maanantai 16. toukokuuta 2011

Raparperikakkua ja hieman grillausta

Viikko sitten sunnuntaina sain viettää elämäni toista äitienpäivää ja nyt ensimmäistä kertaa kahden lapsen äitinä. Hra Patalintu leipoi minulle aivan ihanan (itse valitsemani) raparperi-rahkahyydykekakun. Mielettömän raikas ja ihanan raparperinen lopputulos oli hurjan herkullinen ja voisin sanoa että tämä on ehdottomasti yksi parhaista (ellei paras) hyydykekakku mitä olen maistanut. En tiedä kuinka paljon makuelämykseen vaikutti se, että kakku oli miehen tekemä ja että sain nautiskella siitä äitienpäivänä ;) Pitää kokeilla joskus uudestaan, ihan ehdottomasti. Ehkä vaikka jokaisena äitienpäivänä ;D Ohje on Hesarin ruokasivuilta. Alkuperäisessä oli mukana myös purkillinen tuorejuustoa, mutta hra Patalintu käytti pelkkää rahkaa, enkä muuta lähtisi enää kokeilemaankaan.



Raparperi-rahkakakku
Pohja:
200 g kaurakeksejä (Meillä Jyväshyvän luonnonhyvä)
75 g sulatettua voita
Täyte:
7 liivatelehteä (alkuperäisessä ohjeessa 9)
400 g raparperin vartta
1/2 dl vettä
2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 dl kuohukermaa
700 g rahkaa
Raparperikiille:
3 liivatelehteä
200 g raparperia
1 dl vettä
1 dl sokeria
Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Murskaa keksit esim ja sekoita sulatettu voi joukkoon. Painele keksitaikina tiiviiksi kerrokseksi vuoan pohjalle. Nosta viileään kovettumaan.

Pane liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen. Kuori ja viipaloi raparperinvarret ja keitä sokerin ja veden kanssa pehmeiksi. Soseuta sauvasekoittimella. Puristele liivatelehdistä liika vesi pois ja sekoita ne kuumaan raparperisoseeseen.

Vaahdota kerma. Vatkaa rahka ja vaniljasokeri tasaiseksi kulhossa. Vatkaa viimeiseksi joukkoon kermavaahto. Heti kun raparperi-liivateseos on jäähtynyt, lisää se rahka-kermaseokseen ja sekoita massa tasaiseksi. Kaada täyte keksipohjan päälle vuokaan. Tasoita pinta ja peitä vuoka muovikelmulla. Nosta jääkaappiin hyytymään vähintään 4 tunniksi.

Pane kiilteeseen tulevat liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Kiehauta kattilassa vesi ja lisää sekaan kuorittu, paloiteltu raparperi. Keitä kunnes raparperi on pehmeää ja soseuta se sauvasekoittimella. Puristele liivatteista liika vesi pois ja sekoita ne joukkoon. Nosta kattila sivuun ja anna jäähtyä, ei kuitenkaan jähmettyä. Kaada kiille hyytyneen kakun päälle vuokaan. Peitä ja nosta jääkaappiin hyytymään 2–3 tunniksi. Poista irtopohjavuoka kakun ympäriltä vasta kun päällimmäinen kerros on kunnolla hyytynyt.

Kaupasta saa myös valmista raparperisosetta (Pirkka). Täytteeseen sitä kuluu paketillinen (350 g) ja kiilteeseen puolikas. Vähennä sokerin määrä puoleen, sillä sose on sokeroitua. Täytteeseen ei tule vettä. Kiilteeseen vettä tulee tarvittaessa korkeintaan puoli desiä.

Koristelu oli ensimmäistä kertaa Pikku E:n käsialaa :)

Kakkua nautiskeltiin illan grilliaterian päätteeksi. Naudan entrecoteeta, porkkanaa, portobello-sieniä ja parsaa - hyvää, mutta ei sen kummemmin ohjeistettavaa. Pihvin päälle tehtiin maustevoi, joka sen sijaan pitää kirjata ylös, se kun oli varsin maistuva sekä lihan että kasvisten kera ja toimii varmasti myös esim. kanalle.

