Meillä tykätään pizzasta.

Ja nimenomaan itsetehdystä. Ja siinä pitää ehdottomasti olla ohut, rapea (mutta kuitenkin osin mehevä) pohja. Pari vuotta siinä meni, ja melkoista turhautumistakin koettiin kun pizzapohjasta ei ikinä saatu lähellekään samanlaista kuin pizzerioissa, vaikka taikinakin oli jo viilattu viimeisen päälle ja kaulittu ohuttakin ohuemmaksi. Italiassa käytyämme tajusimme että kaikkihan onkin kiinni uunista, siellä kun kaikki paistoivat lättynsä kunnolla ajan kanssa lämmitetyissä kiviarinauuneissa. Tästä havainnosta on nyt jo useampi vuosi, ja silloin meinasimme luovuttaa koko pizzan paiston muille, kun kerrostaloasuntoon ei tuollaista uunia ihan helpolla rakenneta... Kunnes muutama vuosi sitten tuli Pizza Pronto! Tämän pizzanpaistouunin on moni nimennyt ehdokkaaksi Vuoden turhakkeeen haussa sen markkinoille tulovuonna, mutta me vahvasti epäilemme ovatko kyseiset henkilöt tätä uunia itse testanneet? Uunin hankkimisen jälkeen pizza ei ole enää se syy Italian matkalle tai ulkoruokinalle – kotona tehty pizza on huippuluokkaa!

Paitsi pohja, pizzassa tärkeää on tietenkin myös tomaattikastike. Saadakseen varmasti hyvää se on ehdottomasti tehtävä itse. Kaupan tomaatti-purélla ei ole oikean pizzan kanssa mitään tekemistä. Nyt saimme keitellä tomaattikastikkeen uudessa Bourgeatin-pannussamme. Saimme häälahjaksi lahjakortin Kokkipuotiin, josta tämä loistava pannu löytyi. Kiitoksia kovasti lahjan antajille! :) Ostoskassiin kertyi lisäksi omakustanteisesti ”yllättäin” muutakin, mutta niistä sitten ehkä toisella kertaa...

Tomaattikastike
1prk – 400g (luomu) tomaattimurskaa
3 isohkoa ylikypsää tomaattia pieninä kuutioina
1 punasipuli pieneksi hienonnettuna
2 valkosipulin kynttä pieneksi hienonnettuna
70g grillattua paprikaa pieninä kuutioina
1rkl tomaatti-puréta
½tl suolaa
1tl fariinisokeria
Muutama rouhaisu mustapippuria
1rkl silputtua tuoretta basilikaa
½tl kuivattua oreganoa
2rkl oliiviöljyä
1 laakerinlehti (kokonaisena)
Kuumenna öljy pannussa. Lisää sipulit ja kuulota keskilämmöllä muutama minuutti. Lisää kuutioidut tomaatit sekä paprikat ja paista muutama minuutti lisää. Laita joukkoon tomaattimurska, tomaatti-puré sekä kaikki mausteet. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta miedolla lämmöllä vähintään 40min niin että kastike sakenee tarpeeksi. Poista laakerinlehti kun kastike on valmis. Meillä soosista riittää 4 pizzaan ja lopusta saa vielä sopivan arki-illan pastakastikkeen esim. tuorepastalle.


Pizzapohja (4 pizzaa)
2dl lämmintä vettä
Pari desiä Myllyn Paras pizzajauhoja
1dl durum vehnäjauhoja
1/3ps kuivahiivaa
Ripaus suolaa
2rkl oliiviöljyä
Mittaa vesi kulhoon ja lisää kuiva hiiva sekä suola. Mittaa joukkoon durum-jauhot ja vaivaa mukaan pizzajauhoja tuntuman mukaan. Tämä ohje on jauhojen osalta melko summittainen koska se tehdään itse aina käsituntumalla. Taikinan pitää olla hyvin joustavaa, kiinteää, sileää ja käsiin tarttumatonta mutta kuitenkin hieman kuohkean oloista. Lisää oliiviöljy ja vaivaa se tasaisesti taikinaan. Lisää vielä hieman jauhoja niin että taikinan pintatuntuma ei ole öljyinen. Pyöritä taikina tasaiseksi palloksi ja jätä se lepäämään vähintään tunniksi lämpimään paikkaan liinalla peitettynä. Kun taikina on kohonnut ja aloitat pizzojen teon, jaa taikina neljään osaan. Kaulitse kukin hyvin ohuiksi pyöreiksi lätyiksi (halkaisija n.25cm).

Tällä kertaa kokeilimme meille uusia makuyhdistelmiä. Toinen versio oli hyvin simppeli. Ohueksi kaulitun pohjan päälle levitettiin tomaattikastiketta, ja pinnalle laitettiin sardelli-paloja ja tuoretta tomaattia. Ihan päällimmäiseksi revittiin tuoretta mozzarella-juustoa. Sardelli tuntui ehkä aavistuksen suolaiselta meidän makuun, mutta kokonaisuus toimi kyllä silti erinomaisesti.

Toinen pizza mukaili alkuvuodesta New Yorkin pizza-kilpailussa voittanutta Suomi-pizzaa. Tomaattikastikkeen päälle laitoimme esipaistettuja kantarelli-viipaleita, kylmäsavuporoa pieninä paloina sekä punasipulia puolikkaina viipaleina. Pinnalle taas revittyä tuoretta mozzarellaa. Ymmärrämme hyvin miksi makuyhdistelmä menestyi.