sunnuntai 22. joulukuuta 2013

BATAATTI-VUOHENJUUSTORISOTTO JA KINKUNPAISTON IHMETTELYÄ

Bataatti ja vuohenjuusto on aivan täydellinen makupari! Samalla tavalla kuin punajuuri ja vuohenjuusto, mutta ilman sotkua. Törmättiin Kotiliedessä tähän ohjeeseen ja tokihan sitä piti kokeilla. Lisättiin mukaan myös vähän voita ja valkoviiniä sekä shalottisipulia aidon risoton tapaan ja pienensimme annosmäärää aikalailla. Todella hyvää ihan sellaisenaan, tai vaikka pannulla paistetun kalan lisukkeena. Me ajattelimme, että tätä voisi tarjota jouluaterialla meillä muutamana vuonna mukana olleen bataattilaatikon sijaan. Tai vaikka joulupäivänä, kun hakee perinteiseen settiin jo jotain muutosta.

Muutosta meidän perinteisiin onkin tiedossa, kun iloisena yllätyksenä voitettiin se Atrian Arjen Nautintoja-haaste nakki-nuudelikeitolla! Keittoa pääsevät ainakin kahden Palmia-ravintolan asiakkaat alkuvuodesta maistelemaan (oletettavasti lounasravintolamuutoksin). Meillä on nyt jääkaappi täynnä valmislaatikoita, tapaksia ja kinkkua. Ihan ensimmäistä kertaa ikinä, päästään siis tutustumaan kinkunpaiston saloihin, meidän yhteisistä jouluista kun se on aina jätetty pois. Toivottavasti maistuu vuosien tauon jälkeen. Löytyykö viime hetken supervinkkejä?

Bataatti-vuohenjuustorisotto
n.250g bataattia pieninä kuutioina
2rkl hyvää rypsiöljyä
muutama rouhaisu suolaa ja mustapippuria

1rkl öljyä
1 salottisipuli hienonnettuna
2dl risottoriisiä
n.7dl kasvislientä
½dl valkoviiniä
½dl raastettua parmesanjuustoa
2rkl voita
rouhaisu mustapippuria
80g vuohenjuustoa

Kieritä bataatit öljyssä ja mausta suolalla sekä pippurilla. Levitä kuutiot uunipellille ja paahda 225C-asteessa n.20min.




torstai 12. joulukuuta 2013

JUHLAHUMUA: NAUDAN ULKOFILETTÄ JA GRANAATTIOMENAA

Heti kun saatiin kutsu Atrian ruokahaasteeseen, minä yhdistin mielessäni ulkofileen ja graanaattiomenat "Juhlahumua"-haasteeseen. Meillä on usein joulun alla ja jouluna juhlavissa salaateissa granaattiomenaa, mutta ei juurikaan muina vuodenaikoina. Ihan pelkkä granaattiomenan pilkahdus, nostaa siis hieman juhlavan fiiliksen pintaan ja herauttaa veden kielelle.


Tabboullehiin, eli lähi-idän bulgursalaattiin, jossa on yleensä reilusti yrttejä, tomaattia, kurkkua ja raikasta sitruunaa, tutustuttiin kunnolla vasta menneenä syksynä. Ihastuttiin siihen täysin, ja nyt yhdistettiin tabboulleh ulkofilepihveihin, korvaten tomaatti ja kurkku granaattiomenansiemenillä. Tästä se vasta suosikki tulikin!

Aikaisemmin granaattiomenien putsaaminen on ollut yhtää tuskaa, keittiön muistuttaessa operaation jälkeen enemmän taistelukenttää kuin viihtyisää ruoanlaittopaikaa, mutta jokin aika sitten jossain ruoka- tai matkailuohjelmassa (en millään muista missä) näytettiin miten siitäkin hommasta voi selvitä helpolla! Hieman skeptisenä aloin granaattiomenaani veitsen lappeella hakkaamaan, mutta totta tosiaan vinkki toimi! Eli granaattiomena puoliksi ja sitten vaan veitsen lappeella, tai vaikka lastalla tms. ison kulhon päällä (tiskialtaassa) sen kuorta siemenet kulhoa kohti osoittaen naputtelemaan. Iskun ei tarvitse olla kovakaan, kun siemenet ropisevat kulhoon - ja ilman kummoista sotkua!


Mutta arvatkaahan. Ihan helpolla ei noiden granaattiomenoiden kanssa siltikään päästy. Kun oletat, että hedelmä on upean rubiininpunainen ja se koristaa kilpailuannoksen kauniisti, naama on aikamoisen venähtänyt kun toteat, että avaamasi granaattiomena onkin täysin albiino!  Kypsä, mutta ihan väritön. Eipä siinä auttanut kuvia varten muu, kuin siirtää kokkausta toiseen hetkeen ja ne valkoiset siemenet naposteltiin ihan sellaisenaan.


Atrian Kulinaari-ulkofilettä oli ilo paistaa (mies hoiti sen homman, kuten meillä aina). Laadukasta, kotimaista lihaa, joka maistuu hyvältä ja on ihanan mureaa. Ollaan jo aiemmin valmistettu sitä kokonaisena uunissa ja nyt leikattiin kilon kimpale paksuiksi pihveiksi ja paistettiin pannulla. Erinomaista, kummin vaan. Ohessa on ohje kuitenkin pelkästään pihvejä varten.

Aterian kruunasi tulisen makea granaattiomena-glaze, johon suorastaan jäi koukkuun. Sitä lisäiltiin ja lisäiltiin annokseen kastikkeen lailla, kun se vaan oli niin hyvää! Jännä sekoitus makeaa ja kunnon (miellyttävää) jälkipoltetta, joka sopi lihan kera täydellisesti. Poltetta taitettiin vähän yksinkertaisella jugurttikastikkeella. Kukin annoksen osa oli hyvää yksinäänkin, mutta liha, glaze, tabboulleh ja jugurttikastike oli meidän makuun mielettömän hyvä yhdistelmä, jossa kaikki täydensivät toisiaan.


Naudan ulkofilepihvit granaattiomenaglazella, granaattiomenatabboullehilla sekä valkosipuli-sitruuna-jugurttikastikkeella

Pihvit
Atrian kulinaari 1kg pihvinaudan ulkofile,*
josta leikkaat 2,5-3cm paksuisia pihvejä
suolaa myllystä
mustapippuria myllystä
1rkl rypsiöljyä
1rkl voita
Ota pihvit huoneenlämpöön vähintään puoli tuntia ennen paistamista. Hiero pihvien pintaan suolaa ja pippuria (molempia n. kolme rouhaisua per puoli) juuri ennen paistoa. Lämmitä pannussa öljy ja nokare voita. Kun öljy väreilee pannun pinnalla ja voi on reunoilta hieman ruskistunut, pannu on riittävän kuuma. Laita pihvit pannulle ja anna paistua kääntelemättä n.4-5 minuuttia keskilämmöllä. Kun punaiset lihanesteet ilmestyvät pintaan, käännä pihvit. Paista myös toiselta puolelta n. 4-5minuuttia, kunnes neste nousee taas pintaan. Aseta pihvit alumiinifolion päälle, ja kääräise ne pakettiin. Anna vetäytyä, kunnes glaze on valmista.

