKKEA SUPERMAUKAS KASVISLASAGNE


Tehtiin toissa viikonloppuna tätä kasvislasagnea, jota syödessä mietin, että taisi jauhelihaversio löytää voittajansa. Vaikka on tämä munakoiso-jauhelihalasagnekin ollut herkkua. Kuten myös tämä aiempi kasvisversio ricotta-pinaattilasagne (voi itku noita kahdeksan vuoden takaisia kuvia, on tässä sentään onneksi niiden suhteen jotain kehitystä tapahtunut, vaikka lasagne erityisen haastava kuvauskohde tuntui edelleenkin olevan :D). Nyt kun noita arkistoja lähdin kaivamaan, niin on me muuten tehty myös ihanaa kurpitsa-vuohenjuustolasagnea! Ja entäs blogin ihka ensimmäinen postaus, jossa tehtiin frteeratuista lasagnelevyistä herkulliset marjaleivokset :) Taitaa olla kohta koko blogin kantava teema, erilaiset lasagnet.

Palatakseni tämän päivän aiheeseen, kasvislasagneen, joka arkistojen perusteella on hieman arkisempi kuin aiemmat lajitoverinsa, mutta ah niin maukas. Tein tätä samaa muuten myös viime viikonloppuna, kun oltiin sukuloimassa Torniossa. Silloin käytin kesäkurpitsan sijaan kaapista löytynyttä parsakaalia, joka sekin sopi tähän mainosti. Toisella kertaa yrttipuntit jäivät pois, mutta hyvin maistui ilmankin. Eli kasviksia maun mukaan ja sitten kunnon beschamel-kastike niin hyvä tulee! Kasviskastike on näillä määrillä ainakin meidän perusjauhelihakastiketta runsaampi, joten pastakerroksia saa olla jopa neljä, ja kuten kuvista näkyy meidän vuoalle se alkoi olla ihan vetoisuuden äärirajoilla.

Supermaukas kasvislasagne
12-15 täysjyvälasagnelevyä
4 keskikokoista porkkanaa karkealla terällä raastettuna
1 kesäkurpitsa raastettuna, tai 1 parsakaali hienonnettuna
1 sipuli (tai punasipuli) hienonnettuna
1-3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1prk tomaattimurskaa
100g tuoretta pinaattia
1 ruukku basilikaa hiennonnettuna
1 ruukku timjamia hienonnettuna
2rkl rypsiöljyä
mustapippuria myllystä
suolaa maun mukaan
ripaus chiliä/cayennea

Beschamel-juustokastike
50g voita
1dl vehnäjauhoja
8dl maitoa
150g juustoraastetta (meillä ekalla kertaa parmesaania ja mozzarellaa, toisella emmentalia ja mozzarellaa, molempi parempi)
ripaus valkopippuria ja muskottipähkinää

Kuulota sipuli ja valkosipuli öljyssä. Lisää porkkanat ja kesäkurpitsa/parsakaali ja paistele keskilämmöllä kunnes pehmenevät. Lisää tomaattimurska, tarvittaessa vettä n.purkillinen, sekä mausteet ja hauduta n.5-10min. Lisää lopuksi pinaatti ja yrtit.

Sulata voi kattilassa ja sekoita siihen vehnäjauhot, älä ruskista. Lisää maito koko ajan vispilällä sekoittaen. Itse lisään alkuun noin desin johon sekoitan voi-jauhoseoksen huolellisesti ja sitten loput maidot. Keitä sekoitellen, kunnes seos sakenee ja kuplii hieman. Nosta pois levyltä ja sekoita suurin osa juustoraasteesta joukkoon, jätä n. 1dl kuorrutusta varten. Mausta.

Lado lasagnelevyt ja kastikkeet vuorotellen vuokaan. Itse laitan aina pohjalle hieman kumpaakin kastiketta, ennen ensimmäiästä pastakerrosta. Viimeisen pastakerroksen päälle lisään enää pelkkää juustokastiketta sekä loput juustoraasteet.
Paista 200C-asteessa n.50min  (30-40 minuuttia riittää jos käytät tavallista täysjyvän sijaan). Anna vetäytytä n.15min ennen tarjoilua. Nauti.

SYKSYINEN UUNIMUNAKAS PEKONISTA, LEHTIKAALISTA JA SUPPILOVAHVEROISTA

Loppusyksy on näköjään tullut, näitä kuvia katsoo. Valo jäi jonnekin, mutta yritetään sen olla häiritsemättä. Ruoka itsessään on täydellistä syysruokaa. Ravitsevaa, maukasta ja hyödyntää metsästä saatua sienisaalista. Ja arvatkaas mitä - siinä on myös lehtikaalia! Ihan selkeä meidän perheen tämän syksyn suosikkikasvis, melkein harmittaa kun ei olla hoksattu sen hyvyyttä aiemmin.

Tein uunimunakasta, johon laitoin suppilovahveroiden ja lehtikaalin lisäksi myös sipulia ja pekonia. Onko siellä joku, jonka mielestä näistä raaka-aineista voi saada aikaan jotain muuta kuin superherkullisen illallisen? En usko ;) Helppo ja nopea tämä oli myös, kuinkas muuten.

Uunimunakas - pekonilla, sienillä ja lehtikaalilla

4 siivua pekonia pieneksi pilkottuna

1 sipuli hienonnettuna

n.100g lehtikaalia hienonnettuna

n. ½ litraa suppilovahveroita (tai muita sieniä) pilkottuna

7 kananmunaa

tilkka maitoa (n.2rkl)

100g juustoraastetta (meillä Mustaleima-rouhetta)

Timjamin lehtiä, n.1-2rkl

Mustapippuria ja suolaa

Paista ensin pekoni kuivalla pannulla, niin että se saa väriä, mutta ei ole ihan koppura. Nosta pekonit syrjään talouspaperin päälle. Kuulosta sipuli ja lisää sienet. Paista kunnes sienet alkavat vähän ruskistua. Lisää kaali ja paista niin että se pehmenee. Vatkaa kananmunia kulhossa, niin että niihin muodostuu vaahtoa. Mausta timjamilla, suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon sieniseos, juustoraaste sekä pekoni. Kaada munaseos voideltuun/öljyttyyn uunivuokaan. Paista 180C-asteisessa uunissa 20-25min.
 

