perjantai 28. lokakuuta 2011

Vielä ehtii kurpitsan kaiverrukseen

Me tehtiin taas omamme jo ajoissa, niin että nyt Halloweeniin mennessä se onkin jo ihan lysähtänyt. Mutta tosi hieno se oli vastavalmistuneena, herra Patalinnun käsialaa jälleen kerran. Ja ehtiihän tässä tosiaan vielä uudenkin tekemään jos siltä tuntuu :) Kurpitsa koverrettiin näillä parin vuoden takaisilla ohjeilla. Siemenet paahdettiin samasta linkistä löytyvällä ohjeella ja ne on aina vaan niin kovin maistuvia! Jos halloween-juhlien tarjottavat ovat vielä hakusessa, niin meidän aiempien vuosien kammotuksia löytyy täältä.

Horrific Halloween!


Syy miksi meidän kurpitsa lysähti niin nopsaan, on se että sen liha hyödynnettiin (vähän liian tarkkaan) ensin pois. Jos siitä poistaa vaan siemenet ja vähän lihaa, niin paksut reunat kestävät kasassa ymmärrettävästi kauemmin kuin ohuet. Me kuitenkin raaputtelimme metallisella jäätelökauhalla kahden kilon kurpitsasta 800g sisusta talteen niin että saatiin tehtyä uusimmasta Glorian R&V:stä löytynyttä lasagnea. Ja hyvä että tehtiin niin, sillä lasagnehan oli varsinaista herkkua. Runsaasti erilaisia kasviksia joista tosiaan kurpitsa pääosassa ja päälle sekä väliin reilusti hyvää vuohenjuustoa täytelöittämään lopputuloksen. Kertaakaan lasagnea syödessä ei tullut mieleen että olispas tässä vielä lihaa tai valkokastiketta. Ehei, tosi hyvää ihan tällaisenaan! Tässä ohje niinkuin me sen teimme.

Kurpitsa-vuohenjuustolasagne
1kg butternut squash kurpitsaa kuutioina (meillä 800g ihan tuota tavallista oranssia kurpitsaa jäätelökauhasuikaleina)
2 porkkanaa viipaleina
2 isoa paprikaa viipaleina
1 solovalkosipuli (meillä 3 kynttä tavallisesta)
1 punasipuli lohkoina
½dl oliiviöljyä
3-4 rosmariininoksaa
1tl suolaa
½tl mustapippuria myllystä
Tomaattikastikkeeseen
2prk (á400g) kuorittuja kirsikkatomaatteja (meillä luomu luumutomaatteja)
1tl sokeria
½tl suolaa
½tl mustapippuria myllystä
½dl aurinkokuivattuja tomaatteja hienonnettuna
1½dl kivettömiä kalamataoliiveja viipaleina
½dl tuoreyrttejä hienonnettuna, meillä basilika & lehtipersilja
Lisäksi
250g vuohenjuustoa paksusta tangosta murustettuna (meillä Pirkan parhaat ohut tanko - toimi hyvin)
n.8 lasagnelevyä
2dl raastettua parmesaania

Yhdistä kaikki kasvikset kulhossa ja sekoita öljy, rosmariininoksat sekä mausteet joukkoon. Levitä kasvikset leivinpaperoidulle uunipellille. Kypsennä uunin keskitasossa 200C asteessa noin 30min tai kunnes kasvikset ovat pehmeitä. Kääntele kasviksia kerran kypsennyksen aikana. (Voit tehdä kasvikset jo edellisenä päivänä valmiiksi jääkaappiin)
Tee tomaattikastike kasvisten kypsyessä. Kaada säilötyt tomaatit isoon kattilaan tai paistinpannuun ja mausta suolalla, sokerilla ja pippurilla. Anna kiehua keskilämmöllä kannen alla noin 25min. Lisää aurinkokuivatut tomaatit, oliivit sekä yrtit kastikkeeseen. Poista rosmariini paahdetuista kasviksista ja sekoita kasvikset kastikkeeseen.