Glazeen
2,5dk granaattiomenamehua
1 iso valkosipulin kynsi hienonnettuna
4 piripiri-chiliä murskattuna (hieman alle ½tl tulisia chiliflakeseja)
1tl savu-paprikajauhetta
3tl fariinisokeria
suolaa
Sekoita kaikki ainekset (paitsi suola) keskenään jo ennen pihvien paiston aloittamista. Chili maistuu glazessa polttavana sellaisenaan, mutta pihvin ja lisukkeiden kanssa maku on miellyttävä. Kun pihvit on kääräisty folioon, kaada seos pihvinpaistopannuun, niin saat siitäkin kaikki maut irti ja keitä seosta keitä sitä, kunnes nestettä on n.puoli desiä jäljellä. Mausta tarvittaessa suolalla.


Granaattiomenatabboulleh
3dl bulguria
3dl vettä
1tl suolaa
1 sitruunan mehu puristettuna
1-2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
1dl lehtipersiljasilppua (n2 punttia)
3rkl minttusilppua (n. 1 puntti)
2dl granaattiomenan siemeniä
sormisuolaa ja mustapippuria myllystä
Valmistele kaikki ainekset ennen pihvin paiston aloittamista. Keitä vesi kattilassa, mausta suolalla ja ota kattila liedeltä kun se kiehuu. Sekoita joukkoon bulgur ja anna hautua kannen alla n.8minuuttia (tai pakkauksen ohjeen mukaan). Sekoita joukkoon öljy, sitruunan mehu, valkosipuli sekä yritit. Mausta tarpeen mukaan suolalla ja mustapippurilla. Sekoita lopuksi granaattiomenan siemenet varovasti joukkoon (värjäävät bulgurin helposti kauttaaltaan pinkiksi liian voimakkaalla käsittelyllä).

Jugurttikastike
500g turkkilaista jugurttia
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
puolikkaan sitruunan mehu (n.2rkl)
suolaa maun mukaan
Jugurttikastikkeen voit tehdä jo hyvissä ajoin ennen muita annoksen osia jääkaappiin maustumaan. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita jääkaappiin tekeytymään. Koristele kastike ennen tarjoilua sitruunankuorisuikaleilla sekä muutamilla granaattiomenan siemenillä.


Kokoa annos. Annostele tabboulleh lautasen keskelle. Siivuta pihvit viipaleiksi. Nosta pihvit taboullehin päälle. Valele päälle pari ruokalusikallista glazea (ja laita loppu glaze tarjolle pöytään). Lisää jugurttikastike ja nauti.

* n.1kg ulkofilepala saatu Atrialta haastetta varten.


perjantai 6. joulukuuta 2013

ARJEN NAUTINTOJA: NAKKI RAMEN-NUUDELIKEITTO

Vastauksemme Atrian "arjen nautintoja"-haasteeseen, jossa on tarkoituksena loihtia maistuva arkiruoka Atrian Kulinaari A-lk:n Herkkunakeista, on nakki-ramen-nuudelikeitto. Ramen on ehkä tässä yhteydessä hieman mahtaileva nimitys, kun lientä ei ole keitetty ajan kanssa luista, nuudelit eivät ole ramen-nuudeleita, eivätkä edes munanuudeleita ja maustelistakin on karsittu, mutta annokset on koottu ramen-keiton tyyliin ja maku on täyteläinen, maukas ja lämmittävä, joten meistä se on nimensä ansainnut. Keitto on arkiruoaksi juuri sopiva; nopea ja yksinkertainen toteuttaa. Pidimme mausteet maltillisina, niin että se maistuisi myös perheen 2- ja 4-vuotiaille. Lapset tykkäsivätkin ruoasta kovasti, niin niistä nakeista (tietty), kuin liemestäkin. Itse tyhjensimme kipot viimeistä liemipisaraa myöten nautiskellen. Hyvää oli ja tehdään toistekin! Keittoa oli juuri sopivasti kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Meillä keiton päällä oli sekoitus kevätsipulia ja ruohosipulia, kevätsipulin vähyyden vuoksi, mutta aivan hyvin voi käyttää vain jompaa kumpaa.


Nakki ramen-nuudelikeitto
1pkt Atria Kulinaari luonnonkuorinakkeja (240g)*
100g siitakesieniä
1 keitetty kananmuna per syöjä (8min)
3 levyä vehnänuudeleita
9dl kasvislientä
n.2tl raastettua tuoretta inkivääriä
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
Ripaus chilijauhetta
1tl sokeria
1rkl tummaa soijakastiketta
1 rkl rypsiöljyä
kevätsipulia/ruohosipulia hienonnettuna

Keitä ensin kananmunat kypsiksi, keittoaika 8 minuuttia jättää keltuaisen aavistuksen löysäksi.
Valmista liemi. Kuulota inkivääri ja valkosipuli nopeasti öljytilkassa. Lisää kasvisliemi, chili ja sokeri. Kiehauta.
Viipaloi nakit ja sienet ja paista ne paistinpannussa rapsakoiksi (voit lisätä hieman öljyä paistamiseen).
Mausta liemi soijakastikkeella. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa, mutta muista nakkien suolaisuus. Murra nuudelilevyt liemeen ja hauduta kypsäksi (2-3min).
Kokoa annokset. Annostele nuudelit ja liemi kuppeihin. Aseta päälle nakit ja sienet, kananmunan puolikkaat sekä kevätsipuli/ruohosipulisilppu. Nauti välittömästi.

*Nakit on saatu Atrialta kilpailuruoan valmistusta varten


torstai 5. joulukuuta 2013

JUHLAHUMUA JA ARJEN NAUTINTOJA

Aiemmin ei olla pahemmin kilpailuihin tai haasteisiin osallistuttu, mutta nyt mennäänkin haasteesta toiseen; edellisen postauksen sokerista lihaan.

Atria kutsui 15 ruokabloggaajaa haastamaan itsensä ja luomaan yhden uuden reseptin Atrian Kulinaari pihvikarjan ulkofilepalasta ja/tai Atrian A-lk:n Kulinaari herkkunakeista.Ulkofile-resepti osallistuu "Juhlahumua"-haasteeseen ja Herkkunakki-ohje "Arjen nautintoja"-haasteeseen. Halutessaan voi osallistua vain toiseen.

Voittajat palkitaan Atrian joulukinkulla, kaikilla perinteisillä joululaatikoilla sekä Ridderheims Gourmet-joululajitelmalla. Lisäksi voittajat saavat oman reseptinsä ravintolaan: upein juhlahumua-annos liitetään Ravintola Graniittilinnan menuun ja kekseliäin arkiruokaresepti pääsee vähintään yhden Palmia-ravintolan lounaslistalle.

Reseptit julkaistaan blogeissa 13.12. mennessä, jonka jälkeen tuomaristo, eli Atrian, Graniittilinnan ja Palmian edustajat, valitsevat voittajan.

Haaste on otettu vastaan ja kuriiri kiikutti ovellemme pienessä punaisessa kylmälaukussa kilon ulkofileen sekä nakkeja haasteruokien toteuttamiseen. Jotain on jo testailtu ja todettu hyväksi, jotain vielä vähän hienosäädetään. Haastavaa, mutta niin mielenkiintoista (ja maukasta). Uusia ohjeita luvassa siis hyvin pian!



keskiviikko 27. marraskuuta 2013

JOULUMAKEISIA: SUOLAINEN MANTELITOFFEE-SUKLAAFUDGE

Sain kutsun osallistua Dansukkerin järjestämään blogihaasteeseen, jossa 20 bloggaajaa kisaavat Suomen taidokkaimman herkkubloggaajan tittelistä. Kisa koostuu kolmesta vaiheesta, jonka ensimmäinen osa on nyt, toinen osa vuoden vaihteen jälkeen ja viimeinen "mittelö" maalis-huhtikuussa. Voittaja julkaistaan toukokuussa. Pakko myöntää, että kutsu oli aikamoinen yllätys! Pikkaisen jännittää ja hirvittää, mutta innoissani lähden mukaan.