SUPERHELPPOA JA MAUKASTA; PESTOKANAA UUNISSA

Työpaikalla puhututti perjantaina viikonlopun ruoat. Lähes kaikilla oli toiveissa jotain helppoa, mutta erityisen hyvää. Eräs työtoveri jakoi siinä tämän pestobroilerin ohjeen, jota tuntui viikonlopun aikana valmistuvan yhdessä jos toisessa keittiössä. Meillä myös. Pakko tätä on kehua. Vähillä raaka-aineilla, pienellä vaivalla oikein maukasta ruokaa, josta riitti kahdelle eri aterialle. Jos on aikaa ja haluaa hifistellä, niin peston voi toki tehdä itse, mutta kaupan valmiilla purkillakin tuli hyvää. Meillä lisättiin peston sekaan tilkka kermaa, niin saatiin kastike juoksevammaksi ja riittoisammaksi, mutta sen voi hyvin jättää poiskin. Ruoka sopii niin riisin, pastan kuin uunijuurestenkin kanssa tarjottavaksi. Meillä tämä maiskuteltiin tällä kertaa pastan kera. Kirsikkatomaatit raikastivat kokonaisuutta ihanasti. Laitamme siis suosituksen hyvin arvosanoin eteenpäin :)

Helppo pestobroileri

7-800g broilerin fileitä

muutama rouhaisu mustapippuria

190g pesto genovese

1dl ruokakermaa

250g kirsikkatomaatteja

pastaa tai riisiä

Ruskista fileisiin pinta paistinpannulla ja mausta kevyesti pippurilla. Aseta fileet uunivuokaan. Sekoita kerma ja pesto keskenään ja levitä fileiden päälle. Heittele tomaatit mukaan. Paista uunissa 200C-asteessa n.20-40min (fileiden paksuudesta riippuen). Jos joudut paistamaan pidempään, niin suojaa vuoka foliolla 20min jälkeen, ettei pesto pääse kärähtämään (kuten meillä). Tarjoa keitetyn pastan tai riisin kera.

Vähän kerkisi pesto ottaa liikaa väriä, mutta hyvää oli silti!

KAALILAATIKKO PEKONILLA MAUSTETTUNA

Viime viikonlopun ja tämän alkuviikon herkku: kaalilaatikko. Vaan ei mikä tahansa kaaliloota, vaan sellainen josta kaalin ja jauhelihan lisäksi löytyy myös pekonia ja täysmaitoa. Ai että oli herkullista! Ja vaikka kaalilaatikko on lähes poikkeuksetta HYVÄÄ, aina siitä meinaa alkaa maha vähän porisemaan. Mutta ei tämän laatikon kanssa. En tiedä oliko se se maito, vai luomukaali, vai luomupekoni vai pitkä haudutus, mutta jokatapauksessa tämä oli erittäin maistuvaa ja vatsaystävällistä. Alkuperäisen ohjeen poimin Valion arkistoista.

Pekonilla maustettu kaalilaatikko

n.1kg valkokaalia ohuina suikaleina

120g (Luomu)pekonia pilkottuna

400g hyvää jauhelihaa

1 sipuli hienonnettuna

1tl suolaa

muutama rouhaisu valkopippuria

1rkl kuivattua meiramia

2rkl siirappia

1dl puuroriisiä

8dl täysmaitoa (kyllä, sitä punaista)

Hauduta kaalisuikaleet kokoon suuressa kattilassa, pienessä tilkassa vettä. Sekoita välillä, valuta lopuksi.

Ruskista pekoni paistinpannulla. Lisää jauheliha ja ruskista. Lisää vielä sipuli ja paistele pehmeäksi. Lisää kaikki mausteet.

Sekoita riisi ja pekoni-jauhelihaseos kaalin joukkoon. Kaada uunivuokaan ja paista uunin alaosassa 150C-asteessa n.2 tuntia. Tarkoile puolukoiden tai puolukkahillon kera.

ERINOMAINEN KASVIS-FETASPAGETTIVUOKA

En tiedä oletteko jo miettineet, että onpas tästä tullut varsinainen leivontablogi, mutta itseä ainakin häiritsee ruokien puute leivontaohjeiden keskellä. Mutta älkää huoliko! Kävin lopultakin kunnolla läpi varastossa olleita kuvia ja löysin oivallista materiaalia peräti kahdeksaan ruokapostaukseen! Pysykää siis kuulolla.

 Aloitan kasvis-feta spagettivuoalla, jota varmaan voisi myös kasvismakaronilaatikoksi kutsua. Minulle ja miehelle maistui erinomaisesti, oli suorastaan herkkua, mutta lapset nikottelivat minkä ehtivät. Meidän lapset maistavat mitä vaan, jos tuotteet on selkeästi erikseen. Kaikenlaiset sekoitukset, wokit, laatikot jne tuottavat aina ongelmia, mikä on varsin harmillista helppojen arkiruokien keksimistä ajatellen... Laatikossa on mukavasti makua ja kasviksissa pysyy jonkinlainen kiva suutuntuma, kun niitä ei esikäsitellä leikkausta lukuunottamatta mitenkään. Erittäin helppo ja maukas perusruoka siis kyseessä. Suosittelen!

Kasvis-fetaspagettivuoka

5dl täysjyvä rakettispagettia (tai vaikka makaronia)

200g feta-tai vastaavaa juustoa kuutioina

2 isoa porkkanaa karkeana raasteena

1 punainen paprika parin sentin viipaleina

1 pieni purkki maissia

Rasiallinen kirsikkatomaatteja tai pari isoa tomaattia pieninä lohkoina

2rkl silputtua ruohosipulia

3 munaa

6dl maitoa

½-1tl suolaa

pari rouhaisua mustapippuria

1tl kuivattua basilikaa

pari ripausta (savu)paprikajauhetta

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Sekoita maito, munat ja mausteet keskenään. Kaada pasta, kasvikset, ruohosipuli ja juustokuutiot uunivuokaan ja sekoita hyvin. Kaada munamaito vuokaan. Paista 200C-asteisessa uunissa noin 60min.

TÄYDELLINEN VIIKONLOPPURUOKA

Vaikka meillä on hieno keraaminen pata, joka aikanaan inspiroi blogin nimeenkin, teemme haudutettuja pataruokia ihan todella vähän. Harmi sinänsä, sillä mikä onkaan viileänä syys-tai talvipäivänä ihanampaa, kuin pitkin päivää uunista leijuvat herkulliset tuoksut, jotka lopulta huipentuvat täydelliseen, lämmittävään makunautintoon lautasella. Työpaikkaruokalan burgundinpata ei ole koskaan herättänyt intohimoja mm. liian kirpeiden hillosipuleidensa ja purkkiherkkusienten ansioasta, mutta Julie&Julia elokuvassa kyseistä ruokaa hehkutettiin niin kovasti, että ajatus sen itse kunnolla tekemisestä jäi kytemään mieleen. Kyseinen elokuvahan ilmestyi vuonna 2009, joten siitä voi laskea miten pitkään esikypsyttelyä tämä ajatus päässä vaati ennen toteutusta...

Etsin netistä Julia Childin reseptin, sen saman mitä leffassa hehkutettiin, ja viileänä lauantaipäivänä ryhdyttiin toimeen. Pitkä prosessi, mutta ai että maistui! Tosin pakko sanoa, että tuoksu oli vielä makuakin herkullisempi. Aivan mieletön suorastaan. Sipuleiden erikseen keittely ei meistä tuonut ruokaan mitään ekstraa, joten se vaihe saa meidän puolestamme seuraavalla kerralla jäädä. Ellette osaa sanoa erityistä syytä, miksi juuri niin kannattaa toimia? Padan pariksi tehtiin myöskin Julia Childin ohjeella gratinoidut perunat, jotka hyvin sen kera maistuivatkin. Kumpikin ohje on poimittu netistä, ei suoraan alkuperäisestä lähteestä eli Julia Childin kirjasta Ranskalaisen keittiön salaisuudet. Määriä on hieman muokattu meidän kokoonpanoon sopivaksi, suluissa alkuperäiset määrät.