Muhevan oranssi kasvismössö

Kokoa lasagne. Levitä hieman tomaattikastiketta uunivuoan pohjalle. Ripottele vuohenjuustoa päälle. Levitä seuraavaksi kerros lasagnelevyjä. Sitten taas kastiketta, juustoa, lasagnelevyjä. Tee 3-4 kerrosta. Laita kastiketta päällimmäiseksi ja ripottele vuohenjuustoa ja parmesaani pinnalle. Paista uunin keskitasossa 200C asteessa noin 25min. Tarkista aika lasagnelevypakkauksesta. Tarjoa salaatin kera.

Valmis herkku

lauantai 22. lokakuuta 2011

Kesä kielellä

Kun aurinko paistaa niin vielä näin syksylläkin tulee grillaus mieleen. Tällä kertaa tosiaan vaan mieleen, sillä nämä grillaukset hoidettiin kyllä kesällä, mutta ihan hyvinhän se vieläkin onnistuisi. Herkulliset vastanostetut kesäkasvikset toki ovat jo marketeista poistuneet, mutta ainakin näillä kuvilla voi fiilistellä viime kesää ja alkaa odottamaan seuraavaa =) Ja ainahan sitä ruokaansa voi tuunata aikaan sopivaksi. Porkkanat ja punasipulihan ovat vallan mainion makuisia uunissa paahdettuna. Linssien käyttö on meillä todella vähäistä, mutta tässä salaatissa niitä syö todella mielikseen.



Hurjan herkullisen maalaisfetasalaatin ja siihen täydellisesti sopivan sipulikastikkeen ohje löytyi Glorian Ruoka & Viini-lehden numerosta 5/11. Me nautiskelimme tällä salaatilla kesällä muutamaankin otteeseen mehevän pihvin lisukkeena.



Maalaisfetasalaatti
1½dl vihreitä linssejä
5 pikkuporkkanaa pitkittäin halkaistuna
5 (kesä)punasipulia puolitettuna (poista uloin kerros)
Sipulin varsia (tai talvella esim ruohosipulia) hienonnettuna
2 ruukkua rucolaa (olemme käyttäneet myös sekaisin rucolaa, punamangoldia, punasalaattia yms)
200g fetajuustoa
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria myllystä

Aloita valmistamalla kastike (ohje alla)

Huuhtele linssit ja keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä, noin 20min. Valuta ja sekoita loraus oliiviöljyä sekä suolaa ja pippuria joukkoon.
Sipaise kasvisten pintaan kevyesti öljyä. Grillaa porkkanoita ja punasipuleita n.5-10min. (Tai paahda molempia uunissa pellillä 200C asteessa n.30min). Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita linssit, porkkanat, sipulit ja rucola keskenään tarjoilukulhossa. Murusta feta joukkoon. Lisää loraus oliiviöljyä ja mausta tarvittaessa. Tarjoa kermaviilikastikkeen kera.

Kolmen sipulin kermaviilikastike

1 pieni salottisipuli hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
3/4dl ruohosipulia hienonnettuna
(kesäsipulin varsia)
2dl kermaviiliä
2tl sitruunamehua
1/4tl suolaa
pari rouhaisua mustapippuria myllystä
Sekoita ainekset keskenään ja nosta kastike maustumaan jääkaappiin salaatin valmistumisen ajaksi.


lauantai 15. lokakuuta 2011

Lempiruokaa

Tässä lopultakin ruoka, joka olisi pitänyt postata jo ikuisuuksia sitten. Tästä on tullut yksi meidän suosituimmista aterioista silloin kun halutaan jotain todella maukasta todella helposti ja nopeasti. Itse menen jopa niin pitkälle että annan tälle tämänhetkisen lempiruokani tittelin. Minulle tämä edustaa sitä comfort foodia, lohturuokaa, mukavuusruokaa mitä se nyt onkaan. Paljon makuja, pehmeää ja lämmittävää. Ja se helppous pisteenä i:n päälle. Miten näin helpolla voikin saada aikaan jotain näin hyvää?