Haasteen ensimmäisenä aiheena on joulumakeiset, joita varten Dansukker lähetti Dansukker Glukoosisiirappia testattavaksi ja arvioitavaksi. En ole koskaan aikaisemmin käyttänyt glukoosisiirappia, ja yllätyinkin että ensioletukseni vastaisesti, siirappi ei maistu kovinkaan makealta. Yksinään se ei maistu oikeastaan juuri miltään. Glukoosisiirappi säätelee tavallisen sokerin kiteytymistä, jolloin syntyy toffeelle ja fudgelle luonteenomainen koostumus. Tämän väitteen voin nyt allekirjoittaa oman kokemukseni pohjalta. Leivon paljon ja laitan ruokaa, mutta makeisten teon olen aina kokenut vaikeaksi. Tällä kertaa sokeri ei jäänyt ratisemaan hampaisiin, eikä fudgesta tai toffeesta puuttunut tarvittavaa sitkoa, vaan kaikki oli ihan juuri niin kohdallaan kuin toivoinkin.

Joulumakeisia miettiessä, minun mieleeni ei tullut juuri muuta kuin suklaa, toffee ja mantelit, joten päätin yhdistää ne kaikki. Fudgeen katselin ohjetta australialaiselta Taste-sivustolta, mutta päällisen muokkasin oman maun mukaan, lisäämällä toffeeseen manteleita ja sormisuolaa ja jättämällä valkosuklaan pois. Halusin päällisestä suolaista toffeeta, ja se onkin pohjaa huomattavasti tahmaisempaa ja pehmeämpää, kuin alaosan fudge. Siitä saa helposti fudgemaisen lisäämällä kiehuneeseen massaan 180g valkosuklaata samaan tapaan kuin tumma suklaa lisätään pohjaan. Makunsa puolesta herkku ei valkosuklaata kaipaa. Merisuola (käytin Maldonia, joka ei ole niin pistävän makuista) toi makeiseen mielestäni ihanan lisän. Se suolaisen ja makean suloinen liitto, tiedättehän!



Suolainen mantelitoffee-suklaafudge

Suklaafudgeen
397g (1prk) kondensoitua maitoa
2dl fariinisokeria
2rkl glukoosisiirappia
125g voita
180g tummaa suklaata

Suolaiseen toffeeseen
397g (1prk) kondensoitua maitoa
2dl farinisokeria
2rkl glukoosisiirappia
2rkl vaaleaa siirappia
125g voita
80g kokonaisia manteleita
1-2tl sormisuola

Vuoraa suorakulmion muotoinen vuoka leivinpaperilla. Minulla vuokana n.20x25cm kokoinen lasagnevuoka, jossa makeiskerroksesta muodostui n.3cm korkea.
Laita kaikki suklaafudgeen tarvittavat ainekset, paitsi suklaa, paksupohjaiseen kattilaan. Keitä matalalla lämmöllä n. 5-6 minuuttia, kunnes kaikki sokeri on sulanut seokseen ja seos on kiiltävää. Älä anna vielä kiehua. Nosta lämpöä vähän ja anna kiehahtaa. Sekoita jatkuvasti n.5-7 minuuttia, tai kunnes seos paksuuntuu ja irtoaa kattilan reunoista. Pidä lämpö juuri kiehumisen rajalla, niin että se kuplii kevyesti. Ota kattila pois liedeltä ja sekoita joukkoon paloiteltu suklaa. Sekoita kunnes suklaa on sulanut tasaisesti seokseen ja kaada kaikki sen jälkeen leivinpaperoituun vuokaan. Anna hyytyä puolisen tuntia. Pese kattila seuraava vaihetta varten.

Levitä mantelit ja n. 1tl suolaa uunipellille ja paahda niitä 200C asteisessa uunissa 10min välillä käännellen. Mittaa kaikki toffeeseen tarvittavat aineet suolaa ja manteleita lukuunottamatta paksuphjaiseen kattilaan. Keitä matalalla lämmöllä n. 5-6 minuuttia, kunnes kaikki sokeri on sulanut seokseen ja seos on kiiltävää. Älä anna vielä kiehua. Nosta lämpöä vähän ja anna kiehahtaa. Sekoita jatkuvasti n.5-7 minuuttia, tai kunnes seos paksuuntuu ja irtoaa kattilan reunoista. Pidä lämpö juuri kiehumisen rajalla, niin että se kuplii kevyesti. Ota kattila liedeltä ja sekoita joukkoon paahdetut mantelit. Kaada massa suklaakerroksen päälle vuokaan. Ripottele päälle suolakiteitä. Anna hyytyä puolisen tuntia, minkä jälkeen peitä vuoka kelmulla ja laita se jääkaappiin vähintään kuudeksi tunniksi.

Leikkaa sopiviksi paloiksi (voit käyttää veistä kuumassa vedessä leikkaamista helpottaaksesi) ja tarjoile. Valmiit karkit kannattaa säilyttää jääkaapissa.



maanantai 25. marraskuuta 2013

MAHTAVA TÄYTETTY PIHVI-AVOKADOLEIPÄ CHILELÄISEEN TAPAAN

Yksinkertainen on parasta. Monesti todettu, useimmiten totta. Niin myös tämän leivän kohdalla. Nykyisin suurin osa inspiraatiosta tulee haettua netistä, mutta innostuin taas katselemaan kaapista keittokirjoja, ja ihanasta Makuja ja Tuoksuja pähkinäpuun alla teoksesta, löytyi tämä mahtavan maukas leipä. Avokadon kirkkaan vihreä, tomaatin kirkas punainen ja majoneesin raikas valkoinen muodostavat väritrion, jonka mukaan Chilessä leipä on nimetty churrasco italianoksi. Minusta Italiaan sopii myös ruoan yksinkertaisuus. Nopea ja helppo kyhätä kasaan, ja kun raaka-aineet ovat kunnossa, leipä meinaa viedä kielen mukanaan. Ohessa ohje, ilman sen kummempaa ohjeistusta pihvin paistoon tai majoneesin valmistukseen. Jos niille on tarvetta, niin lisään ohjeeseen?

Pihvillä, avokadolla ja tomaatilla täytetty leipä
Entrecote-pihvi
Pari kypsää tomaattia
Kypsä avocado
Sitruunan mehua
Suolaa
Mustapippuria myllystä
(itsetehty) majoneesi
Hyvää leipää (meillä paistovalmis ciabatta)

Leikkaa tomaatit ohuiksi viipaleiksi.
Kuori ja soseuta avocado haarukalla. Lisää vähän suolaa ja muutama tippa sitruunamehua.
Grillaa tai paista pihvi pannulla. Mausta se suolalla ja mustapippurilla. Viipaloi pihvi suupalan kokoisiksi siivuiksi.
Halkaise leipä ja täytä se makusi mukaan. Meillä avokadotahnaa pohjalla, sen päällä pihviä, sitten tomaatit ja päälle valutettu majoneesi. NAM!
 