Sitruuna-kaprisvoi
150g huoneenlämpöistä voita
1 luomusitruunan kuori hienoksi raastettuna
2-3rkl sitruunamehua
2rkl hienonnettuja kapriksia
Kiehauta sitruunanmehu ja kuori. Lisää joukkoon kaprikset ja anna jäähtyä. Sekoita liemi voihin. Kääri voi kelmua tai voipaperia apunakäyttäen rullaksi ja jäähdytä se. Leikkaa voista sopivia kiekkoja kuuman pihvin päälle. Voin voi myös pakastaa niin saat maustevoikiekkoja aina helposti kun sille on tarvetta :)

 

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Keväistä pastaa sekä uusi tulokas

Tämä kevät on ollut ihanaa aikaa, jossa normiarki unohtuu, mutta syödä pitää silti :) Glorian uusimmasta (3/11) ruoka&viini-lehdestä löytyi inspiraatio tähän tosi helppoon ja maukkaaseen kevätpastaan. Sanon inspiraatio, sillä ohje muuttui matkalla melkoisesti raaka-aineita myöten. Tässä meidän versio, jota itse teemme varmasti kevään mittaan useammankin kerran! Suluissa Glorian ainekset.


Pasta primavera
nippu vihreää parsaa
100g palvikinkkua (80g parmankinkkua) kuutioina
3-4 kevätsipulia hienonnettuna (ei lainkaan)
3rkl voita (50g voita)
1,5dl ruokakermaa (3rkl kuohukermaa)
1dl vastaraastettua parmesania (tai pecorinoa)
(½tl suolaa)
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
Pastaa (spagettia)
Poista parsasta kova tyvi ja pätki parsat sopiviksi suupaloiksi. Esikeitä parsoja pari minuuttia kunnes ne ovat napakan pehmeitä ja nosta ne sen jälkeen kylmään veteen. Keitä pasta (me keitimme sen parsan keitinvedessä). Sulata voi paistinpannussa. Kuulota kevätsipuleita hetki ja sekoita kerma sekä juusto joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää parsat ja kaada kastike valutetun pastan joukkoon.

Kun kevätaurinko alkoi todenteolla lämmittää, päätti pieni poika kahden ylimääräisen viikon odotuksen jälkeen 16.4. että nyt on aika tulla ulos maailmaan. Tässä ollaan nyt kaksi viikkoa saatu uuteen tulokkaaseen tutustua ja koko perhe pientä isosiskoa myöten ollaan ihan sydän onnesta sykkyrällään ♥



Tänään vappupäivänä ikää 15 päivää

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Pinaattivoimaa

Jostain syystä emme ole koskaan ennen tulleet tehneeksi pinaattilettuja itse. Ehkäpä innostus ei ole ollut huipussaan, kun muuta kokemusta meillä kummallaakaan ei kyseisistä lätyistä ole kuin koulusta, työpaikkaruokalasta ja pari kertaa haksahdetusta einesrasiasta. Koulussa pinaattiletut tarjottiin lisäksi aina tonnikala-maissihernepaprika-"risoton" kera, eikä sekään varsinaisesti makuelämystä lisännyt. Ihan hyvää, mutta ei mitään mitä jää kaipaamaan. Einesletut taas maistuvat eineksiltä vaikka ne kuinka vielä voissa paistaisi, mutta reilun hillon kanssa niitä on pystynyt syömään.




No, nyt sitten kuitenkin tuli mieleen, että jospa niitä itsekin kokeilisi paistaa kun eihän ne nyt kovin haastavia ole, ja voi että. Näihin iski oikein himo! Resepti nopeasti talteen, niin ei pääse unohtumaan (ei niinkään itse ohje, kun sehän on varsin simppeli, mutta se että tämmöistäkin herkkua on olemassa)! Ohjeen poimin Hellapoliisilta ilman muita muutoksia kuin että lisäsin paistamiseen tarkoitetun öljyn jo taikinaan ja paistoin letut pienenpienten voinokareiden kera. Lisänä puolukkahilloa, joka on suorastaan pakollinen, ja vähän ruokaisampi ateria saatiin kokoon kun höyrytettiin lisäksi vielä luomunakkeja. Hyvvää!!