Kyseessä siis kotijuustocurry eli yksi muunnelma intialaisesta palak paneerista. Tuon paneerin eli juuston voisi tehdä itsekin melkoisen helposti esim. tällä ohjeella mutta vielä emme ole kokeilleet sitä. Testailun kautta parhaaksi olemme meille todenneet Valion kotijuuston. Siinä on lämmitettynä mukavan sitkas purutuntuma ja maku on herkullinen. Currytahnana olemme käyttäneet niin intialaista mietoa currytahnaa (Rajah) kuin thaimaalaista punaista tulisempaakin tahnaa. Kun pikku-herra sai vatsanpuruja äidin syömästä valkosipulista parin kuukauden ajan, niin tahna tehtiin itse (kaikissa tutkimissamme valmistahnoissa oli valkosipulia). Siihen on laitettu n. 2rkl tomaattipuretta, 1-2tl chilisosetta, 2 mm (maustemitta) kurkumaa, 2mm korianteria, 2mm juustokuminaa, ripaukset inkivääriä ja kanelia sekä rouhaisu mustapippuria. Vähän aina maun ja hetken mukaan määriä säädellen. Joskus "maitotuotteena" on käytetty pelkkää kookosmaitoa, mutta jotenkin tuo jugurtin happamuus sopii tähän niin hyvin että mieluummin laitetaan molempia tai useimmiten vain jugurttia.

Lisäys 27.10. Näillä määrillä ruokaa tulee noin 5-6 annosta eli aikas reippaasti. Meillä tehdään silti aina sama määrä kun tämä on onnekkaasti myös lämmitettynä hyvää :)

Kotijuustocurry eli palak paneer

1 iso sipuli silputtuna
n.4rkl mietoa currytahnaa tai vähemmän jotain muuta tulisempaa
1rkl öljyä
500g tomaattimurskaa
2 vihreää paprikaa isohkoina kuutioina
200ml kookosmaitoa
250g Turkkilaista jugurttia (tai kuten meillä usein, ei lainkaan kookosmaitoa vaan 500g jugurttia)
150g pakastepinaattia
500g (2rs) kotijuustoa n2x3cm kuutioina
Kuulota sipuli öljyssä currytahnan kera. Lisää paprikat ja pehmitä niitä pari minuuttia. Lisää tomaattimurska ja pakastepinaatti. Kun seos porisee kunnolla lisää jugurtti (ja kookosmaito) sekä kotijuustokuutiot. Anna lämmetä ja tarjoa riisin kera.



Kuva ei tee tälle ruoalle oikeutta ja se onkin se syy miksi postausta on näin kauan joutunut odottamaan. Jotenkin sitä haluaisi esitellä oman suosikkinsa parhaassa mahdollisessa valossa, mutta aina se ei ole mahdollista. Kaikki ihana ei vain ole kuvauksellista :) Tässä tämä nyt on, villiriisi-basmatiseoksen kera. Siten miten se meillä syödään. Peruslautaselta konstailematta.

torstai 13. lokakuuta 2011

Unohtuneet tatit

Viinirypäleiden säilönnästä tuli mieleen toinen syksyn sato, joka on ihan unohtunut esitellä. Näin hieno tattisaalis löytyi Joensuussa käydessä ihan Rva Patalinnun isän pihapiiristä.


Vasta esiintulleita tattiperheitä ja osa jo isoiksi kasvaneita. Niissä riitti Pikku E:lläkin ihmettelemistä ja jostain ne tulivatkin taas ihan pari päivää sitten mieleen ja tyttö alkoi papan tatteja muistelemaan :)


Tatit olivat ihan täydellisen kiinteitä ja valkoisia, ilman madon reikiä.


Tehtiin niistä tuoreeltaan aikalailla perustattikastike. Oli muuten tosi hyvää kesäperunoiden ja pannulla paistetun kuhan kera!


Kermainen tattikastike
200g tuoreita tatteja viipaloituna
1 keskikokoinen keltasipuli hienonnettuna
2-3rkl voita paistamiseen
2rkl vehnäjauhoja
2dl lihalientä (meillä vasikkafondista)
1prk (120g) smetanaa
2rkl tomaattipuretta
ripaus suolaa
muutama rouhaisu tuoretta valkopippuria
(suolakurkkua kuutioituna)
Kuulota sipulisilppu voissa. Lisää sienet ja paista hetki niin että liika kosteus haihtuu. Lisää vehnäjauhot ja pyörittele ne joukkoon. Kaada lihaliemi ja kerma pannuun, lisää tomaattipure ja hauduttele n.15min. Mausta suolalla ja pippurilla.


