torstai 24. syyskuuta 2009

Pienen tytön kastejuhla

Viime lauantaina 19.9. oli meidän pienen tyttäremme ensimmäinen suuri juhlapäivä, kun hänet kastettiin. Kaste pidettiin vanhassa Pakarituvassa, jonka sisustus, mieto savupirttimäinen tuoksu ja ympäröivä miljöö useine vanhoine rakennuksineen toivat ihanaa tunnelmaa. Aurinko paistoi, ulkona oli lämmintä n. 18 astetta, ja syystuuli humisi tuvan ulkopuolella kasvavissa isoissa puissa niin, että houkutus olla sekä juhlatilassa, että ulkoilmassa oli yhtä suuri. Päivä oli kertakaikkiaan onnistunut niin tyttösen mielialan ja viihtyvyyden, sään, tarjoiluiden kuin yleisen sujuvuuden ja ilmapiirin suhteen! Ihanat juhlat, joista kiitos kuuluu kaikille paikalla olleille!




1. Kasteliina, jonka reunassa nyplätyt Rauman pitsit on teetetty 70-luvulla kastepuvun kanssa.
Vieraille jaettiin kortit, jossa kerrottiin annetun nimen merkitys.

2. Kastekynttilä ja kastekimppu toivat teemaväriä myös kastepöytään.
3. Juhlatilassa huokui vanhan ajan henki
4. Ruokalaput kertoivat mitä oli tarjolla

Meillä olisi ollut mahdollisuus tilata kaikki tarjottavat pitopalvelusta, mutta halu vaikuttaa kaikkeen mitä tarjotaan (raaka-aineita myöten) oli niin suuri, että päädyimme kuitenkin omiin leipomuksiin. Hieman mietitytti, kuinka kaikki saadaan tehtyä vauva kainalossa, mutta tarkka etukäteissuunnittelu, tekemisen jakaminen muutamalle päivälle ja taitavien kummien hyödyntäminen fetapiirakoiden paistossa sekä kakkujen viimeistelyssä kastepäivän aamuna, takasivat meille hurjan hyvät eväät, joista kaikki tuntuivat nauttivan. Kaikki vastoinkäymiset tuli jo onneksi koettua ensimmäisen kakkupohjan paistossa torstaina ja sen koommin ei huonoa onnea näissä valmisteluissa tai juhlissa nähty.


Porocrustadien pursotusta juhlapäivän aamuna hienoissa maisemissa

Maku-lehdessä 4/09 oli juuri sopivasti kastejuhlan kahvipöydän tarjoiluehdotuksia ja meidän kuuden (3 suolaista+3 makeaa) kavalkaadin suolaiset tarjottavat tuli sitten valittua niiden joukosta. Kylmäsavulohijuustokakku, fetakasvispiirakka ja porocrustadit keräsivät kaikki kiitoksia ja kutkuttivat kieltämättä omaakin makuhermoa melkoisesti. Glorian ruoka&viini-lehdestä 1/2009 löydetyt kolibrimuffinit olivat myös kerrassaan suussa sulavia (itse sanoisin, että en ole parempia muffineita ennen syönyt) ja loppukoristeluineen suloisen näköisiä. Täytekakku oli lopulta mehevän maistuva ja koristelutkin omasta mielestä melko onnistuneet, ottaen huomioon, että tämä oli ensimmäinen täytekakun tekele noin 10-12 vuoteen... “Pikkuleipinä” tarjottiin jo aiemmin kuvailtuja pähkinä-rusinacookiesseja. 17 henkeä, joista yksi kohta puoliin 2-vuotias ja yksi maitodieetillä, ravitsi näistä itsensä ja kotiin kannettiin vielä rääppiäisevästä (ei kuitenkaan ihan ylettömästi) kaikesta muusta paitsi lohikakusta, joka katosi parempiin suihin jo juhlapaikalla.


Tarjoilupöytä valmiiksi katettuna
(Kuva kasvaa klikkaamalla)

Pikku prinsessan ristiäiskakku

Yritämme saada kaikki ohjeet tallennettua blogiin parin päivän sisällä. Jotta kirjoitus ei jää kuitenkaan aivan ilman reseptejä, tässä pikakatsaus täytekakkuun. Viiden munan kakkupohja on tehty vanhalla “tasamäärä” ohjeistuksella (saman verran munia, sokeria ja jauhoa), johon löytyy hieno yksityiskohtainen opastus Kinuskikissalta. Jos haluat varmistaa kakun irtoamisen vuoasta paiston jälkeen, leikkaa vuoan pohjalle vuoan kokoinen leivinpaperiympyrä voitelun ja korppujauhotuksen lisäksi.