Boeuf Bourguignon
200 g pekonia
öljyä paistamiseen
1 kg naudan sisäpaistia (1,4kg)
porkkana viipaleina
sipuli viipaleina
suolaa
mustapippuria
2 rkl jauhoja
5 dl täyteläistä punaviiniä (7dl)
5 dl tummaa lihalientä (6-7dl)
1 rkl tomaattisosetta
1 murskattua valkosipulinkynttä (2)
timjamia
murennettu laakerinlehti

n.10 pientä sahlottisipulia (18-24 pientä valkoista sipulia tai salottisipulia), jotka haudutetaan lihaliemessä ja punaviinissä.

250 g tuoreita herkkusieniä, voissa paistettuina (450g)

persiljaa

Leikkaa liha kuutioiksi. Leikkaa pekoni suikaleiksi ja paista se rapean ruskeaksi pannulla öljyssä. Siirrä pekoni reikäkauhalla syrjään suoraan pataan.
Paista lihapalat pekonin rasvassa, johon lisätään vielä öljyä. Laita ruskistuneet lihapalat pekonien seuraan ja mausta suolalla ja pippurilla.
Paista porkkana- ja sipuliviipaleet samassa rasvassa ja lisää nekin pataan.
Ripottele pinnalle jauhot ja sekoita. Lisää pataan viini ja sen verran lihalientä, että lihat peittyvät. Lisää sekaan myös tomaattisose, valkosipuli, laakerinlehti ja timjami. Kuumenna pata liedellä kiehumapisteeseen ja laita pata uuniin kansi päällä -160C.
Kypsennä ruokaa noin neljä tuntia tai kunnes lihat ovat pehmeitä.

Käsittele sienet ja sipulit lihan kypsyessä.

Sipulit pataan
pieniä valkoisia sipuleita tai salottisipuleita tai keltasipuleita)
voita ja öljyä
suolaa
mustapippuria
lihalientä, kuivaa valkoviiniä tai punaviiniä
persiljan oksia
laakerinlehti
timjamia

Kuori sipulit ja ruskista ne hellävaroen voissa ja öljyssä. Varoen siksi, etteivät sipulit hajoa. Siirrä ruskistuneet sipulit kattilaan ja lisää muut aineet. Keitä sipuleita noin 40-50 minuuttia, poimi ne liemestä odottamaan pataan lisäystä. Seuraavan kerran jätämme erillisen keittelyn sikseen ja laitamme ruskistetut sipulit suoraan uunissa olevaan pataan n. tunti ennen ruokailua.

Paistetut herkkusienet
tuoreita herkkusieniä
voita ja öljyä paistamiseen
suolaa
valkopippuria
Huuhdo ja kuivaa sienet. Leikkaa isommat puoliksi.
Sulata rasva pannulla ja kun voin vaahto on hävinnyt, lisää sienet. Ravistele pannua. Ruskista sienet hyvin. Mausta suolalla ja pippurilla. Sienet voi paistaa aiemmin, lisää ne pataan juuri ennen tarjoilua.

Perunagratiini
1kg jauhoisia perunoita
½ yksikyntinen valkosipuli
4 rkl voita
1tl suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
1,5dl juustoraastetta (meillä emmental)
1,5dl kiehuvaa maitoa tai kermaa (meillä ruokakerma)

Lämmitä uuni 225C.
Kuori ja viipaloi perunat. Laita ne kylmään veteen likoamaan. Valuta ennen vuokaan laittoa.
Hiero vuoka valkosipulin puolikkaalla. Tämä toi todella mukavan miedon valkosipulisen aavistuksen ruokaan. Voitele vuoka sen perään 1rkl voilla.
Valuta perunat ja kuivaa liika kosteus talouspaperilla pois. Levitä puolet perunoista vuokaan. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää puolet juustosta sekä voista. Levitä loput perunat, mausta, lisää loppu voi&juusto ja kaada kerma päälle. Paista uunissa kunnes perunat ovat kypsiä. n.45min.

Linssiunelma

Syksyiseen kasvisruokakyselyymme antoi myös Choco-chilin Elina oivan vinkin: linssiversio shepherd's piesta. Lihaisaa piirasta on tehty aiemmin, täällä, ja siitä kovasti pidetty, mutta nyt on pakko sanoa että tämä kasvismalli vei voiton. Ihanat aromit joita ruokaa odotellessa ympärillä leijui varmistivat ruokahalun, eikä maku tuottanut pettymystä. Punaviiniä meillä ei ensimmäisellä testikerralla ollut, joten päätin lorauttaa tilkan punaviinietikkaa (huomattavasti vähemmän kuin mitä viiniä olisi tullut) ja se toi mukaan mukavaa kirpeyttä. Margariinin sijaan laitoin voita ja kaurakerman korvasin ruokakermalla. (Yhtä ruokaa varten ei viitsi ostaa purkkeja joille ei ehkä myöhemmin ole käyttöä.) Siinä meillä kävi moka, että yhtään ajattelematta käytettiin purkkilinssejä, siis valmiiksi keitettyjä. Jäipähän vähän turhaa nestettä vaikka veden määrää valmiiksi pienennettiin... Kuivalinssejä siis! Tätä muuten taidetaan tehdä tänäänkin kun ainekset juuri sopivasti löytyvät valmiiksi kaapista. Slurps.

Shepherd's pie linsseistä

3rkl oliiviöljyä
2 sipulia hienonnettuna
2 valkosipulin kynttä hienottenuna
3 pientä porkkanaa pieninä kuutioina
2 lehtisellerin vartta pieninä kuutioina
4dl vihreitä linssejä huuhdeltuna
2 laakerinlehteä
1 kasvisliemikuutio
7dl vettä
1dl punaviiniä (tai 1rkl punaviinietikkaa)
tuoretta timjamia
1kg perunoita
2,5dl ruokakermaa
50g voita
suolaa

Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä. Kaada suurin osa vedestä pois. Lisää kerma + voi ja muussaa perunat. Lisää suolaa tarvittaessa.
Kuulota sipuleita öljyssä. Lisää porkkanat sekä sellerit ja paistele n.10min kunnes ne hieman pehmenevät. Lisää linssit, laakerinlehdet, kasvisliemikuutio, punaviini, timjami sekä vettä. Lisäile vettä vähitellen, ettei kastike jää liian vetiseksi. Anna kiehua kunnes linssit ovat kypsiä.
Kaada linssikastike uunivuoan pohjalle. Levitä päälle perunasose. Paista 200C asteisessa uunissa n.30min tai kunnes pinta saa hieman väriä.

