sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Täytekakkujen parhaimmistoa (mustaherukkaisen makunsa puolesta)

Hra Patalinnun syntymäpäivää ei sen kummemmin viime viikonloppuna juhlistettu, mutta kakun tein niinkuin tässä on tapana ollut puolin ja toisin. Mulla on jo vuosia kulkenut mukana jotain lehdistä leikattuja lippulappusia joista en muutossakaan ole raaskinut luopua "kun ehkä kumminkin joku päivä tätä vielä tulee kokeiltua kun näyttää niin hyvältä vaikkei sitä ikinä tilaisuuden tullen muista". Joku fiksumpi ehkä olisi etsinyt ohjeet netistä ja bookmarkannut koneelleen - tämäkin ohje näyttää Pirkan sivuilta löytyvän... No tuossa joulun aikaan tyhjennettiin "varastohuonetta" (nykyinen lasten unihuone) remontin alta ja kakun ohje pomppasi esiin. Silloin päätin, että nyt sitä teen oli mikä oli, ja onneksi niin. Ihan oikein olen aikoinaan ajatellut, tämä kakku on superherkullinen! Voi jopa sanoa, että tästä täytteestä tuli meidän kaikkien ehdoton suosikki. Pikku E tykkää herkuista, mutta täytekakun perään hän ei ole ollut. Tätä kakkua upposi pieneenkin suuhun aika lailla... Petollinen tämä ihanan raikas kakku on, kun sitä vaan syö ja syö kun makeus ei ala tökkimään. Mustaherukan kirpeys ja turkkilainen jugurtti pitävät siitä suloisesti huolen. Mutta maha tällä kyllä täyttyy, ihan tuhti eväs ;)


 Mustaherukka oli meistä tässä yhteydessä todella herkullinen, eikä muistunut mieleen että kyseistä marjaa oltaisiin ennen kakussa maistettu. Siksikin siis mukavan erilainen! Mutta jos mustaherukat on loppu niin tähän varmaan sopisi kivasti myös punaherukat tai vaikka sokeroimattomat pakastemansikat :)

Pintahyytelön kanssa kävi vähän hassusti. Ensikeittelyn jälkeen se ei tuntunut hyytyvän ei millään vaikka siinä mielestäni ihan reilusti annoin sille aikaa. Kello oli jo paljon ja teki mieli nukkumaan joten hätäpäissäni lisäsin tuplaliivatteet. Edelleen hyytymistä joutui odottamaan ihan tosi kauan, vaikka neste oli jo aikaa sitten jäähtynyt. Menin siis välillä suihkuun. Kun palasin niin, olihan se hyytelöitynyt... Joo, vähän meni siis kokkareiksi ja lopulta koko hyytelökin oli kovinta marmelaadia mitä olen ikinä maistanut, mutta ihan hyvää ;) Ehkä siis kuitenkin normiliivatteet ja sitten sen kattilan ääressä pitää vaan jaksaa vahtia - kyllä se siitä joskus hyytyy, ja kun se sitä alkaa tekemään, pitää olla heti valmiina se kakun päälle valuttamaan!

Täytekakkupohjan tein ohjeen mukaan, mutta siitä tuli vähän lättänä. Ensi kerralla käytän varmaan taas sitä Kinuskikissalta poimittua aiemmin hyväksi havaittua "lasiohjetta". Tässä siis ohje pelkkiin täytteisiin. Ohjeessa kehoitettiin käyttämän 26-senttistä vuokaa minkä teinkin. Mutta koska itse kakkupohja oli vähän lättänä, niin koko teos jäi hieman matalaksi. Ensi kerran siis joko 24 senttiseen vuokaan, tai sitten varmasti kohoava kakku.

Mustaherukka-jugurttikakku

Täytekakkupohja vaikka tällä ohjeella (ja kaikkein parhaaksi on näköjään tullut sekin raparperitäyte julistettua, nyt näitä suosikkeja on siis jo kaksi =D)