Pinaattiletut
0,5 l maitoa
2 munaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
150 g sulatettua pakastepinaattia
1 rkl rypsiöljyä

Riko vispilällä kulhossa munien rakenne, lisää joukkoon maito. Sekoita joukkoon jauhot, suola, pinaatti ja öljy. Kuumenna lettupannussa nokare voita ja paista molemmin puolin. Parempia saa, jos taikinaa malttaa seisottaa vähintään puoli tuntia ennen paistamista. Ja seuraavana päivänä voi paistaa loput, jos tuntuu että kaikki ei mene kerralla. Tästä tulee lettuja alkuperäisen ohjeen mukaan 40-50, meille ehkä n.30 - taisi olla vähän paksummat letut, mutta silti niin ihanat :)




perjantai 1. huhtikuuta 2011

Kevätaurinkoa ja reilusti limeä

Tätä herkullista piirasta tuli kokeiltua itseasiassa jo ennen muuttoa, mutta eipä ehtinyt blogiin asti ennen kiireitä. Key lime pie on ollut kokeilulistalla pitkään ja kyllähän sitä on kannattanut odottaa. Oli nimittäin todella makoisaa! Mutta, myös ihan äärettömään makeaa. Hra Patalintu hieman äkisteli kaiken tuon sokerin äärellä, mutta mulle tämä maistui hyvin vaikka itsekään en yleensä ole liian makeiden herkkujen ystävä. Omasta mielestä lime kirpeytti sitä makeutta mukavasti, mutta eihän näistä makuasioista voi kiistellä :) Erittäin hyvä vierastarjottava vaikka useammallekin hengelle, kun se tosiaan on niin makeaa, niin pieni pala riittää kullekin varmasti, vaikka piiras ohut onkin. Vai onko teillä eri kokemuksia?




Yhdistelin muutamaa netistä löytynyttä ohjetta itselle (tarvikeaineiden osalta) sopivaksi. Tuota pohjan esipaistoa hieman ihmettelin, kun johan nuo keksit ovat valmiiksi paistettuja, mutta paistoin silti kun niin kaikissa ohjeissa kehoitettiin tekemään... Ei se sille pahaakaan tehnyt :)

Key lime pie
Pohja:
3dl keksinmuruja (kaurakeksi Luonnonhyvä)
1dl sulatettua voita
1rkl luomuruokosokeria
Täyte:
4 kananmunan keltuaista
1tlk (400g) kondensoitua maitoa
1dl limeistä puristettua mehua
1rkl hienoksi raastettua limetin kuorta

Sekoita kulhossa keksinmurut ja sokeri ja lopuksi myös sulatettu voi joukkoon. Painele seos vuoan pohjalle (meidän vuoka 27cm, pienemmällä vuoalla saisi toki paksumman piiraan). Esipaista pohjaa 150C asteisessa uunissa 10min. Jäähdytä pohja ennen seuraavaa vaihetta.
Vatkaa kananmunankeltuaisia, kondensoitua maitoa, limen mehua sekä kuoriraastetta kulhossa sähkövatkaimella 3 minuuttia. Kaada täyte huoneenlämpöiseksi jäähtyneen pohjan päälle ja levitä tasaiseksi. Paista 175C asteisessa uunissa 10 minuuttia. Anna viilentyä jääkaapissa vähintään kolme tuntia ennen tarjoilua niin vielä "hytkyvä täyte" kiinteytyy. Tarjoa piiras joko sellaisenaan, kermavaahdon tai vaniljajäätelön kera. Tai kuten me, pikkumarenkien ja mintunlehtien kera, kun ne valkuaisetkin on kuitenkin johonkin käytettävä ;) Marengit tein tällä aiemmin hyväksi havaitulla ohjeella.