Joulumenu 2011

Tänä vuonna oli havaittavissa, että meidän jouluun alkaa löytyä perinteitä ruokarintamalla(kin). Monta vuotta meillä meni erilaisia kokeiluja tehdessä kun se perinteinen jouluruoka ei meidän kummankaan herkkua ole. Päädyttiin pari kertaa tilanteeseen jossa mietittiin että voikohan mistään tilata pitsaa kun tehty ruoka oli jokseenkin syömäkelvotonta. Liian kunnianhimoiset tavoitteet ilman käsitystä realiteeteista. Onneksi sekä tieto omista taidoista että ne taidot ovat vuosien varrella kehittyneet :)

Dijon-omenat

Meidän joulumenu koostui nyt monesta Patalinnussa esitellystä tutusta jutusta, mutta jotain uuttakin tottakai ujutettiin joukkoon. Ruoanlaitto uhmiksen ja vauvan kanssa onnistui hyvin kun molemmat mummot tulivat meille joulua viettämään. Lapset nauttivat mummojen täydestä huomiosta ja me aikuiset taas siitä että saatiin kerrankin piiiiiitkästä aikaa touhuta ihan rauhassa keittiössä. Tästä(kin) voisi tehdä perinteen! Ruokalajeja oli paljon, mutta kaikki hyvin helppoja, joten homma sujui hyvin ja ruoka maistui aidosti kaikille!

Aattolounas koostui uunissa haudutetusta ohrapuurosta ja kaupan rusinasopasta (jossain on aina välillä pakko oikaista). Isosisko lusikoi puuroaan innolla, mikä on outoa siinä mielessä että puurosta hän ei yleensä välitä, mutta tokihan uunipuuro on ihan eri asia itsellekin. Vauvaveljelle tein oman puuron veteen ilman suolaa ja kovin innoissaan hänkin niitä ohranjyväsiä suuhunsa kauhoi.

Puuron päälle maisteltiin joulutorttuja kahdella uudella täytteellä. Suolaisiin torttuihin laitoin Chavrouxin pehmeää vuodenaika vuohenjuustoa joka on maustettu viikunalla. Näistä ei kukaan ihan hirveästi välittänyt. Jos tavan vuohenjuuston lisäksi torttuihin laittaisi oikeaa viikunahilloa, niin luulen että tuomio olisi ihan toinen. Niitä kokeillaan seuraavan kerran! Makeissa tortuissa oli täytteenä vaniljatuorejuustoa sekä aprikoosihilloa ja tuo makuyhdistelmä oli omaan sekä hra Patalinnun suuhun sellainen, että niillä jatketaan ehdottomasti tulevinakin vuosina!

Suolaisia ja makeita torttuja

Sitten siihen varsinaiseen jouluateriaan

Aattoillan menu
Alkuun
Blinit lisukkeineen
- Kirjolohen mätiä, smetanaa & punasipulisilppua
- katkarapu-avokadosalaattia
- Erityisen hyvää sienisalaattia
- tillisilliä
- savusiikamoussea
- must leibää ja voita tahnoja varten

 

Blinit, sienisalaatti sekä katkarapusalaatti löytyvät kaikki arkistoista saman linkin takaa täältä. Tillisilli oli kaupasta ja muuthan eivät ohjetta kaipaakaan. Savusiikamousse oli uusi kokeilu, ja seuraavan kerran siihen etsitään uusi ohje. Tässä kokeillussa hurjan herkullinen savusiian maku peittyi kapriksien ja dijonsinapin alle niin että ihan harmitti. Ohjetta en siis ylös kirjoittele, muistiin vaan sen että eipä siihen paljon ranskankermaa ja ehkä tilliä sekä pippuria kummempaa kannata sotkea!

Pääruoka
Appelsiinisalviakalkkuna + sinappirucolakastike
Luomunaudan paahtopaisti + konjakkipippurikastike (ohje alla)
Porkkanalaatikko
Bataattilaatikko
Punajuurisalaatti
Viikunamozzarella-salaatti
Dijon-omenat
Munajuusto (mummon tuliainen)
Hämäläinen imelletty perunalaatikko (mummon tuliainen)

 

Paahtopaisti&kalkkuna, punajuurisalaatti, rucolasinappikastike, munajuusto, viikuna-mozzarellasalaatti

Milloinkahan tuon kalkkunan kohdalla muistaisi että tykkäämme fileestä, emme rullasta!? Viimevuona tehtiin sama virhe. Ensi vuonna jos kalkkunaa tehdään niin ehdottomasti file!! Paahtopaistia meillä on tehty tosi vähän, sillä silloin kun sitä on kokeiltu siitä on aina tullut jotenkin ei niin hyvän makuista. Tänä syksynä saatiin paisti lopultakin onnistumaan ja tämä tehtiin nyt niillä opeilla. Simppeli juttu ja varmasti useimmille ihan tuttu, mutta kirjataan silti ylös ettei pääse unohtumaan.

Paahtopaisti
Ota min 1,5kg paisti (luomunauta oli todella maukasta) pois jääkaapista vähintään kaksi tuntia ennen paistamista, niin että se on huoneenlämpöinen uuniin laittettaessa. Ruskista lihan pinta kuumassa pannussa (pannun pitää olla todella kuuma ennenkuin laitat lihan siihen etteivät lihasnesteet karkaa) kauttaaltaan. Hiero lihan pintaan reilusti karkeaa merisuolaa sekä mustapippuria .Laita paisti uunivuokaan ja tökkää paistomittari sen kylkeen. Paista lihaa 125C asteisessa uunissa kunnes paistomittari näyttää 60C astetta. Varaa paistoaikaa noin tunti per kilo. Ota paisti uunista ja kääri se folioon mielellään vähintään tunniksi. Leikkaa paistista poikkisyin mahdollisimman ohuita viipaleita. Ota paistin lientä talteen kastiketta varten.

Pippurikonjakkikastike
Erittäin hyvä ja helppo kastike paahtopaistille
4rkl paistin paistolientä
100g Musta Pekka, tai muuta pippurisulatejuustoa
2dl kuohukermaa
1½rkl konjakkia
Sulata juusto nesteeseen. Lisää konjakki ja kiehauta. Maistuu hyvälle.

Porkkanalaatikko tehtiin itse, mutta siihen ehkä etsitään uusi ohje ensi vuodeksi. Jos jollain on erityishyvä resepti niin saa linkata/vinkata :) Bataattilaatikko tehtiin netistä löytyneiden ohjeiden mukaan reilusti määrää pienentäen. Ensi kerran tämän saa vielä laittaa puoliksi jos samalla porukalla syödään. Hyvää, mutta niin makeaa että ihan pieni nokare riittää. Kaikki totesivat saman: ensimmäinen annos oli todella herkullista, santsikierroksella alkoi vähän tökkimään. Pähkinöistä tuli ihana rapsakka kuorrute laatikolle, jota ilman tässä ei olisi ollut mitään ihmeellistä.