 Löytyi sieltä sienimetsistä muutakin vaikka niin yrittivät piilotella ;D

tiistai 11. lokakuuta 2011

"Viininkorjuuta", säilöntää ja superhyviä skonsseja

Muutama viikonloppu sitten, tai taitaa siitäkin taas kuukausi olla vierähtänyt, päästiin mukaan tietääksemme harvinaiseen sadonkorjuuseen näillä korkeuksilla, nimittäin viinirypäleiden keruuseen. Hra Patalinnun äidin pihan suojissa kasvaa iso köynnös, josta tänä vuonna tuli erityisen paljon ja erityisen makeita viinirypäleitä. Rypäleet ovat melko pieniä ja niissä on jokaisessa pari kiveä, jotka ovat hieman kitkeriä. Mutta kun kivet jaksaa syljeskellä menemään makuelämys on todella hyvä. Maku on ihan erilainen kuin täällä kaupassa myytävissä tummissa rypäleissä. Enemmän minulle tuli maun puolesta mieleen tämä Welch'sin viinirypäle limonaadi jota maailmalla yleisesti myydään ja täälläkin tätä nykyä hyvin varustelluissa marketeissa.


Rypäleitä tuli todella runsaasti ja kotona alkoikin pohdinta mihin käyttää 20 litraa viinirypäleitä kun ei niitä kukaan jaksa eikä ehdi ennen (melko nopeaa) pilaantumista syödä sellaisenaan. Eikä haluakaan kun kerrankin on tuollainen saalis jota voi muullakin tavalla hyödyntää :)
Nyt jos perussäilöntä ei kiinnosta niin hyppää toki loppuun. Suosittelen lämpimästi tarkistamaan sieltä löytyvän skonssien ohjeen!


Tehtiin sitten ihan perushilloa, marmelaadia ja siirappia mehujuomaa varten. Niihin ei nyt tehnyt mieli kokeilla mitään mauste-erikoisuuksia, kun rypäleiden maku noissa tuotteissa itsessään on jo harvinainen, ainakin meille. Siirappi oli helppo nakki siementen osalta kun ne sai helposti siivilöityä hedelmän nahkojen kanssa pois. Mutta hillo ja marmeladi olivatkin haastavampia, kun sen mehun lisäksi halusi tietysti myös hedelmän lihan ja kuoret talteen. Näissä rypäleissä (Jenkkisivuilta löytyineiden ohjeiden perusteella kuvittelisin että nämäkin rypäleet voisivat olla concord-lajiketta, pitää vielä tarkistaa) on ihan eri rakenne kuin kaupassa myytävissä ja siemenet lähtivät lopulta helposti ihan vain rypälettä kahden sormen välissä puristamalla.


Siemenet hedelmänlihoineen toiseen astiaan ja kuoret toiseen. Helppoa, mutta kun teet sen yli 10 litralle rypäleitä niin voit kuvitella että siihen saa pari tuntia sujuvasti kulutettua... Erottelun jälkeen keittelimme siemeniä lihoineen n.5min, jonka jälkeen siemenet jäivät siivilään ja mehu ja "hötö" talteen kattilaan. Sen jälkeen kuoret mukaan väriä tuomaan (on muuten jännä, että pelkkä hedelmänlihasta tehty mehu on ihan valkoista. Kaikki väri tulee todellakin kuoresta) ja sokerin kanssa kiehumaan halutuksi tuotteeksi. Mehu kävisi aivan hyvin punaviinistä jos joku haluaisi juomattomuuttaan syystä tai toisesta salailla. Ja väri tarttuu vaatteisiin ja pöytäliinaan myös aivan yhtä tehokkaasti.



Viinirypälesiirappi
(tehtiin tätä kaksi erikokoista annosta, mutta lopputulos siirapin määränä oli ihan yksi yhteen ja tarkka noine litramäärineen)
1500g  rypäleitä
1,5dl vettä
250g sokeria
= 1l mehua

3000g rypäleitä
3dl vettä
500g sokeria
= 2 litraa mehua

Kiehauta ensin rypäleitä veden kera n.5min tai kunnes näyttää siltä että rypäleet ovat pehmenneet. Siivilöi mehu kattilaan,  lisää sokeri ja keittele 10-15min. Pullota puhtaisiin, valmiiksi lämmitettyihin lasipulloihin. Siirappi on todella täyteläistä ja laimennussuhde veteen tai kivennäisveteen on n. 1:6. Sopii hyvin laimentamattomana myös esim. jäätelön kastikkeeksi. Ihanaa!!