perjantai 22. marraskuuta 2013

MEHEVÄ JA MAUKAS BROILERITAKINE

Heti ensimmäiseksi myönnän, että otsikko on harhaanjohtava. Takinehan* on nimitys ennemminkin tietynlaiselle ruoanvalmisusastialle, kuin ruoalle, ja tätä ruokaa ei tehty takinessa. Mutta olisi tehty, jos meidän takine olisi ollut tarpeeksi iso! Ja on se takine sentään tuolla kuvassa mukana. Ruoka tehtiin siis tavallisessa uunivuoassa, mutta hieman tötteröksi muotoillun folion alla hauduttaen, ajatuksena että ruoan kosteus ja mehevyys olisi samanlainen kuin takinessa haudutetun. Ja kyllä se hyvin onnistuikin. Broilerinkoivet eivät ole meidän lempiherkkua, mutta tällä tavalla valmistettuna niistä tuli aivan erinomaisia. Broilerinkoivet leikkasin pienempiin osiin; ensin nivelen kohdalta ja sitten vielä reisipalan keskeltä kahtia. Ei mitään lempipuuhaani (meillä mies käsittelee yleensä aina raa'at lihat), mutta onnistuin ilman suurempia ongelmia! Kysennettynä liha irtosi luista helposti ja maistui maukkaalle. Laitoin mukaan reilusti hedelmiä, joista irtosi liemeen paljon hyvää makua ja äärimmäisen pehmeiksi haudutettuina maistuivat ihanalta broilerin ja couscousin kera. Ruoan ohessa nautittiin myös kanelilla ja kuminalla maustettua porkkanasalaattia, samaa kuin aiemmin postatun naudanlihatakinenkin parina. Hyvää, mehevää ja lämmittävää ruokaa. Täydellistä koleaan syys- tai talvisäähän!
Hedelmäinen broileritakine
n 1 kg kanan koipi-reisi-paloja
n.3dl kuivattuja sekahedelmiä (aprikoosi, luumu, taateli, viikuna, omena...)
1 iso sipuli
suolaa
2-3rkl oliiviöljyä
1 kanelitanko
2 vihreätä kardemummaa
1 tl inkivääriä
1 tl juustokuminaa
1 tl (savu)paprikapulveria
5 kokonaista kuivattua neilikkaa
3 kuivattua chiliä
Muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
2 valkosipulinkynttä
Liota kuivattuja hedelmiä vedessä vähintään pari tuntia. Murskaa kuivat mausteet karkeasti morttelissa. Kuori valkosipulin kynnet ja murskaa ne rikki. Sekoita kaikki mausteet astiassa jossa aiot marinoida kanan (huom ei vielä suolaa tässä vaiheessa) ja oliiviöljy. Paloittele kana sopivan kokoisiin paloihin ja kieritä niitä marinadissa. Anna kanan maustua useampi tunti, tai yön yli jääkaapissa tiiviisti peitettynä. Kääntele paloja pari kertaa maustamisen aikana, niin että ne maustuvat tasaisesti. Ota kana ulos jääkaapista reilu puoli tuntia ennen sen valmistusta. Mausta kana joko puolelta suolalla. Kuori sipuli ja leikkaa se isoiksi lohkoiksi. Sekoita sipuli ja liotetut hedelmät kanan sekaan, ja kaada kaikki paistoastiaan. Pane kansi päälle, tai vuoraa foliolla. Anna hautua n.2 tuntia, kunnes liha on niin mureaa että itsestään irtoaa luista. Tarkista ruoan maku, ja lisää siihen tarvittaessa suolaa.
Keitä couscous pakkauksen ohjeen mukaan, mausta nokareella voita.

* edit 03/14 oli pakko muuttaa takine K-lla G:n sijaan, tänne jatkuvasti satelevien robottikommenttien vuoksi. Toivottavasti tämä poistaa ongelman, tai pitää vielä poistaa koko postaus.




keskiviikko 13. marraskuuta 2013

ERINOMAINEN KASVIS-FETASPAGETTIVUOKA

En tiedä oletteko jo miettineet, että onpas tästä tullut varsinainen leivontablogi, mutta itseä ainakin häiritsee ruokien puute leivontaohjeiden keskellä. Mutta älkää huoliko! Kävin lopultakin kunnolla läpi varastossa olleita kuvia ja löysin oivallista materiaalia peräti kahdeksaan ruokapostaukseen! Pysykää siis kuulolla.

 Aloitan kasvis-feta spagettivuoalla, jota varmaan voisi myös kasvismakaronilaatikoksi kutsua. Minulle ja miehelle maistui erinomaisesti, oli suorastaan herkkua, mutta lapset nikottelivat minkä ehtivät. Meidän lapset maistavat mitä vaan, jos tuotteet on selkeästi erikseen. Kaikenlaiset sekoitukset, wokit, laatikot jne tuottavat aina ongelmia, mikä on varsin harmillista helppojen arkiruokien keksimistä ajatellen... Laatikossa on mukavasti makua ja kasviksissa pysyy jonkinlainen kiva suutuntuma, kun niitä ei esikäsitellä leikkausta lukuunottamatta mitenkään. Erittäin helppo ja maukas perusruoka siis kyseessä. Suosittelen!

Kasvis-fetaspagettivuoka
5dl täysjyvä rakettispagettia (tai vaikka makaronia)
200g feta-tai vastaavaa juustoa kuutioina
2 isoa porkkanaa karkeana raasteena
1 punainen paprika parin sentin viipaleina
1 pieni purkki maissia
Rasiallinen kirsikkatomaatteja tai pari isoa tomaattia pieninä lohkoina
2rkl silputtua ruohosipulia
3 munaa
6dl maitoa
½-1tl suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
1tl kuivattua basilikaa
pari ripausta (savu)paprikajauhetta

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Sekoita maito, munat ja mausteet keskenään. Kaada pasta, kasvikset, ruohosipuli ja juustokuutiot uunivuokaan ja sekoita hyvin. Kaada munamaito vuokaan. Paista 200C-asteisessa uunissa noin 60min.


tiistai 12. marraskuuta 2013

NE RAPEIMMAT KAURALASTUT

Tänä vuonna meillä ei leivottu isänpäiväksi kakkua. Tytär on aina innokkaana leipomassa, josta on itselleni seurannut pienoinen kakkuähky. En yleensäkään ole ollut kova kakunsyöjä, joten syksyn mokkapalat, banaanikakku ja dajm-muffinssit alkavat olla jo edes näin parin viikon välein nautittuna liikaa... Koska tiedän, että mieskään ei kakkua syö kuin sen yhden palasen, niin uskalsin jättää kakun välistä. Tyttären leipomisinto taltutettiin isänpäivän aamuyllärillä: kauralastuilla. Mutta ei millä tahansa kauralastuilla, vaan ihan täydellisillä kauralastuilla. Ohjeen löysin joku aika sitten Mimmin keittiöstä, ja koska mieskin niitä ensimmäisellä testikerralla vuolaasti kehui, valinta oli helppo ja tyytyväisyys taattu! Lastut ovat täydellisen rapeita, juuri sellaisia kuin niiden meidän perheen mielestä pitää ollakin.

Täydellisen rapeat kauralastut
80g voita
1dl sokeria
1tl vaniljasokeria
2dl (isoja) kaurahiutaleita (olen tehnyt tavallisilla)
1 kananmuna
2rkl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta

Kuumenna uuni 175C-asteiseksi.
Sulata voi kattilassa hellalla. Ota kattila pois liedeltä. Sekoita sokerit joukkoon ja anna niiden sulaa voihin. 
Lisää loput aineet ja sekoita hyvin.
Nostele lusikalla pienehköjä nokareita uunipellille. Jätä nokareiden väliin tilaa, sillä ne leviävät uunissa reilusti.
Paista lastuja 8-10 minuuttia, kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita. Anna jäähtyä (eli rapeutua) hyvin ennen tarjoilua (n.10min). 