Bataatti-pekaanilaatikko
800g bataattisosetta
0.8dl fariinisokeria
½dl pienittyjä pekaanipähkinöitä
5rkl voita sulatettuna
2 muna
1rkl vaahterasiirappia
1tl vaniljasokeria
½rkl sitruunamehua
1tl suolaa
Sekoita fariinisokeri, pekaanipähkinät ja voi keskenään ja laita syrjään. Sekoita muut aineet keskenään ja kaada massa vuokaan. Ripottele pekaaniseos maustetun bataattisoseen pinnalle. Paistaa 200C asteessa n.1h

Jälkiruoaksi tein aivan mielettömän ihanan makuista karpalo-valkosuklaakakkua. Makunsa puolesta kakku tosiaan yltää omiin kaikkien aikojen suosikkeihini, mutta rakenteen kanssa meni jotain vähän pieleen. Pohja oli ihan tolkuttoman kova, eikä sitä meinannut saada leikkautumaan millään. Kakkuseos puolestaan ei kahdeksasta liivatelehdestä huolimatta hyytynyt. En kyllä ymmärrä mikä siinä meni vikaan? Jos on ideoita niin jakakaa! Rakenne oli siis lähinnä karpalo-valkosuklaamoussea keksinpaloilla, mutta se ei makunautintoa haitannut. Sokerinen kakku, jonka karpalo tekee ihanan raikkaaksi ja hämäävän keveän oloiseksi ja pohjassa lymyilevä halva tuo aivan uudenlaista makua mukaan. Rakenteesta viis, tätä tehdään uudestaan! Ohjeen löysin kauppakeskuksessa ilmaisena jaetusta Talven Juhlat lehdestä josta löytyikin monta kivaa askartelu-, lahja- sekä ruokaideaa.

Karpalo-valkosuklaakakku
Pohja
100g voita
1dl sokeria
100g vaniljahalvaa
2½dl vehnäjauhoja
½tl leivinjauhetta

Täyte
300g karpaloita
1½dl sokeria
4dl turkkilaista jugurttia
200g valkosuklaata
8 liivatelehteä
3rkl limetinmehua
1prk (3,3dl) vaahtoutuvaa vanhan ajan vaniljakastiketta (Valio)

Koristeeksi
1dl kokonaisia karpaloita
1 kananmunan valkuainen
2dl tomusokeria

Ota karpalot huoneen lämpöön sulamaan. Vatkaa voi ja sokeria vaaleaksi vaahdoksi. Murustele halva joukkoon. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe ensin keskenään ja lisää ne taikinaan. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Aseta irtopohjavuoan (halkaisija 24cm - tosin täytettä on niin runsaasti, että 26 senttisessäkään ei varmasti jää liian lattanaksi) pohjan ja reunan väliin leivinpaprei. Painele taikina vuoan pohjalle. Paistaa 200C asteisessa uunissa noin 8-10min, kunnes pohja on kullanruskea. Jäähdytä.
Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen 10 minuutiksi. Soseuta sauvasekoittimella hieman kohmeiset karpalot soseeksi. Sekoita joukkoon sokeri ja turkkilainen jugurtti. Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa (sulatin mikrossa aina 30s kerrallaan). Jäähdytä suklaa haaleaksi ja lisää jugurttiseoksen joukkoon koko ajan sekoittaen (sekoitus on todella tärkeää sillä suklaa kovettuu melkein saman tien kun pääsee kohmeisten karpaloiden joukkoon, oma huom.)
Vaahdota vaniljakastike. Kuumenna limetin mehu mikrossa tai kattilassa. Purista liivatelehdet vedestä ja sulata mehun joukkoon. Kaada seos ohuena nauhana jugurttiseoksen joukkoon. Nostele täyte jäähtyneen pohjataikinan päälle. Peitä vuoka tuorekelmulla (tai vuoan kannella jos omistat sellaisen) ja nosta jääkaappiin hyytymän vähintään 4-6 kuudeksi tunniksi, mieluiten yön yli. Irrota vuoan reunat ja nosta torttu tarjoiluvadille. Koristele sokeroiduilla karpaloilla.

Sokeroidut karpalot
Ota karpalot sulamaan jääkaappiin. Pyyhi karpaloinen pinta talouspaperilla kuivaksi. Vatkaa valkuainen vaahdoksi. Pyörittele karpalot ensin valkuaisvaahdossa, sitten sokerissa. Nosta karpalot kuivumaan paperin päälle vähintään tunniksi, kunnes karpaloiden pinta on kovettunut.

Urbaanin kalastajan herkkupaistos

Shepard's Pien yhteydessä tuli kommenttilootassa puhetta Fisherman's Piesta (tai Fish Piesta), eli nyt hyppy lammaspaimenesta kalastajaan. Samaa sarjaa kuin lampainen, tai nautainen, sukulaisensa, mutta kuten nimikin kertoo piiraan tai paremminkin paistoksen sisuksista löytyy herkullista kalaa. Perusajatus on kalaa, juustokastiketta sekä perunamuussia. Samankaltaisen setin saisi toki lautaselleen myös hieman vähemmällä vaivalla, mutta kyllä tämän tekeminen kannattaa. Kalavuoka oli (tai on, vielä löytyy yhdet annokset jääkaapista) hurjan maukasta ja todellakin pienen vaivan arvoinen. Ja tosi helppoa tekeminen on silti, vaikka vaiheita jokunen riittääkin. Kiitos Helena muistutuksesta! :)


Etsiskeltiin netistä tarkempaa ohjetta ja aikamme opiskeltua päädyimme yhdistämään monta hyvää ideaa tähän yhteen ja samaan paistokseen. Sanoisin, että kannatti, itse en jättäisi mitään pois, vaikkakin halutessaan aineslistaa voi karsia vaikka ihan vain siihen kala-kastike-muusi -asteelle. Joissain ohjeissa nimittäin myös nuo porkkanat ja sipulit siivilöitiin pois eikä otettu enää vuokaan mukaan. Tosi täyttävää ruokaa tämä on, joten vuoallisesta riittää kunnon ateria kuudelle tai kahdelle kolmeen eri otteeseen. Sen verran hyvää Fish Pie on, että vaikka sitä on jo kahdet annokset syöty, vieläkään ajatus uudesta lautasellisesta ei tymmi. Kalalajit voi valita ihan oman makunsa mukaan. Savukalan ottaisin yhtenä ehdottomasti mukaan, se tuo ihania aromeja ja makua kokonaisuuteen. Kalatiskin myyjä kauppasi meille savulohen lisäksi kuhaa ja puna-ahventa. Pakko sanoa, että syödessä noita kahta jälkimmäistä ei annoksesta meinannut löytyä millään. Englantilaiset itse kai käyttävät yleisimmin esim erilaisia turskia, merikrottia tai ruijanpallasta, joista saakin paljon jykeväpiä palasia kuin ohutfileisistä puna-ahvenesta tai kuhasta, niitä vain on täällä hieman harvemmin kalatiskissä tarjolla... Eli mikä tahansa kala toimii, lopputulos vain on rakenteellisesti hieman eri. Ei tätä voi kuin suositella, sen verran hyvää oli! Tuhtia, maukasta perusruokaa.

