sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Makumatka auringossa

Joskus syksyllä etsiskelimme Maggie Lindholmin & Marja Lindfrosin keittokirjaa Libanonin Makuja. Mistään tätä teosta ei tuntunut löytyvän enää (onhan se julkaistu jo 2005), mutta onneksi nettikirjakaupasta tärppäsi. Niistä sitten se olisi löytynyt useammastakin, joten jopa hintaa pääsi vielä hieman valikoimaan. Jonkinlainen ikuisuusprojekti tämä tuntuu olevan, sillä kirjaa tuli hypisteltyä useampaankin otteeseen jo sen ilmestyessä, mutta jostain syystä sitä ei tullut koskaan omaksi hankittua. Ja nyt sitten taas on vierähtänyt se hyvä puoli vuotta, ennenkuin lopulta pääsimme kirjan reseptejä testaamaan. Monet ohjeista vaativat pitkän valmistautumisen (liotuksen, marinoinnin, keittämisen...), eikä se ole sopinut meidän viimeaikaiseen kykenemättömyyteen pohtia, saati sitten valmistella, lauantain ruokaa päivää tai jopa paria etukäteen. Nytkään emme laittaneet ateriapohdintamyssyä päähän kun vasta lauantaiaamuna, mutta onneksi herra Patalintu osasi siivilöidä Libanonin mauista muutaman saman päivän ohjeen, joita nyt lopulta pääsimme kokeilemaan. Ja jo vain se kannatti! Ihanaa, kerrassaan lähes täydellistä ruokaa, joka eilisen upean aurinkoisen päivän kera toi kesän täysillä meidän ruokapöytään! Ruokalistalla eilen siis jättikatkarapuvarras (ilman varrasta), jauhelihavarras (vartaalla), libanonilainen caesarsalaatti sekä aioli, josta tuli tsatsiki. Salaatti ja tsatsiki toimivat täydellisinä lisukkeina sekä katkaravuille että jauhelihavartaille.

Aloitimme valmistelut jättikatkaravuilla, koska ne vaativat muutaman tunnin marinoinnin. Tätä ohjetta käytämme varmasti jatkossa usein. Melkein tuntui, että jättikatkat ilman tätä marinadia ovat vain varjo täydellisestä herkusta, jota myös olisi mahdollista pienellä vaivalla saada... Kirjan ohjeella saisi reseptin mukaan 32 jättikatkarapua marinadiin. Meitä ei nyt ollut kuin kaksi syöjää, ja rapujakin vain murto-osa ehdotetusta, joten puolitimme valkosipulin, sitruunan ja öljyn määrän, mutta muut maustemitat pidimme silti kutakuinkin samoina. Alla siis meidän käyttämämme määrät.

Jättikatkarapuvarras (Shish karaidess)
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
½ sitruuna
1 maustemitta juustokuminaa
½tl suolaa
1 maustemitta rouhittua mustapippuria
1 maustemitta cayennepippuria
2-3rkl öljyä
Jättikatkaravun pyrstöjä
Sekoita sitruunasta puristettu mehu, valkosipuli, mausteet sekä öljy keskenään. Poista katkaravuista kuori ja suoli (jätä pyrstön nipukka kiinni). Marinoi katkaravunpystöjä muutama tunti. Pujota ne marinoinin jälkeen vartaisiin ja grillaa hyvällä lämmöllä välillä kääntäen. Tai vaihtoehtoisesti, kuumenna paistinpannussa nokare voita ja iso tippa öljyä. Kun voi alkaa hieman ruskistua, lisää katkaravut ja paista noin pari minuuttia per puoli.


Jauhelihavarras (Kafta meshwieh)
2 keskikokoista sipuli hienonnettuna
1 nippu persiljaa hienonnettuna
400g lampaanjauhelihaa (ap reseptissä 600g)
3/4 tl jauhettua mustapippuria
1tl jauhettua maustepippuria
1tl suolaa
1 maustemitta cayennea
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
Liotettuja pitkiä puisia grillitikkuja
Sekoita kaikki ainekset yhteen. Purista lihaseos käsin vartaiden ympärille ja grillaa hyvällä lämmöllä välillä käännellen.
Kuten on usein todettu meillä ei sitä grilliä kerrostalossa ole, joten laitoimme nämä ritilälle uuniin grillivastuksen alle 250C asteeseen noin 20-25 minuutiksi. Käänsimme vartaat paiston aikana kerran. Vartaat maistuivat tsatsikin kanssa kerrassaan erinomaisesti, mutta kenties ensi kerralla lisäisimme vielä hieman lisää mausteita (esim. valmis kofta-kebab mausteseos). Nytkin cayenne ja valkosipuli ovat oma lisäyksemme, niitä ei alkuperäisessä ohjeessa ole.


Lisukkeeksi kummankin vartaan kanssa suositeltiin kirjassa aiolia, eli valkosipulimajoneesia. Sitä meidänkin piti ensin tehdä, mutta eiköhän se päättänyt olla sakeutumatta ja juoksettui täysin. Onneksi kaapissa oli purkki maustamatonta Total-jugurttia ja teimme sitten tsatsikin. Sekin mainitaan kyseisessä kirjassa, joten ilmeisesti se kuuluu myös Libanonin herkkuihin, eikä vain Kreikkaan. Loppujen lopuksi olimme oikein tyytyväisiä että aioli ei onnistunut ja meillä oli lisukkeena juuri tsatsiki, sillä se sopi tähän aivan täydellisesti. Jos majoneesia joskus kaivataan, se käydään kaupasta ostamassa (tuli sen verran kalliiksi tuo oliiviöljyn kanssa läträys). Tsatsiki tullut postattua aiemminkin, mutta tässä se taas mielen virkistykseksi - nyt ilman mitään jugurttien ja kurkkujen valutuksia.

