Kesän viljelysten yhteenveto

Meillä oli kesällä kasvihuone lainassa hra Patalinnun vanhemmilta. Kasvihuone siis pysyi koko ajan heidän pihassaan, mutta saimme sinne keväällä laittaa kasvamaan mitä mieli teki. Hra Patalinnun äiti vielä kasteli ja kitki, joten melkoisen helpolla pääsimme. Kunhan yritimme ehtiä korjaamaan satoa, jota tietyissä lajeissa tuli hyvinkin runsaasti.

Kylvimme kasvihuoneeseen yrteistä basilikaa, thaibasilikaa, tilliä, salviaa ja lehtipersiljaa. Jostain syystä basilikat eivät tykänneet kasvihuoneesta lainkaan, ja sieltä nousikin vain yksi taimi, johon tuli sitten lopulta aivan hurjan kokoiset lehdet. Harmitti, että thaibasilikaa ei itänyt yhtään, kun sitä on kaupoissakin niin harvoin tarjolla. Mikä lie sitten niiden kasvua haitannut, kun parvekkeella ainakin tavan basilika on aina kasvanut hyvin? Tilli sen sijaan rönsysi samantien ja siitä jäikin lopulta yli puolet käyttämättä, kun pakastettu tai kuivattu tilli ei meillä kuitenkaan kuluisi. Tykätään vaan tuoreesta. Salvia viihtyi hyvin, ja niillekin kehittyi myös sellaiset lehdet, että ei ole ennen meidän keittiössä näkynyt. Kuha- tai vasikkasaltimboccaan ei olisi tarvinnut kuin yhden lehden filettä peittämään. Lehtipersilja oli myös hyvin kiitollinen kasvatettava ja tykkäsi kovasti kasvupaikastaan. Tässä todistusaineistoa (vasemmassa alanurkassa näkyy myös hieman salviaa, mutta ei vielä lopullisessa koossaan):


Lehtipersiljasta ja (valitettavasti) kaupan basilikasta tehtiin tietenkin pestoa vanhalla tutulla ohjeella.


Kesäkurpitsat tulikin jo aiemmin esiteltyä. Pari kesäkurpitsaohjetta on edelleen tosin rästissä, mutta niiden aika ei ole vielä(kään). Yritimme kasvattaa myös vesimelonia, ja siitä oli odotukset tosi korkealla, mutta koska niitä ei ehditty esikasvattaa, ja istutusaikaan oli vielä melko kylmää, viidestä siemenestä iti kaksi ja nekin kuolivat kun olivat nousseet viiden sentin mittaan. Pitää kyllä ehdottomasti kokeilla vielä joskus uudelleen hieman paremmilla alkuvalmisteluilla. Olisihan se hurjan hienoa syödä ja tarjoilla omaa vesimelonia! Salkopavut suorastaan villiintyivät ja niistä nautiskeltiin useaan otteeseen mm. pekonilla maustettuna. Vielä niitä näyttää olevan yksi pussi pakkasessakin sopivaa herkutteluhetkeä odottelemassa.


Istutimme kasvihuoneeseen myös parikymmentä chilin tainta, jotka tällä kertaa rva Patalinnun äiti oli esikasvattanut. Ihme viljelijöitä mekin ollaan, kun ei itse tehdä mitään... ;) Chilejä meillä on ollut jo monena vuonna kasvamassa parvekkeella, ja aina niistä on muutaman palon verran satoa saatu. Nyt näytti aluksi siltä, että taimet eivät lähde kasvamaan ollenkaan, ja muutama taimi piti kerran vaihtaakin kun kuihtuivat kokonaan. Ilmeisesti ne tuli laitettua kasvihuoneseen liian aikaisin, kun ilma ja maa olivat vielä turhan viileitä. Sitten kun heinäkuun helteet saapuivat, chilit innostuivat ja taimet kasvoivat mittaa melkein metrin verran. Kukinto onnistui hienosti ja palkoja alkoi syntymään. Kasvukausi ei vaan ihan riittänyt, vaan jouduimme nyt pari viikkoa sitten keräämään sadon vihreänä kun pelotti että kaikki pilaantuu yöpakkasten seurauksena.


Tulisiksi näitä chilejä ei voi kutsua, mutta kun niistä keitettiin chilihilloa Prinsessakeittiön ohjeella, lopputuotos on mukavan lämmittävä. Hillo on kyllä hyvää ja melko jännittävääkin makean ja hieman tulisen makuyhdistelmänsä ansiosta. Maistuu mainiosti mm. juustojen kera! Me jätimme mukaan myös siemenet, kun chilit tosiaan olivat niin mietoja. Tulisemmista yksilöistä, siemenet kannattaa riipiä pois – hanskoja käyttäen, ettei käsiä ala turhaan liikaa kuumottamaan. Tai silmään sattumaan, jos niillä samaisilla käsillä sattuu sinne sohaisemaan... Muutama palko meillä punastui pöydällä keittoaikaa odotellessaan, joten saimme hauskan moniväristä hilloa.

Chilihillo
200g chilejä
2dl hillosokeria
2dl vettä
Poista chileistä siemenet jos ovat tulisia. Siivuta palot ohuiksi renkaiksi. Laita chilirenkaat, sokeri ja vesi kattilaan ja keitä n. 10-15min. Purkita hyvin pestyyn (keitettyyn) lasipurkkiin.