Oli meillä toinenkin syy olla leipomatta kakkua. Tehtiin retki Mustioon ja nautittiin kerrassaan erinomainen  kolmen ruokalajin isänpäivälounas Mustion linnankrouvissa suklaa- ja marenkikakkuineen. Siitä ateriasta ja retkestä kirjoittelin enemmän tänne




lauantai 2. marraskuuta 2013

PARHAAT MOKKAPALAT HALLOWEEN TWISTILLÄ


 
Minulla on makumuisto vuosien takaa koskien mokkapaloja. Koulun myyjäisistä ostetut mokkapalat, jotka olivat jotain ihan muuta kuin mitä olin koskaan ennen maistanut. Mehevän muheva suklaakakku alla ja täydellinen hampaat tahmaava kuorrute päällä. Nyt törmäsin ohjeeseen, jonka kanssa nuo mokkapalat palasivat taas mieleen. Melko lähelle päästiin jo - muiston täydellisyys vie vielä voiton, mutta en ole varma vaikka nämä olisivat parempiakin. Pitäisi saada mokkapalat vierekkäin, mutta sitä ei taida ihan helpolla tapahtua. Jokatapauksessa jo hiipuneesta Haaveena kahvila-blogista löysin tämän täydellisyyttä hipovan ohjeen. 

Taikina oli jossain vaiheessa aika kummallista ja 4v tytär purskahti itkuun, kun kaadoin taikinaan piimää, mutta kyllä kannatti paistaa valmiiksi! Pohja on mielettömän mehevä ja helppo. Kuorrutteeseen laitoin lisäksi 1rkl kofeiinitonta pikakahvijauhetta, pitihän näihin saada se mokkakin mukaan. Kahvia voi siis lisätä sekä pohjaan että kuorrutteeseen, tai jättää kokonaan laittamatta. Kuten itselle maistuu. Ja piimän voi korvata maustamattomalla jugurtilla tai kermaviilillä. Kerrassaan mainio ohje!

Ajattelin jo, että tänä vuonna tulee tehtyä poikkeus, ja blogiin ei tule yhtään Halloween-aiheista postausta! Mutta enpäs malttanutkaan olla tekemättä muutamia hämähäkin seittejä parin mokkapalan päälle sulatetulla valkosuklaalla. Mokkapaloja tai hämähäkkipaloja, kuten tahdotte :)

Parhaat mokkapalat

Pohja
5dl sokeria (laitoin "vain" 4dl ja sekin riitti mainiosti)
5dl jauhoja
2tl vaniljasokeria
1 1/2 tl soodaa

1tl suolaa
2 1/2dl vettä
200g voita
3-4rkl kaakaojauhetta

1dl piimää( tai maustamatonta jogurttia, kermaviiliä...)
2 kananmunaa

Kuorrute
100g voita
2rkl maitoa
1 rkl kaakaojauhetta (1rkl pikakahvia)
tomusokeria

Sekoita kuivat aineet keskenään (sokeri, jauhot, vaniljasokeri ja sooda). Kiehauta voi, vesi, kaakaojauhe ja suola- seos. Yhdistä jauhoseos ja kaakaoseos. Lisää tämän jälkeen joukkoon 1dl piimää ja kun taikina on tarpeeksi jäähtynyt sekoita joukkoon kananmunat. Levitä uunipellille ja paista 200 asteessa 20 minuuttia. Anna jäähtyä ja kuorruta sen jälkeen.

Kiehauta kuorrutteen aineet ja lisää sen jälkeen joukkoon tomusokeria kunnes kuorrute on sopivan vahvuista levitettäväksi piirakan päälle. Itse laitoin n.2dl tomusokeria. Jos olisin ollut fiksu, olisin siivilöinyt sokerin ja välttynyt pieniltä sokerimöykyiltä, joita kuorrutteeseen nyt jäi.



keskiviikko 23. lokakuuta 2013

TUOKSUTERAPIAA: MAUSTEINEN BANAANIKAKKU


Aina välillä käy niin, että tulee ostettua hieman liian iso nippu banaaneja ja niistä jokunen jää pöydälle tummumaan. Itse olen aina tykännyt syödä banaanini hieman raakoina, joten vaikka tiedän tummapilkkuisten olevan makeampia, ei niitä tule sellaisena syötyä. Ja jos niitä banaaneita on pöydälle jäänyt, lapsilla on selvä banaaniähky ja niitä on turha siihenkään suuntaan enää tarjotella. Tytär pyytää jatkuvasti, että leivottaisiin yhdessä, joten tämän kertaiseen leivontahetkeen etsin ohjeen jolla päästään banaaneista eroon. Tämän kakun avulla on mukava alkaa virittäytymään jouluisiin tuoksuihin! Tytärkin mietti uunista leijailevien ihanien tuoksujen äärellä, että tuleekohan tästä sittenkin piparkakku :)

Aikaisemmin ylijäämäbanaanit on upotettu näihin vegaanisiin muffinsseihin.

Mausteinen banaanikakku
2 (luomu) kananmunaa
2½dl sokeria
100g voita
5dl vehnäjauhoja
2tl kanelia
1tl inkivääriä
1tl neilikkaa
2tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
2 (mielellään mustapilkkuista) banaania (n.2dl soseena)
2dl turkkilaista jugurttia
Kuorrutus
½dl kermaa
100g tummaa suklaata
Koristeeksi paahdettuja cashewpähkinöitä

Laita uuni päälle 175C asteeseen. Voitele rengasvuoka ja korppujauhota se. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaahdoksi. Sulata voi. Yhdistä kuivat aineet. Soseuta banaanit esim. haarukalla.  Sekoita voisulaan banaanisose ja jugurtti. Lisää muna-sokerivaahtoon vuorotellen jauhoseosta ja banaaniseosta. Sekoita taikinaa varoen nuolijalla tai puuhaarukalla sen verran, että ainekset sekoittuvat. Kaada taikina vuokaan. Kypsennä uunin alaosassa n.55-60min. Jos tuntuu että kakku tummuu liikaa, peitä se paiston loppuvaiheessa leivinpaperilla. Kumoa kakku hieman jäähtyneenä.

Kuorruta kakku vasta täysein jäähtyneenä. Kuumenna kerma ja suklaa kattilassa, miedolla lämmöllä. Sekoita, kunnes tastaista. Valuta suklaa kakun pinnalle. Koristele pähkinärouheella tai kokonaisilla pähkinöillä.


 


maanantai 21. lokakuuta 2013

SINAPILLA JA PARMESAANILLA MAUSTETTU KERMAINEN KUKKAKAALIKEITTO

Vaikka ei ruusukaalista tykätäkään (ks. edellinen postaus), niin kukkakaalista kyllä. Usein sitä tulee vain höyrytettyä lisukkeeksi suolan&yrttien kera tai sitten tehdään kukkakaalimuusia perumamuusin sijaan. Tällä kertaa tehtiin kuitenkin kukkakaalikeittoa, josta tuli Dijon-sinapilla ja parmesan-juustolla maustettuna äärimmäisen herkullista!