Viinirypälemarmeladi
1kg putsattuja rypäleitä (kts yllä)
1pkt (330g) hillo ja marmeladisokeria
Mittaa aineet kattilaan. Kuumenna hillo hitaasti kiehuvasti ja anna kiehua n.5min. Purkita puhtaisiin lasipurkkeihin noin vartin jäähdytyksen jälkeen. Hyvää kaikkialla missä muutenkin käyttäisit marmelaadia :)

Viinirypälehillo
1kg rypäleitä
500g hillosokeria
½dl vettä
Mittaa vesi ja rypäleet kattilaan ja kuumenna hitaasti siihen pisteeseen että höyryä alkaa muodostua. Lisää hillosokeri joukkoon koko ajan sekoittaen. Anna kiehua 15 min välillä sekoitellen. Purkita puhtaisiin lasipurkkeihin noin vartin jäähdytyksen jälkeen.

Marmeladissa on vähemmän sokeria kuin hillossa, joten sen säilytys aina jääkaapissa. Hillo säilyy tarvittaessa vaikka huoneenlämmössä.



Hilloa kokeiltiin eilen Valentine Warnerin tv-ohjelmasta bongattujen skonssien kera ja ai mieletön miten hyvää se oli. Tein skonsseja vähän epäillen, sillä ne näyttivät ohjelmassa niin hyvin kohonneilta ja upeilta, että en uskonut ohjeen sellaisenaan samaa lopputulosta tuottavan. Mutta niin se vaan teki ja skonssit itsessään olivat ihanan kuohkeita ja rapeita ja niiiiin hyviä. Ja todella helppotekoisia. Skonssit ovat siitä kiva tarjottava, että ne itsessään eivät ole kovinkaan makeita, vaan jokainen voi oman sokerihampaansa mukaan lisätä makeutta hillon määrää säätelemällä :) Meillä näitä syötiin iltapalaksi ihan perheen kesken suoraan lämpimäisinä, mutta ohjeen mukaan maistuvat myös jäähdytettyinä myöhemmin. Kuka niitä malttaa muka odottaa? ;D Sen verran tein muutosta ohjeeseen, että lisäsin mukaan leivinjauhetta, kun sitä selfraising jauhoa ei täällä harrasteta.



Skonssit eli kuohkeat teeleivät
500g jauhoja
2tl leivinjauhetta
100g pehmeää voita
½tl suolaa
40g sokeria
3dl kevytmaitoa (tai ohjeen mukaan ihan täysmaitoa)
Lämmitä uuni 220C asteeseen. Nypi jauhot, leivinjauhe ja voi murusiksi isossa kulhossa. Lisää suola ja sokeri ja sekoita ne tasaisesti joukkoon. Lisää maitoa vähitellen (huomaa että et välttämättä tarvitse kaikkea 3dl tai saatat joutua lisäämään vähän enemmän) kunnes seoksesta muodostuu kiinteä mutta pehmeä taikina. Kuiva se ei saa myöskään olla.
Laita taikina kevyesti jauhotetulle alustalle ja kaulitse siitä 2,5senttiä (ei ohuempi!!) levy. Leikkaa siitä n.7kpl 7x7cm kokoista ruutua ja laita ne uunipellille (jos et käytä leivinpaperia voitele pelti). Muokkaa ylijäänyt taikina ja kaulitse se jälleen 2,5 senttiä paksuksi ja leikkaa kaksi viimeistä neliötä. Sivele maidolla ja paista uunin keskitasossa 12-15min kunnes skonssit ovat kohonneet ja kauniin kullanruskeita. Nautiskele hillon (perinteisesti mansikkaa, mutta meillä siis viinirypäle) ja makeuttamattoman kermavaahdon kera. NAM!


Pikku E on todella innokas apuri niin leivontaan kuin ruoanlaittoonkin. Tällä kertaa tyttö hoiti hienosti skonssien maidolla voitelun. Ja ne skonssit olivat hänen mielestään parhaita ihan sellaisenaan. Hillo ja kermavaahto syötiin erikseen lautaselta lusikalla ja sormen avustuksella. Mitä sitä hyviä makuja turhaan sotkemaan ;)