Tsatsiki
1prk maustamatonta jugurttia (esim. Total on sen paksua että ei tarvitse valutusta)
½ kurkku pieninä kuutioina
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
mintun lehtiä hienonnettuna + koristeeksi (jos on)
suolaa
muutama rouhaisu mustapippuria
Sekoita ainekset keskenään. Anna maustua jääkaapissa mielellään vähintään tunti, mutta toimii myös heti nautittuna.


Fattoush, eli libanonilainen caesarsalaatti vei kielen mennessään. Kasvisten syönti on ollut jokseenkin väkinäistä viimeiset kuusi kuukautta, mutta nyt maistui ja tuli santsattua useaan otteeseen. Kasvikset tietysti alkavat jo saada vuodenajan takia enemmän makua ihan sellaisenaan, mutta kyllä myös oheinen salaatinkastike ja varsinkin granaattiomena toivat ne tarvittavat lisäsäväykset. Granaattiomenaa ollaan joskus nakerrettu ihan sellaisenaan sen kummemmin innostumatta, mutta salaatin joukossa hedelmälihan sisällä olevat siemenet eivät haitanneet yhtään ja sen makeus oli aivan ihanaa. Salaattiin käsketään käyttämään libanonilaista leipää. Meillä ei ole tietoa miten se eroaa tavan pita-leivästä, joten käytimme sitä. Jos joku on fiksumpi niin valistakoon! Mausteeksi olisi myös tarvinnut teelusikallisen sumakia, mutta sitä emme löytäneet. Onko jollain tietoa mistä sitä saa? Mutta jo ihan näin, tämä oli huippuhyvää!

Libanonilainen caesarsalaatti (Fattoush) 4hlö
4 tomaattia pienehköinä paloina
½ kurkku pieninä kuutioina
1 ruukku romanosalaattia revittynä
3 kevätsipulia varsineen pilkottuna
1 pieni keltasipuli (me emme käyttäneet, lisäsimme vain vähän ekstra kevätsipulia)
½ granaattiomena
6 retiisiä viipaleina
½ keltaista paprikaa suikaleina
½ punaista paprikaa suikaleina
1 vihreä paprika suikaleina
½ ruukkua sileälehtistä persiljaa silputtuna
½ ruukkua rucolaa silputtuna
1 (isohko) pita-leipä

Kastike
1 iso sitruuna
6-8rkl oliiviöljyä
1tl sumakia
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
suolaa
1rkl omenaviinietikkaa
Laita kaikki salaatin ainekset paitsi pita-leipä kulhoon. Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja sekoita se salaattiin. Paahda leipä, pilko tai revi se pieniksi paloiksi ja lisää salaattiin. Nauti.

10 kommenttia:

  1. Libanonin maut ovatkin herkullisia ja
    fattoush on hyvää!

    VastaaPoista
  2. kauniit kuvt täynnä aurinkoa! ihanaa!

    VastaaPoista
  3. Yaelian - Libanonin maut tosiaan tuntuvat meidänkin suuhun sopivan. Ja fattoush oli todellista herkkusalaattia. Vielä kun jostain löytäisimme sumak-maustetta, niin saisimme varmaan kaikki aromit kohdalleen.

    Hyppysellinen - oli mahtavaa kun pitkästä aikaa ei tarvinnut temppuilla valojen kanssa vaan sitä tuli oikein tulvimalla sisään ja parvekkeelle. Ihana aurinko =)

    VastaaPoista
  4. Kun kyselit libanonilaisesta leivästä, niin olen käynyt muutaman kerran syömässä Farouge-ravintolassa, jossa olen saanut sitä maistaa. Eipä se taida maultaan kovin paljoa pitaleivästä erota, on vain litteämpää =) Mutta pitaleipä korvaa sen varmasti hyvin!

    VastaaPoista
  5. Hei Laura, kiitos varmistuksesta! Meillä on niin kauan Farouge vierailusta, että ei enää kumpikaan muistettu varmasti oliko se vai eikö se ollut pita-leipään verrattavaa. Ruoka siellä oli kyllä niin hyvää, että pitäisi päästä uudelleen maistelemaan ja nyt vertaamaan omiin :)

    VastaaPoista
  6. Oi miten ihanan näköistä ruokaa, etenkin salaatti! Mitä muuten on tuo mysteerinen sumaki?

    VastaaPoista
  7. Ihanan erilainen jättikatkarapuvarras. Pitääpä kokeilla. Rakastan jättiksiä.

    VastaaPoista
  8. Kiitos Dea! Sumak-pensaan marjoista jauhetun jauheen makua olemme kuulleet verrattavan sitruunaan tai puolukkaan. Omaa kokemusta ei valitettavasti ole, kun emme ole sitä mistään vielä löytäneet (sen kummemmin tosin etsimättäkään). Voisin kuvitella että se toisi mukavaa kirpeyttä tähän, ja muihinkin, salaatteihin.

    Nemo, jos jättiksistä tykkäät, niin ehdottomasti ohje testiin! Kuten tuli kirjoitettua, meistä nämä mausteet olivat kutakuinkin täydellisiä :)

    VastaaPoista
  9. Jos ette ole vielä sumakia löytäneet ja satutte kommentin lukemaan niin ainakin monista etnisistä kaupoista löytyy sitä, esim. Helsingin Itäkeskuksessa on montakin kyseistä maustetta myyvää kauppaa.

    VastaaPoista
  10. J kiitos! Meillä tulee niin harvoin asiaa noille alueille, Itikseen tai Hakaniemeen, että mausteen hankkiminen on jäänyt ja jäänyt. Pitäisi ottaa joskus oikein asioikseen.

    VastaaPoista