Sinappinen kukkakaalikeitto
n.9dl vettä
2 (luomu) kasvisliemikuutiota
1 isohko kukkakaali (n.800g)
2-3 rkl rypsiöljyä
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
1 sipuli hienonnettuna
1dl kuohukermaa
1rkl Dijon-sinappia
50 grammaa parmesanjuustoa raastettuna
Pari rouhaisua valkopippuria
Valmista kasvisliemi. Kuumenna öljy kattilassa ja kuulota sipulit. Lisää kukkakaalin kukinnot ja hauduta niitä keskilämmöllä muutama minuutti. Lisää kasvisliemi ja keitä kunnes kukkakaalit ovat pehmenneet, n.15min. Voit ottaa muutaman nupun koristeeksi erilleen. Ota kattila liedeltä ja soseuta keitto mahdollisimman sileäksi. Laita kattila takaisin liedelle, miedolla lämmöllä. Sekoita kerma joukkoon. Mausta valkopippurilla. Lisää sinappi ja parmesaani, molemmat mielellään pieninä määrinä välillä maistellen, niin kummankaan mausta ei tule liian hallitseva.

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

LOPULLISET HYVÄSTIT RUUSUKAALILLE

Kaikkien maistamieni kasvisten joukossa on yksi, jota en kertakaikkiaan voi sietää: ruusukaali. Olen yrittänyt sitä opetella syömään. Sitä on keitetty, sitä on höyrytetty, sitä on paistettu, sitä on gratinoitu, sitä on kieritelty voissa ja kermassa. Ja aina se maistuu yhtä kitkerältä ja, no, pahalta. Se on vaan niin mielettömän söpö pieni pallura, että yritän aina uudelleen. Haluaisin todella tykätä ruusukaalista.

Innostuinkin alkusyksystä, kun törmäsin Kokkeillaan-blogissa taas uuteen ruusukaaliohjeeseen, joka vaikutti ihan mielettömän herkulliselle. Voita, kuohukermaa, pekaanipähkinöitä, sinihomejuustoa ja pastaa - eikö niihin verhottuna mikä tahansa maistu taivaalliselle? Jopa ruusukaali, varsinkin kun sekin valmistettiin paahtamalla, mikä oli minulle uusi ruusukaalin kypsennystapa. En kerta kaikkiaan voinut ohjetta vastustaa ja seuraavalla kauppareissulla kassiin sujahti rasia ruusukaaleja muine tykötarpeineen.

Tekstin otsikosta voinee päätellä, että en tykännyt. Eikä tykännyt meillä kukaan muukaan (ei tosin tykkää muutenkaan ruusukaalista). Jopa mies, joka yleensä sitkeästi syö mitä on lautaseleen ottanut, jätti annoksen kesken, vaikka oli kuulemma nälkäinen kuin susi (ehkäpä nälkäiselle kanille olisi maistunut paremmin..?). Onko ruusukaalissa joku entsyymi,joka kertakaikkisesti maistuu jonkun suussa aina pahalta? Vai mikä tässä mättää? Olen sitä ainakin sen 50 kertaa kokeillut, joten luulen että minun osalta maistelut oli nyt tässä. Luovutan ja jatkan vain ruusukaalin ulkoista ihailua... Ellei sinulla ole joku ruusukaaliresepti, jolla olet käännyttänyt paatuneimmankin? ;)

Tässä kuitenkin kokeilemamme ohje niille, jotka ruusukaalia rakastavat

Ruusukaalipasta
200g pastaa
400g ruusukaalia
3-4rkl oliiviöljyä
1tl suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
1,5rkl voita
1dl rouhittuja pekaanipähkinöitä
1-2 salottisipulia hienonnettuna
1 pieni valkosipulinkynsi hienonnettuna
2dl kuohukermaa
100g gorgonzola-juustoa
1rkl sitruunamehua
Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen. Leikkaa ruusukaalien kannoista pätkä pois ja poista myös uloimmat lehdet. Siivuta ruusukaalit muutaman millin paksuisiksi siivuiksi, nosta ne kulhoon ja lisää joukkoon öljy, suolaa ja mustapippuria. Sekoita hyvin ja kaada uunipellille leivinpaperin päälle. Nosta pelti uuniin ja paahda ruusukaalisiivuja 15-20 min. Sekoita puolivälissä. Ruusukaalit ovat valmiit, kun ne ovat pehmenneet ja hiukan "hiiltyneet".

Laita ruusukaalien paahtuessa pasta kiehumaan hyvin suolattuun veteen. Sulata paistinpannulla 1/2 rkl voita ja lisää joukkoon pähkinärouhe. Paista pähkinöitä kolmisen minuuttia koko ajan niitä sekoitellen. Kaada pähkinät lautaselle odottamaan. Freesaa sipulit kevyesti pannulla lopussa voissa. Kaada pannulle kerma ja anna kiehahtaa. Murustele sekaan sinihomejuusto ja sekoita, kunnes se sulaa. Lisää lopuksi sitruunamehu.

Valuta al dente -kypsynyt pasta siivilässä ja kaada se kastikkeen joukkoon pannulle. Lisää joukkoon myös paahdetut ruusukaalit ja sekoita hyvin. Koristele annokset pähkinärouheella.


 

tiistai 1. lokakuuta 2013

TÄYDELLINEN VIIKONLOPPURUOKA

Vaikka meillä on hieno keraaminen pata, joka aikanaan inspiroi blogin nimeenkin, teemme haudutettuja pataruokia ihan todella vähän. Harmi sinänsä, sillä mikä onkaan viileänä syys-tai talvipäivänä ihanampaa, kuin pitkin päivää uunista leijuvat herkulliset tuoksut, jotka lopulta huipentuvat täydelliseen, lämmittävään makunautintoon lautasella. Työpaikkaruokalan burgundinpata ei ole koskaan herättänyt intohimoja mm. liian kirpeiden hillosipuleidensa ja purkkiherkkusienten ansioasta, mutta Julie&Julia elokuvassa kyseistä ruokaa hehkutettiin niin kovasti, että ajatus sen itse kunnolla tekemisestä jäi kytemään mieleen. Kyseinen elokuvahan ilmestyi vuonna 2009, joten siitä voi laskea miten pitkään esikypsyttelyä tämä ajatus päässä vaati ennen toteutusta...

Etsin netistä Julia Childin reseptin, sen saman mitä leffassa hehkutettiin, ja viileänä lauantaipäivänä ryhdyttiin toimeen. Pitkä prosessi, mutta ai että maistui! Tosin pakko sanoa, että tuoksu oli vielä makuakin herkullisempi. Aivan mieletön suorastaan. Sipuleiden erikseen keittely ei meistä tuonut ruokaan mitään ekstraa, joten se vaihe saa meidän puolestamme seuraavalla kerralla jäädä. Ellette osaa sanoa erityistä syytä, miksi juuri niin kannattaa toimia? Padan pariksi tehtiin myöskin Julia Childin ohjeella gratinoidut perunat, jotka hyvin sen kera maistuivatkin. Kumpikin ohje on poimittu netistä, ei suoraan alkuperäisestä lähteestä eli Julia Childin kirjasta Ranskalaisen keittiön salaisuudet. Määriä on hieman muokattu meidän kokoonpanoon sopivaksi, suluissa alkuperäiset määrät.


Boeuf Bourguignon
200 g pekonia
öljyä paistamiseen
1 kg naudan sisäpaistia (1,4kg)
porkkana viipaleina
sipuli viipaleina
suolaa
mustapippuria
2 rkl jauhoja
5 dl täyteläistä punaviiniä (7dl)
5 dl tummaa lihalientä (6-7dl)
1 rkl tomaattisosetta
1 murskattua valkosipulinkynttä (2)
timjamia
murennettu laakerinlehti

n.10 pientä sahlottisipulia (18-24 pientä valkoista sipulia tai salottisipulia), jotka haudutetaan lihaliemessä ja punaviinissä.