Fisherman's Pie eli juustoinen kalaperunamuusipaistos
1kg perunoita muussiin
nokare voita
2-3 kananmunaa
6-700g noin kolmea erilaista kalaa (meillä 300g savulohta, 170g kuhaa ja 150g puna-ahventa) suikaleina tai paloina
1 porkkana pieninä kuutioina
1 sipuli viipaleina
100g pakasteherneitä
7,5dl maitoa
musta-ja valkopippuria
suolaa
100g isoja katkarapuja
150g pakastepinaattia (sulatettuna)
chilihiutaleita
75g voita
2rkl vehnäjauhoja
200g juustoraastetta (emmental, cheddar..)
Kuori ja paloittele perunat ja laita ne kiehumaan. Keitä samassa vedessä samaan aikaan kananmunia n.7min ja nosta ne pois kylmään veteen odottamaan.
Mittaa toiseen kattilaan maito ja lado perään (raa'at) kalapalat, porkkanat, sipuli ja herneet. Mausta musta-ja valkopippurilla sekä hitusella suolaa (muista, että juusto ja savukala ovat jo valmiiksi suolaisia). Kiehauta maito, nosta kattila pois liedeltä ja laita hetkeksi sivuun kansi päällä. Kalat kypsyvät näin tarpeeksi.
Kun perunat ovat täysin kypsiä kaada vesi pois, muussaa ne, lorauta joukkoon hieman kalojen keitinlientä ja mausta nokareella voita. Jätä sivuun odottamaan.
Siivilöi kalat ja keitinliemi. Laita kalapalat, myös savukala ja keitetyt kasvikset öljyllä siveltyyn uunivuokaan (1).
Pilko kananmunat ja asettele lohkot kalaseoksen päälle (2).
Ripottele päälle katkaravut ja hieman chilihiutaleita (3) sekä lopuksi pinaatti (4).


Sulata voi kattilassa, sekoita vehnäjauho siihen ja kypsennä sekoittaen pari minuuttia. Kaada kalaliemi joukkoon vähitellen vispilällä sekoitellen, kiehauta ja keitä sen aikaa että kastike sakenee. Lisää joukkoon 2/3 juustoraasteesta. Kaada kastike vuokaan ja levitä päälle perunamuussi. Ripottele pinnalle vielä loput juustoraasteesta. Paista 200C asteessa noin puoli tuntia tai kunnes juusto on sulanut ja saanut hieman väriä.

Suoraan uunista otettuna rakenne on herkullisen valuvaista :)

Lammaspaimenen nautaista piirasta

Katseltiin joku viikko sitten televisiosta joltain BBC:n kanavalta Masterchef goes largea ja siinä oli neljällä finalistilla tehtävänä kokata Brittien armeijan harjoitusleirillä lumisessa Skotlannissa koko joukkueelle ulkosalla kelpo eväs harjoituspäivän päätteksi. Yksi ryhmä päätyi sitten tekemään Englantilaista lammaspaimenen piirasta (shepherd's pie), eli kotoisammin jauheliha-perunamuussivuokaa, joka näytti varsin helpolta, maukkaalta ja ravitsevalta ja upposi myös armeijaporukkaan hyvin. Pari päivää myöhemmin hra Patalintu törmäsi samaan ruokaan jossain vanhassa Maku-lehdessä ja niin se päätyi muokattuna sitten meidänkin ruokalistalle, kun ulkoilupäivän jälkeiseen kovaan nälkään tarvittiin jotain helppoa, maukasta ja ravitsevaa.


Ruoan voi tehdä paistoa vaille valmiiksi jääkaappiin vaikka jo edellisenä päivänä, niin ruoan saa sitten ulkoilun päälle nopeasti ilman mitään vaivaa pöytään. Innostuin pursottamaan osan muussista oikein ruusukkeiksi paistoksen pinnalle, mutta sehän ei toki ole välttämätöntä maun kannalta. Tosin aika hauskoja nappuloita noista ruusuista tuli paiston jälkeen, ja sinänsä lisäsivät tämän muuten hyvin yksinkertaisen ruoan houkuttelevuutta. Kyllä tätä voi ihan oikeasti suositella!

Edit 14.2. Lisättiin jauheliha-kasvisseokseen vielä 2dl kasvislientä ja ai että se teki hyvästä vielä parempaa. Hieman kuivahko vuoka muuttui todella mehveäksi ja makuakin tuli roimasti lisää! Nyt tätä vasta voikin suositella :)

Shepherd's Pie (n.4 annosta)
1 sipuli hienonnettuna
1rkl öljyä
400g naudan jauhelihaa (tämän pitäisi tietysti oikeasti olla lammasta)
250g pakaste kruunu vihanneksia (kukkakaali, parsakaali, porkkana)
100g pakasteherneitä
2-3rkl worcestershirenkastiketta
½tl suolaa
kunnon rouhaisut mustapippuria myllystä
2dl kasvislientä
800g perunoita
2-3rkl voita voita
½-1tl suolaa
perunoiden keitinlientä
1dl maitoa
Kuori ja keitä perunat suolatussa vedessä. Kaada ylimääräinen vesi pois ja muussaa perunat. Ole huolellinen että siihen ei jää möykkyjä jos aiot pursottaa muusin vuoan päälle. Sekoita joukkoon maito ja voinokareet. Tai käytä jostain muusta ruoasta yli jääneet muussit, niin pääset vielä helpommalla.
Kuumenna öljy pannulla, kuulota sipulit ja paista jauheliha kypsäksi. Lisää kasvissekoitus pannuun ja mausta. Kaada vielä lopuksi kasvisliemi joukkoon, niin seos muuttuu kastikemaisemmaksi.
Kaada jauhelihaseos öljytyn uunivuoan pohjalle. Levitä jauhelihan päälle perunamuussi. Pursota osa muussista päälle ruusukkeiksi tai tee pintaan kuvioita haarukalla. Paista 200C asteisessa uunissa noin 20min.

Merkkareita

Merimiespihvi on monelle varmasti klassikko ja tuttu ruokalaji menneisyydestä. Tai eihän sen mitenkään menneisyydestä tarvitse olla, ties vaikka söisitte sitä edelleenkin joka toinen viikonloppu. Me teimme tätä nyt ensimmäistä kertaa. Minulle ruoka ei varsinaisesti kilkutellut muistikelloja lapsuudesta, mutta Hra Patalinnulle ruoka oli hyvinkin tuttu juttu. Koulussa muistelen olleen jotain tämän tapaista, josta päällimmäisenä mieleen ovat jääneet hurja määrä maustepippureita, joita oli vaikea haarukallaan ohittaa ja oli kamalaa kun niitä pippureita joutui väkisin hampaiden väliin (vaikka ruoka niiden maustepippureiden alla onkin varmaan ollut ihan hyvää).