Täyte
4 liivatelehteä
200g (n.4dl) mustaherukoita
4dl vispikermaa
2dl turkkilaista jugurttia
3/4 dl sokeria
2tl vaniljasokeria
½dl +2rkl mustaherukkamehua (laimensin 1/5 tiivisteestä vahvaa mehua, n. 1/3)
Kostutus
1½dl omenatäysmehua (käytin ehkä ½dl eikä tuohon hötöseen kakkuun kaivattu enempää kosteutta)
Pintahyytelö
5 liivatelehteä (käytin siis 9 - en suosittele ;D)
2½dl mustaherukkamehutiivistettä
1½dl vettä
Reunat
2,5dl Flora vispi
2rkl sokeria (en muuten laittanut yhtään)
2tl vaniljasokeria
Koristeluun nomparelleja tai valkosuklaata
Tee kakkupohja irtopohjavuokaan.
Upota täytteeseen tarvittavat liivatteet kylmään veteen. Soseuta mustaherukat sauvasekoittimella. Vaahdota kerma. Sekoita kerman joukkoon jugrutti, sokeri, vaniljasokeri, mustaherukkasose sekä ½dl mehua. Kuumenna kattilassa 2rkl mehua ja lisää vedestä puristetut liivatteet. Jäähdytä hetki sekoittaen. Kaadat liivateseos ohuena nauhana jurgurttiseokseen hyvin sekoittaen. Siirrä täytehyytelö hetkeksi jääkaappiin.
Ota kakku pois vuoasta. Jaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan. Kiinnitä muovikelmi vuoan pohjan ja reunan väliin. Kiinnitä leivinpaperista tehty korotusreuna teipillä vuoan sisäpuolelle. Kokoa kakku vuokaan pintakerros alimmaiseksi. Kostuta kakkulevyt aina omenamehulla ennen täytteen laittoa. Jaa täyte kahteen väliin.

Pehmennä pintahyytelön liivatteet kylmässä vedessä. Kuumenna kattilassa mehu ja vesi. Lisää joukkoon vedestä puristetut liivatteet. Kuumenna sen verran että liivatteet liukenevat. Jäähdytä kattilaa kylmässä vesihauteessa, ole kärsivällinen. Kun seos alkaa hyytyä, kaada se kakun pinnalle. Hyydytä jääkaapissa yön yli.
Seuraavana päivänä: irrota reunus varovasti. Vaahdota kerma ja mausta se vaniljasokerilla. Pursota kermavaahto reunoille.
Koristele rennon lennokkaasti tai huolellisesti kohdistaen.




Edit: olen kuullut kahdeltakin taholta jotka tätä kakkua ovat jälkeeni kokeilleet, että tuo kiilleosuus ei vaan onnistu. Eli jotain muuta siihen pitäisi keksiä. Alkuperäisillä liivatemäärillä se ei ala hyytymään ja kun liivatetta lisää tulee vaan iso köntsä. Eli kakusta kannattaa kokeilla lähinnä tuota täytettä: se on IHANAA.

8 kommenttia:

  1. Voi voi mikä iso herkku! Sinä olet erittäin hyvä leipuri.

    VastaaPoista
  2. Mäkin oon löytänyt mustaherukan täytekakun täytteenä vastikään ja se on varsinkin suklaisessa kakussa aivan ehdoton! Äitini teki synttäreikseni myös Pirkan ohjeella, oliko se nyt nimeltään joku suklaacassiskakku ja itse laitoin tätä joulukuussa tekemääni ninjago suklaakakkuun. Oon samaa mieltä että punaherukatkin sopivat, vaikka maku onkin eri, mutta sokeroimattomat pakastemanskut kyllä vähän epäilyttävät. Jotenkin ne tarttee paljon sitä sokeria ennenkuin se mansikanmaku nousee sieltä vetisyydestä esiin. Mutta voinpa olla (toivottavasti) väärässäkin! (...olis kyllä eka kerta ;D....)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, huomasin kun etsin tuon Pirkan ohjeen että siellä oli tosiaan toinenkin mustaherukkakakku. Sitä sit ehkä seuraavaksi :) Vai meinaat ettei pakastemansikat toimisi? Mä kun ite tykkään niistä kyllä, ihan sellaisenaan, jäisinä ;D Voi se olla ettei ne kakkuun uppoais. Nyt on sitten varmaan pakko koittaa ja todistaa jompikumpi meistä vääräksi, hah =) No, jos ei ne, niin jotkut happamat kesämansikat (on sellaisiakin!) sitten.

      Poista
  3. Tosi nätti kakku! Ja suloinen pikkukokki!

    VastaaPoista
  4. Hassua, juuri viime viikolla lueskelin Pirkan sivulta tuota ohjetta ja ajattelin, että olisipa varmasti hyvää. Laiskuuttani ja toisaalta vähän epäileväisenä sen suhteen, että viitsinkö pienelle vielä liivatetta syöttää, oikaisin kuitenkin vähän matalamman aidan kohdalta, vaikka mustaherukat kakkuun upotinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onpas tosiaan hassu yhteensattuma :) No, oikein arvelit, on hyvää. Joskus toiste sitten :)

      Poista