250 g tuoreita herkkusieniä, voissa paistettuina (450g)

persiljaa

Leikkaa liha kuutioiksi. Leikkaa pekoni suikaleiksi ja paista se rapean ruskeaksi pannulla öljyssä. Siirrä pekoni reikäkauhalla syrjään suoraan pataan.
Paista lihapalat pekonin rasvassa, johon lisätään vielä öljyä. Laita ruskistuneet lihapalat pekonien seuraan ja mausta suolalla ja pippurilla.
Paista porkkana- ja sipuliviipaleet samassa rasvassa ja lisää nekin pataan.
Ripottele pinnalle jauhot ja sekoita. Lisää pataan viini ja sen verran lihalientä, että lihat peittyvät. Lisää sekaan myös tomaattisose, valkosipuli, laakerinlehti ja timjami. Kuumenna pata liedellä kiehumapisteeseen ja laita pata uuniin kansi päällä -160C.
Kypsennä ruokaa noin neljä tuntia tai kunnes lihat ovat pehmeitä.

Käsittele sienet ja sipulit lihan kypsyessä.

Sipulit pataan
pieniä valkoisia sipuleita tai salottisipuleita tai keltasipuleita)
voita ja öljyä
suolaa
mustapippuria
lihalientä, kuivaa valkoviiniä tai punaviiniä
persiljan oksia
laakerinlehti
timjamia

Kuori sipulit ja ruskista ne hellävaroen voissa ja öljyssä. Varoen siksi, etteivät sipulit hajoa. Siirrä ruskistuneet sipulit kattilaan ja lisää muut aineet. Keitä sipuleita noin 40-50 minuuttia, poimi ne liemestä odottamaan pataan lisäystä. Seuraavan kerran jätämme erillisen keittelyn sikseen ja laitamme ruskistetut sipulit suoraan uunissa olevaan pataan n. tunti ennen ruokailua.

Paistetut herkkusienet
tuoreita herkkusieniä
voita ja öljyä paistamiseen
suolaa
valkopippuria
Huuhdo ja kuivaa sienet. Leikkaa isommat puoliksi.
Sulata rasva pannulla ja kun voin vaahto on hävinnyt, lisää sienet. Ravistele pannua. Ruskista sienet hyvin. Mausta suolalla ja pippurilla. Sienet voi paistaa aiemmin, lisää ne pataan juuri ennen tarjoilua.



Perunagratiini
1kg jauhoisia perunoita
½ yksikyntinen valkosipuli
4 rkl voita
1tl suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
1,5dl juustoraastetta (meillä emmental)
1,5dl kiehuvaa maitoa tai kermaa (meillä ruokakerma)

Lämmitä uuni 225C.
Kuori ja viipaloi perunat. Laita ne kylmään veteen likoamaan. Valuta ennen vuokaan laittoa.
Hiero vuoka valkosipulin puolikkaalla. Tämä toi todella mukavan miedon valkosipulisen aavistuksen ruokaan. Voitele vuoka sen perään 1rkl voilla.
Valuta perunat ja kuivaa liika kosteus talouspaperilla pois. Levitä puolet perunoista vuokaan. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää puolet juustosta sekä voista. Levitä loput perunat, mausta, lisää loppu voi&juusto ja kaada kerma päälle. Paista uunissa kunnes perunat ovat kypsiä. n.45min.


perjantai 27. syyskuuta 2013

HERKULLISET DAIM-MUFFINSSIT

 Tytär pyyteli pitkään, että leivottaisiin ja lauantaiaamuna ennen pohjoisten vieraiden saapumista, meillä olikin sopivasti aikaa. Muistin joskus mielessäni herkutelleeni Kinuskikissan Daim-muffinsseilla, ja niitä päätettiin nyt kokeilla. Olihan ne, herkkua. Makeita ja täyteläisiä. Erityisen hyviä vastapaistettuina. Suklaarouheen voisin ensi kerralla jättää poiskin, niitä ei juuri taikinasta syödessä huomannut. Mutta suklaasydän krokantteineen muffinssin keskellä oli hyvin makoisaa!


Daim-muffinssit
12 kpl isoja, 15-20 kpl pienempiä
00aa2.JPG
1 levy Maraboun Daim-maitosuklaata

150 g margariinia
1 ½ dl sokeria
2 munaa
3 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 ½ rkl kaakaojauhetta
1 ½ dl maitoa tai kermaa

Leikkaa puolet suklaalevystä rouheeksi. Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan maidon/kerman kanssa. Lisää lopuksi rouhe nuolijalla sekoittaen. Nosta lusikalla nokare taikinaa muffinssivuokaan, aseta päälle yksi suklaapala sydämeksi ja peitä taikinalla. Paista 225 asteessa 12-15 min.

tiistai 17. syyskuuta 2013

VALMISTA VIIDESSÄ MINUUTISSA: PORO-LEIPÄJUUSTOPASTAA

Olin ihan varma, että olen tämän ohjeen postannut Patalintuun jo vuosia sitten, mutta ei kyllä omaan silmään osunut, kun arkistoja vähän selailin. Joskus muinoin mies puhui, kuinka työpaikan ruokalassa oli ollut hyvää poropastaa ja halusi että sitä kokeillaan kotonakin. Siitä meille jäikin ruokaohjelmistoon tämä nopeaakin nopeampi ja maukas herkku. Kylmäsavuporo tuntuu kuitenkin sen verran arvokkaalta, että melkoisen harvoin tätä tulee tehtyä. Mutta silloin kuin tehdään, niin hymy leviää korviin :) Sitä sellaista pororouhetta on tähän myös kokeiltu, ja hyvin on maistunut.

Samoja aineita käyttäen on leivottu muutaman kerran muutaman kerran myös poro-leipäjuustofocacciaa. Ihanaa sekin!

Kylmäsavuporo-leipäjuustopasta (2-4:lle, alkuruoka/pääruoka)
Pastaa (käytetään tässä usein tuorepastaa, keittoaika 2-3min)
100g kylmäsavuporosiivuja viipaloituna
250g leipäjuustoa kuutoinoina
2dl ruokakermaa
pari rouhaisua pippuria
Kirsikkatomaattilohkoja
ruohosipulia/rucolaa/lehtipersiljaa
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Kuumenna kerma kiehuvaksi. Lisää porosuikaleet ja leipäjuustokuutiot. Mausta pippurilla. Kun juusto on hieman pehmentynyt, lisää tomaatit ja poista kastike liedeltä. Sekoita kastike pastan joukkoon. Viimeistele annokset tuoreilla yrteillä.



maanantai 9. syyskuuta 2013

SUPERSANKARISYNTTÄREIDEN VESIHAUTEESSA VATKATTU SUKLAAKAKKU

Tyttären 4v-synttärit vietettiin tytön omasta toiveesta supersankariteemalla. Spide(r)man on ykkönen, pinsessat ei oo mittään... Tyttö olisi halunnut koko synttärit pelkkää spidermania, mutta sain homman hoideltua niin, että kakku oli toiveiden mukainen, muuten teema yleistettiin supersankareihin. Neiti itse oli "SuperE". 