Maustepippuri on muutenkin vähän sellainen mauste, jonka päälle meistä kumpikaan ei oikein ymmärrä. Maku on vähän outo, ei sellainen mitä mihinkään kaipaisi (vai tuleeko jollekin joskus tarve lisätä vähän maustepippuria annokseensa?), ja niissäkin ruoissa joissa sitä on, pippurit kuuluukin jättää aina lautasen reunalle (esim. lihakeitto). Olimme joskus grillaamassa pois kotikeittöstä ja oman pippurimyllyn ulottumattomissa. Hra Patalintu maustoi pihvit paikan päällä tarjotusta myllystä reteästi rouhien kuten tapana on. Ensimmäinen suupala ihanasti paistuneesta ulkofileestä oli melkoinen yllätys, kun suu olikin yht'äkkiä täynnä maustepippuria.Harmitti kun hyvä kauan odotettu grillattu pihvi (meillä kun ei grilliä ole) ei ollutkaan sitten yhtään niin hyvä. Kokemusta ei voi suositella. Tarkistakaa siis pippurinne maistaen, jos ette ole sitä omasta myllystä rouhimassa!

En tiedä mistä merimiespihvi tuli mieleen kun viime sunnuntain ruokaa pohdittiin, mutta hyvä että tuli, sillä se oli todella hyvää. Ja helppoa ja täyttävää, joten mikäs sen parempaa. Sen kumppaniksi kannattaa ehdottomasti tehdä myös tätä punajuurisalaattia, joka piparjuurineen raikastaa, maustaa ja täydentää paistoksen makua erinomaisesta mahtavaksi. Mallia otettiin Uusi Suomi -lehden ohjeesta ja muokattiin se mieluisaksi mm. tuoretta salviaa ja timjamia lisäämällä ja jättämällä ne maustepippurit pois.

Ladontaa

Merimiespihvi
1kg perunaa ohuina siivuina
1-2 isoa sipulia renkaina
6-700g naudanpaistia
20g voita
suolaa ja mustapippuria myllystä
muutama oksa tuoretta timjamia
n.20 tuoretta salvian lehteä
5-8dl lihalientä
Leikkaa paisti ohuiksi viipaleiksi ja nuiji niitä hieman. Kuumenna paistinpannulla voi ja ruskista siinä sipulit. Laita ne syrjään hetkeksi. Ruskista samassa pannussa lihat, nopeasti molemmin puolin. Mausta ne suolalla ja pippurilla. Huuhtele pannu tilkalla kuumaa vettä, ja kaada liemi pataan. Lado pataan vuoronperään perunat, sipulit, lihat sekä timjamin oksat ja salvian lehdet. Rouhi väliin hieman suolaa ja pippuria. Kaada päälle lihalientä niin, että ainekset juuri ja juuri peittyvät. Paista 175C asteisessa uunissa 1½ tuntia välillä pinnalta painellen.

Punajuurisalaatti
4 etikka punajuurta
1-2 maustekurkkua
1 iso vihreä omena
1prk (250g) kermaviiliä
2-3rkl piparjuuritahnaa (alunperin 2tl, eli tarkista oman maun mukaan)
Suolaa ja pippuria myllystä rouhaistuna
Leikkaa puunajuuret, kurkku ja omenat ohuiksi tikuiksi tai pieniksi kuutioiksi mielialan mukaan. Sekoita piparjuuritahna, suola ja pippuri kermaviiliin. Sekoita kaikki keskenään kulhossa ja anna tekeytyä vähintään hetki ennen tarjoilua. Hyvää myös seuraavana päivänä.

Täydellinen herkkuruoka

Tämä on yksi meidän lempiruoista, aivan ehdotonta herkkua. Sitä ollaan tehty usein viime vuosina, ja on siitä kuviakin tullut napsittua, mutta jostain syystä se ei koskaan ole löytänyt tietään tänne blogiin asti. Osittain, tai pääosin, siksi, kun kuvat eivät koskaan yllä tämän maistuvuuden tasolle. Miten ihmeessä tällaisesta laatikkoruoasta saisi edustavan kuvan – varsinkin jos on supernälkäinen ja ruoka tuoksuu mielettömän hyvälle, joten sen puolesta ei todellakaan ole aikaa tehdä mitään luovia annosasetelmia tms...


Ruoka on kehittynyt kerta kerralta, joten siinä mielessä on hyvä, että se tallentuu tänne vasta nyt, kun siinä ei enää tunnu olevan mitään korjailtavaa. Esimerkiksi alussa käyttämämme tomaattimurska vaihtui nyt kesän kunniaksi tuoreisiin tomaatteihin, ja se oli kyllä ehdottomasti oikea liike. Maku tuntuu moninkertaistuneen! Myös chorizo on löytänyt tiensä annokseen, aiempaan täysin kasvisversioon verrattuna. Maistuu hyvältä myös ilman sitä, silloin vain kannattaa hieman lisätä cayennen määrää. Savujuusto tuo ihanan säväyksen ja aromit, joten sitä ei kannata missään nimessä jättää pois. Kaikenkaikkiaan täydellinen kokonaisuus! Ja helppokin vielä jos vain vähän viitsii uhrata aikaa pilkkomiseen.

Uunipasta
380g pastaa (penne rigate)
300g munakoiso lohkoina
400g ohutta kesäkurpitsaa paksuhkoina viipaleina
1 sipuli viipaleina
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
500g tomaattia pieneksi silputtuna (tai 400g purkki tomaattimurskaa)
12 oliivia ohuina viipaleina
50-60g chorizoa (esim. Campofrio) pieninä kuutioina
250g tuore mozzarellaa
70g savujuustoa (esim. Kippari toimii)
3rkl parmesan raastetta
1 maustemitta cayennea
1tl kuivattua oreganoa
7-8 rouhaisua mustapippuria
2-3rkl oliiviöljyä

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan al dente. Valuta pasta ja levitä se isohkoon (23x34cm) uunivuokaan. Laita samalla öljy isoon pannuun (esim wok-pannu tai vastaava) ja kuulota valkosipulia ja sipulia hetki. Lisää mukaan munakoiso, kesäkurpitsa sekä chorizo ja paista niitä keskilämmöllä välillä sekoitellen kunnes ne saavat hieman väriä ja kypsyminen on käynnissä (n.5min). Lisää tomaatit, oliivit ja mausteet ja hauduta kannen alla n.10min, niin että tomaatit ovat pehmenneet ja “kastikoituneet.” Kaada kastike pastan päälle vuokaan ja sekoita ne hyvin keskenään. Sekoita joukkoon puolet mozzarellasta sekä savujuusto. Ripota pinnalle parmesaani ja revi loppu mozzarella päällimmäiseksi. Paista 200C asteisessa uunissa n.10min kunnes juusto on sulanut ja hieman ruskettunut.

