torstai 16. lokakuuta 2008

Lisää leipää

No joo. Tämä kokeilu ei normaalisti päätyisi blogiin asti, mutta kun nyt tuli aamulla uhottua tästä leivän leipomisesta, niin pakkohan tämä lopputuloskin on paljastaa. Ja kun tuo maailman leipäpäiväkin edelleen jatkuu, niin pysytään nyt sitten aiheessa.
Ihanan houkutteleva ohje tuli poimittua Bella Vanilla-blogista ja kun Sillä Sipulit olivat sitä myös onnistuneesti testanneet, mekin päätimme uskaltaa. Se että toiset osaavat leipoa leipää, ei tietysti ole tae siitä että mekin osaamme. Tulos on, no, hmm, harjoittelun täytyy jatkua... Oliko kellään niitä lampaita?
Alla on nyt alkuperäinen ohje, koska sillä selkeästi on mahdollista saada upeaa leipää aikaiseksi. Katsokaa yllä olevista linkeistä, minkälainen lopputuloksen pitäisi olla. Meillä opettelu jatkuu ja raportoimme kun (jos) jauhopeukalo on lopulta löytänyt paikkansa ja leivästä irtoaa jotain makua.

Kuubalainen leipä

465g vettä
30g hiivaa tai 11g kuivahiivaa
750g leipäjauhoja (meillä 450g vehnä-, 175g ohra- ja 125g ruisjauhoja)
1tl suolaa
5tl sokeria
Sekoita kädenlämpöinen vesi (hieman lämpimämpää jos käytät kuivahiivaa), hiiva, sokeri ja suola. Lisää jauhot ja vaivaa n.12 min. Koneella olisi varmasti helpompaa, käsin vaivaus lämmitti koko kroppaa tehokkaasti. Laita taikina kohoamaan tunniksi lämpimään paikkaan. Keikauta kulhosta kohonnut taikina pellille ja muotoile haluamasi näköiseksi (tähän asti kaikki meni ihan hyvin, ja taikina kohosi hienosti). Viillä pintaan veitsellä ristikuvio (täällä viilleltiin ehkä turhan suurella innolla hivenen liian syvälle) ja pirskottele päälle vielä hieman vettä. Paista 200C asteessa n.35 minuuttia. Valmiilla leivällä tulisi painoa olla 625g (tästä möhkäleestä sitä löytyi 1180g).

5 kommenttia:

  1. Mun villi veikkaus on, että leipä jäi sisältä raa'aksi tai todella kiinteäksi ja siksi maussa oli vikaa? Maistui ehkä jopa hiivalle?
    Tuosta sun taikinamäärästä tulee nääs kaksi leipää, joiden raakapaino on n. 625 g, jos tekee yhden ison limpun, niin laskisin uunin lämpötilan 180 asteeseen ja paistaisin 40 minuuttia.
    Ristiviilto ei varmaankaan ollut yhtään liian syvä, mutta leipää pitää kohottaa vielä siinä pellillä ennen kuin sen laittaa uuniin. Parikymmentä minuuttia olis varmaan riittänyt, ehkä vähemmänkin.
    Ja vielä ennen kuin taikinasta muotoilee leivän, kandee "painaa" se kasaan pikkasen vaivaamalla.
    Ei kannata vielä lannistua vaikka kaikki ei ihan nappulaan mennytkään, kokeilemalla oppii ja ainakin mun silmään leipänne näyttää oikein hienolta!

    Mä en todellakaan ole mikään leivontaguru (vielä), mutta olen viimeaikoina harjoitellut ja on aika monet kerrat tullut kantapäähän osumaa niinsanotusti. ;)
    Omistan myös saman kirjan kuin Bella Vanillan Rossana, ja luotan että kirjan avulla se guruuskin tässä vielä joku päivä saavutetaan. :)

    VastaaPoista
  2. me ollaan tehty aina yhtenä limppuna. meidän uunilla noin 35 minsaa on riittänyt ja 200 asteella on menty (mikä ei meidän uunilla kyllä varmasti ole mikään tarkka luku). leipä on kypsää kun koputtaa pohjasta ja kuulostaa ontolta. eikä me kyllä ole kohotettu enää pellillä, vaikka monessa muussa leipäohjeessa näin ohjeistetaan. en ole lopputulosta koskaan punninnut, mutta saattaapi olla että taikina on just kahden leivän kokoinen kuten veera sanoi. siis en yhtään epäile veeran sanoja :)

    aika tiivistä leipä kyllä on, ei sellaista "höttöä" kuin esim. kaupan ranskis. mutta me olemme pitäneet leivästä kovasti, samoin monet sitä maistaneet.

    jatka vaan testailua!

    VastaaPoista
  3. Kiitos Veera ohjeistuksista ja kannustavista sanoista leivän ulkonäöstä! :) Pitää varmaan ensi kerran tosiaan lisätä vielä tuo yksi kohotusvaihe, vaikka se ei alkuperäisen ohjeen mukaan tarpeellinen olekaan. Leipä ei jäänyt raa'aksi, mutta sen hiivan sieltä kyllä pystyy maistamaan. Enimmäkseen mausta ja rakenteesta tuli tosin mieleen pahvi...

    Hyppysellinen, jatkamme ehdottomasti vielä testailua. Teidän esimerkki osoittaa että ohje kyllä toimii! Tämän muutaman päivän sinnikkään pahvinpuremisen jälkeen, seuraavat pari leipää tulevat kyllä kaupasta, mutta ryhdymme pian taas harjoitteluun :)

    VastaaPoista
  4. Hienohan tuo leipä on:)! Mä tein itse tuon leivän juuri niinkuin ohjeet kirjoitin ja tulos oli ihan oikean leivän fiilis. Tuo leivontakemia on välillä niin monimutkaista, mutta niinkuin Veera tuossa sanoi niin Gisslenin kirjan avulla leivontaguruus taatusti saavutetaan:D:D

    VastaaPoista
  5. Kiitos Rossana kommentista! Guruuteen on täällä vielä pitkä matka leipien kanssa, mutta seuraillaan siihen asti mm. sinun onnistumisia :)

    VastaaPoista