Kostutus:
1dl kookosmaitoa
½dl limen mehua
1tl vaniljasokeria
Täytteeseen:
320g vadelmahilloa (Den Gamle Fabrik)
3prk vaniljarahkaa (á200g)
3dl (pakaste)mustikoita
3dl (pakaste)vadelmia
Murskaa mustikoita ja vadelmia esim. haarukalla niin että niiden rakenne ei ihan kokonaan katoa. Sekoita marjat vaniljarahkaan.
Pinnalle:
2,5-3dl Flora vispi
Koristeluun:
Vaaleanpunaista marsipaania → muotoile kirjaimet vähintään vuorkautta ennen ja kuivata ne leivinpaperin päällä. Pujota kirjaimet coctailtikkuihin niin ne saa kätevästi kakunkoristeiksi.
Sokerikukkia

Leikkaa kakku kolmeksi levyksi. Kostuta alin kerros kookosmaitoseoksella. Levitä päälle puolet vadelmahillosta ja puolet rahkaseoksesta. Nosta keskilevy pohjan päälle, kostuta se kookosmaitoseoksella ja lusikoi päälle loppu vadelmahillo sekä rahkaseos. Nosta ylin kerros päälle ja kostuta sekin vielä kevyesti lopulla kookosmaitoseoksella.
Koristele kakku vasta juhlapäivänä. Vatkaa Flora visp kovaksi vaahdoksi ja levitä/pursota se haluamaasi muotoon kakun päälle. Koristele mieluisaksi. Yläosassa meillä siis nimi marsipaanikirjaimista... Patalinnun tuorein jäsen kulkee blogissa tästä eteenpäin nimellä Pikku E.


Tämä täyte (jota mukailtiin Maku 4/09 ohjeesta) on ehdottoman täydellinen meidän makuun. Marjat tekevät siitä todella muhevan ja herra Patalinnun lempimarja mustikka maistuu upeasti, kun marjoja ei ole hillottu kokonaan murskaksi. Rouva pitää vadelmasta, ja sekin siis hienosti edustettuna! Koska vadelmahillo, vaniljarahka ja Flora visp ovat jo valmiiksi makeutettuja, lisäsokeria ei tarvita lainkaan. Ainut huono puoli tässä on se, että sitä voisi syödä vaikka kuinka paljon, koska täytekakuissa usein esiintyvä äklömakeus puuttuu...

Naamat esiin: Patalinnun perhepotretti

Kiitos kuvista J, A & R!

8 kommenttia:

  1. Vielä kerran paljon onnea!
    Kivan näköinen paikka,ja hienot tarjoilut.Täytyy nostaa hattua,että vauvasta huolimatta itse jaksoitte tehdä kaikki nuo herkut.Tosi nätti ristiäiskakku!

    VastaaPoista
  2. Vielä kerran kiitos Yaelian =)
    Paikka oli tosiaan kerrassaan sopiva tämän kokoisiin ja tyylisiin juhliin. Hivenen haastavaa se leipominen vauvan kanssa oli, koska hän tietysti halusi ruokaa, seuraa yms juuri kun alkoi ottamaan kulhoja esiin... Mutta näistä tarjoiluista mikään ei onneksi ollut aikakriittinen, vaan ne (miinus täytekakku pohja) pystyi jättämään odottamaan siihen asti kun vauva oli taas tyytyväinen ja sitten palata jatkamaan :)

    VastaaPoista
  3. hienon näköinen paikka ja kaunis perhe. upea tarjoilupöytä. ristiäiset ovat aina nenäliinan paikka.

    VastaaPoista
  4. :)
    Kasteliina meinasi saada ihan uuden käyttötarkoituksen, mutta onnistuin kuitenkin hillitsemään itseni juuri ja juuri. Tilanteen arvaten tuli delegoitua niin, että hra Patalintu ilmoitti nimen ja kummit hoitivat muut velvollisuudet. Rva sai keskittyä vauvan tuijotteluun ja itsensä kokoamiseen... ;)

    VastaaPoista
  5. Oi, onnittelut! Hieno nimi uudella perheenjäsenellä ja hauska idea kertoa nimen merkityksestä vieraille kortilla (olisi kiinnostavaa kuulla, onko taustalla jotain erityistä tarinaa vai onko kyseessä enemmän itse nimen merkitys).

    Upeat tarjoilut myös! Kunnioitettavaa tosiaan, että jaksoitte kaiken itse järjestää, vaikka apuja saittekin on se silti iso homma tuossa tilanteessa. Herkullisilta ja sopivan monipuolisilta tarjottavat vaikuttivat. Hauskaa, että blogi päivittyy nyt tiiviimmin. :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos Rauna! Ja kiva kuulla sinusta taas täälläkin :)
    Kortissa on lähinnä kerrottu nimen merkityksestä, osittain kyllä myös hieman taustaa. Korttikuva(kin) suurenee klikkaamalla, joten tarpeeksi suurelta ruudulta siitä saattaa pää kenossa saada jäljelläolevasta tekstistä selvää... ;)

    VastaaPoista
  7. Yritin tihrustaa, mutta ainakaan tällä koneella ei tekstistä paljonkaan erotu. Joka tapauksessa kiva idea. Ja kiitos, hauska taas bloggailla vähän säännöllisemmin ja vierailla hyvissä blogeissa. :)

    VastaaPoista
  8. Se voi olla, että tekstin näkee lukea kun tietää etukäteen mitä siinä sanotaan... Aika hentoinen fonttihan siinä on käytössä.

    VastaaPoista