Tavallista herkumpi lasagne

Sunnuntaisin on mukava syödä laatikkoruokia. Niiden tekemiseen ja hauduttamiseen on reilusti aikaa ja koska määrä väkisinkin on melko iso, niistä jää vielä mukavat annokset uudelleen lämmitettäväksi seuraavalle viikolle. Tällä kertaa halusimme lasagnea, mutta kaipasimme kuitenkin jotain vaihtelua perinteiseen ”bolognese” malliin. Ei sillä, että sitäkään liian usein tekisimme, mutta uutta on aina virkistävä kokeilla. Niinpä pienensimme jauhelihan määrää ja lisäsimme reilusti erilaisia kasviksia ja sieniä joukkoon, munakoisot tosin meinaavat viedä pääosan. Nämä nimenomaiset kasvikset pelasivat tosi hyvin yhteen, mutta jos vaihtelua kaipaa tai muuten ei kyseisistä pidä, niin niitähän on helppo vaihdella. Jauhelihankin varmaan voisi korvata esim. samalla määrällä jotain papuja ja sillä päästäisiin täysin kasvisversioon. Ehdottomasti (pienen) vaivansa arvoinen - ai että tämä oli hyvää! Tulee ehdottomasti kuulumaan sunnuntairuokiemme joukkoon mahdollisesti jopa useammin kuin klassinen sukulaisensa – vaikka sekin on huippuhyvää. Aiemmin postaamamme ricotta-pinaattilasagne on kyllä myös tosi herkkua. Kotitekoiset lasset taitavat upota vatsaan laidasta laitaan hyvin helposti :)


Munakoiso-jauhelihalasagne
1 punainen paprika (250g) pieninä kuutioina
1 iso sipuli pieneksi hienonnettuna
3 valkosipulin kynttä pieneksi hienonnettuna
100g ruskeita herkkusieniä viipaleina
Oliiviöljyä
250g naudan jauhelihaa
60g aurinkokuivattuja tomaatteja silputtuna
400g tlk tomaattimurskaa
2rkl chiliketsuppia
Rouhittua mustapippuria
Suolaa
½tl kuivattua yrttisekoitusta (Provence)
½tl kuivattua oreganoa
½tl kuivattua basilikaa
(kuivattuja chili hiutaleita)

400g munakoiso 1cm paksuisina viipaleina
75g pakastepinaattia
Lasagnelevyjä

Keitä munakoiso viipaleita reilussa kiehuvassa vedessä n. 1 minuutti tai kunnes ne ovat kypsiä. Pyyhi ne kuivaksi talouspaperilla ja laita sivuun odottamaan. Kuumenna oliiviöljy pannussa ja kuulota sipuleita, sieniä ja kuivattuja yrttejä keskilämmöllä muutama minuutti. Lisää jauheliha ja ruskista, mausta suolalla ja mustapippurilla. Laita seuraavaksi joukkoon paprikakuutiot sekä aurinkokuivatut tomaatit ja hauduttele pari minuuttia. Lisää tomaattimurska, pari ruokalusikallista chiliketsuppia sekä chilihiutaleita maun mukaan. Anna hautua vähintään 15 minuuttia.

Bechamel
3rkl voita
3rkl vehnäjauhoja
5dl kevytmaitoa
2½dl juustoraastetta + ½dl pinnalle (meillä Allerum 17%)
Ripaus valkopippuria
Ripaus muskottipähkinää
Sulata voi kattilassa, lisää jauhot ja ruskista hetki. Kaada joukkoon vähitellen lämmin maito ja kiehauta kunnes kastike sakenee. Mausta valkopippurilla ja muskottipähkinällä. Ota pois liedeltä ja lisää joukkoon reilu pari desiä juustoraastetta.

Voitele uunivuoka öljyllä. Kannattaa valita reilumpi vuoka, meillä vähän jännitettiin pysyykö kaikki tavara vielä uunissa vuoan sisällä (pysyi, mutta oli kyllä ääriään myöten täynnä). Levitä pohjalle ohut kerros jauhelihakastiketta. Levitä päälle lasagnelevyjä (meillä mahtuu juuri 3 rinnakkain). Kauho päälle jauhelihakastiketta, asettele kerros munakoisokiekkoja ja levitä ohut kerros bechamel kastiketta. Sitten taas lasagnelevyt, jauhelihakastike, munakoisot, mikrossa sulatettu pinaatti (eli pinaattia tulee vain yksi kerros)ja bechamel. Meillä mahtui vielä yksi kerros ensimmäisen kierroksen mukaan, mutta siitä jätimme pois bechamelin ja ripottimme sen sijaan viimeisten munakoisojen päälle hiukan juustoa. Asettele siihen vielä yhdet lasagnelevyt ja piilota ne bechamelkastikkeella. Ripota pinnalle juustoraastetta (lisäksi myös hieman paremsania) ja paista uunissa 180C asteessa 40-50 minuuttia. Ihan noin tummaksi ei tarvitse pintaa päästää kuin meillä, vaikka ei sekään herkuttelua haitannut.

Herkkua luksustähteistä

Lauantailta jäi yli melkein täysi purkillinen Ricotta-juustoa ja sitä pinaattikastikettakin lähes puoli litraa (kuten sanottu, se oli reilu annos...), joten sunnuntaina oli miettiminen mihin ne käyttäisi kun kumpaakaan ei todellakaan halunnut hukkaan heittää. Heräsi ajatus että voisikohan niistä saada lasagnen aikaiseksi ja yllätys oli suuri kun hakukoneesta ponnahti useita osumia haulla ricottapinaattilasagne. Ei sitten sekään ollut niin omaperäinen ajatus kuin ensin tuntui :) Yksikään ohje ei kuitenkaan toiminut sellaisenaan, joten lopputulos oli omiin tarpeisiin sopiva viritys. Ja tätä tehdään todellakin uudestaan vaikkei tähteitä olisikaan!

Ricotta-pinaatti-lasagne
12 lasagnelevyä
200g Ricotta-juustoa
4½dl pinaattikastike (ohje täällä)
1dl tuoretta Parmesan-juustoraastetta
½ punttia basilikaa
1tlk (400g) tomaattimurskaa
1rkl tomaatipyrettä
1 iso punasipuli pieneksi silputtuna
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
1rkl oliiviöljyä
(1-)3 maustemittaa cayennejauhetta
suolaa ja mustapippuria
Tuore mozzarella tai mozzarella raastetta
Tee ensin tomaattikastike. Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa ja lisää punasipuli. Pehmennä sipulia miedolla lämmöllä n.10min. Lisää valkosipuli ja paista vielä hetki. Lisää tomaattimurska, tomaattipure sekä mausteet ja hauduta ilman kantta n.15 minuuttia.
Sekoita Ricotta ja Parmesan pinaattikastikkeeseen. Jos käytät valmista kastiketta, sitä voi hieman lämmittää ettei se ole ihan jääkaappikylmää.
Laita uunivuoan pohjalle ohut kerros tomaattikastiketta. Levitä sen päälle kerros lasagnelevyjä (3kpl). Levitä päälle neljäsosa pinaattikastikkeesta ja ripottele pinnalle basilikan lehtiä. Levitä päälle ohut kerros tomaattikastiketta. Toista kerrokset vielä kaksi kertaa. Laita viimeisen tomaattikerroksen päälle lasagnelevyt ja pinnalle viimeinen neljäsosa pinaattikastiketta. Ripottele pinnalle vielä mozzarellaraastetta tai revi tuore mozzarella pieniksi paloiksi. Paista 200C asteessa n.1 tunti.