Ensimmäinen kakku meni plörinäksi liian vetisen hillon vuoksi. Kostea kakku on hyvää, mutta sellaista joka valuu lautaselta pois on hieman vaikea laittaa tarjolle... En jaksanut tehdä toista samanlaista kakkupohjaa, joten etsin jotain muuta.Jotain täyteläisempää.Törmäsin Makuja-sivustolla vesihauteessa vatkattuun suklaakakkuun ja sitä päätin kokeilla. Ohjeen mukaan taikinaan ei tarvitsisi lainkaan leivinjauhetta, ja sen perusteella miten hyvin taikina kohosi vatkatessa, voisin luottaa siihen sen verran että ensi kerran jätänkin leivinjauheen pois. Vesihauteen ideana on, että taikina kypsyy jo vatkausvaiheessa ja näin paistoaika lyhenee. Ihanan kuohkea taikina ja mielettömän makoisa kakku! Suosittelen kokeilemaan, yllättävän helppoa, vaikkakin kippoja kuluu.Maku ja rakenne on todella hyvä! Jos arveluttaa, niin alkuperäisestä ohjeesta löytyy myös video valmistusta helpottamaan.


Vesihauteessa vatkattu suklaakakku
8 kananmunaa
2,5 dl sokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
200 g tummaa suklaata 60%
1,3 dl vettä

Sulata suklaa vesihauteessa. Lisää sulaneeseen suklaaseen kuuma vesi voimakkaasti sekoittaen. Pidä suklaamassa notkeana ja anna jäähtyä hivenen, älä anna jähmettyä.

Vatkaa kananmunat ja sokeri vesihauteessa vaahdoksi. Siivilöi vehnäjauhot joukkoon varovasti sekoittaen(minulla jauhojen seassa vielä varoilta 1tl leivinjauhetta). Lisää vaniljasokeri ja nostele jäähtynyt suklaamassa joukkoon. Paista isossa kakkuvuoassa noin 30-40 minuuttia.

Jätä kakku vuokaan noin 10 minuutiksi. Irrota kakkupohja vuoasta ja anna jäähtyä hyvin ennen kuin leikkaat sen veitsellä kerroksittain kolmeen osaan. 


Kirsikkahillon olin keittänyt ennen juhlia oman puun kirsikoista ja hillosokerista (1kg kirsikoita, ½kg hillosokeria, 2tl vaniljasokeria,1dl vettä). Sitä siis väliin (toisella yrityksellä huolellisesti siivilän läpi valutettuna) kera vaniljarahkan (purkki vaniljakastiketta vatkattuna, 1prk rahkaa, 1rkl sokeria, 1tl vaniljasokeria). Suklaakakun kera aivan ihana yhdistelmä!

Kakun päälle kaulitsin valmiin vaahtokarkkitaikinan. Kakun ja kuorrutteen väliin sipaisin ohuen kerroksen kermavaahtoa. Hämähäkin verkon piirsin mustalla elintarviketussilla ja spiderman löytyi tytön lelulaatikosta huolellisen pesun jälkeen.


 Juhlien supersankari muffinssit löytyvät täältä ja tsatsikikakku + napostelutikut täältä. Niiden lisäksi syötiin pororieskarullia, poksauteltiin paukkumaissia ja tarjottiin supersankaritikkareita (askartelin kaupan tikkareille viitat ja maskit päälle)

 
 

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Täydelliset porkkanakakkuset supersankareille

Patalinnun kaikkien aikojen ehdottomasti suosituin postaus on ollut Lähes täydellinen porkkanakakku. Tuossa se keikkuu viikon katsotuimpien listan ykkösenä kuukaudesta toiseen, vaikka postauksesta on jo kohta kolme vuotta. Mikäs siinä, loistava kakku se onkin. Kakun kommentteihin on tullut lukijoiden omia versioita ja uusia makuehdotuksia, joten uskaltaisin väittää että sieltä joukosta löytyy taatusti porkkanakakku jokaisen makuun!


Meillä kakkua ei oltu tehtyä piiiitkään aikaan, mutta nyt päätin tyttären synttäreillä kokeilla sitä taas - tosin muffinssimuodossa. Tein taikinan lähes alkuperäisen mukaan, mutta jätin pois kookoksen. Tein nyt taikinan helpolla tavalla ilman mitään vaahdotuksia ja hyvää tuli.Taikinasta tuli parikymmentä isoa muffinssia ja 24 minimuffaria. Pienet muffinssit olivat kaikkien lasten mieleen, ja ne katosivatkin tarjoilulautaselta huippuvauhtia. Näitä pitää tehdä tuleviin juhliin ehdottomasti uudestaan! Niihin en laittanut edes mitään kuorrutusta, mikä taisikin olla bonus ennemmin kuin miinus. Isojen muffinssien kuorrutus menikin kiireessä ihan plörinäksi rakenteensa puolesta, mutta ei sekään onneksi makua haitannut.


Jos siis et ole vielä kokeillut, niin testaa. Ehkä tästä tulee sinunkin suosikkisi :)

Porkkanakakku
8dl (hienoa) porkkanaraastetta (4-5 isoa luomuporkkanaa)
1,5dl mantelirouhetta (80g)
0.25dl kookoshiutaleita (tällä kertaa jätin pois kokonaan)
4,5dl vehnäjauhoja
3,5dl ruokokidesokeria
4 (luomu) kananmunaa
1prk ananasmurskaa (227g)
2dl oliivi- tai rypsiöljyä (laitoin rypsi)
3tl kanelia
1tl kardemummaa
1tl inkivääriä
2tl leivinjauhetta
1tl soodaa
Kuorrutus
400g maustamatonta Philadelphiaa
2dl tomusokeria
maun mukaan sitruunamehua (laitoin 1½rkl)

Sekoita öljyä ja munat. Sekoita jauhot, leivinjauhe, sooda, mausteet, kookos, sokeri ja mantelirouhe ensin keskenään ja sitten varovasti taikinaan. Lisää lopuksi porkkanaraaste ja valutettu ananas. Kaada taikina muffinssivuokiin tai 26cm isoon kakkuvuokaan. Isoja muffinsseja paistoin n.25-30min (kokeile kypsyys tikulla). Kakun paistoaika on n. 55-60min. Minimuffinssit taisivat olla uunissa n.10-15min. Anna kakun/muffinssien rauhassa mehevöityä seuraavaan päivään jääkaapissa (jäähtymisen jälkeen).
Sekoita kuorrutteen aineet keskenään ja levitä päälle.

perjantai 23. elokuuta 2013

Kurkunleikkaus

Aina välillä tulee pyyntöjä tarkempiin ohjeisiin voileipäkakun koristekurkkujen leikkausta varten, niin että ne näyttävät ruusun lehdiltä. 


Otettiin nyt miehen kanssa pikainen kuvasarja, joka toivottavasti valottaa asiaa paremmin kuin aiemmin ylös kirjoittamani ohjeet: leikkaa kurkusta n.5cm pätkä. Halkaise kurkku pitkittäin ja laita poikittain, kuperapuoli ylöspäin eteesi leikkuulaudalle. Leikkaa kurkun keskelle ikäänkuin v- tai venekuvioita. Veitsellä molemmin puolin keskelle viistoon, niin että viillot kohtaavat ja muodostavat edestä katsottuna v:n. Ota ensimmäinen minipala kokonaan pois. Noin neljän molemminpuolisen viillon jälkeen, tee viimeiset vedot jyrkästi pohjaan asti. Työnnä osia varovasti toisesta päästä, niin lehden osat irtoavat ja muodostavat lehden.




Paksummasta kurkusta saa enemmän kerroksia, tällä kertaa tästä tuli vain kolme.


Kertokaahan, joko onnistui leikkaaminen?