Ei ihan sitä mitä piti, mutta hyvää silti

Isänpäivää meillä vietettiin jo aika perinteiseen tyyliin,  yhdessä ollen ilman sen suurempia suunnitelmia. Se muutos tässä oli tietenkin aikaisempaan että Pikkuveli oli nyt ensimmäistä kertaa mukana juhlinnassa. Isi sai jälleen kädenjälkikortit, joka on helppo (hyvään hetkeen tähdätessä) toteuttaa myös vauvan kanssa. Näistä on tosi kiva seurata lasten kasvua kun tämän näin vuosittain toteuttaa.

Kakkuohjeen poimin marraskuun Ruoka-Pirkka lehdestä herkullisen ulkonäön ja herra Patalinnun makuun sopivien rahkan ja pähkinöiden perusteella. Suurena plussana oli myös mantelijauhon käyttö kakkupohjassa, sillä jonkinasteinen karppausaate (lähinnä vehnäjauhon ja perunan välttely) on ottanut valtaa myös Patalinnun keittiössä. Lauantai-iltana kaupassa käydessä tuli mieleen, että samalla ohjeella on varmaan väsätty isänpäiväkakkuja monessa muussakin kodissa, sillä kakkuun tarvittavat cashewpähkinä- ja suklaaraepussitangot olivat lähes tyhjinä ja mantelijauhojen kohdalla oli vain ammottava aukko. Pohjan jouduin siis harmikseni tekemään vehnäjauhosta. Ohjeessa mainitut mintturakeet korvasin mansikkarakeilla, sillä hra Patalintu ei ole mintun ystävä. Muuten kaikki onnistui hyvin siihen asti kun kinuski piti levittää kakun päälle. Kuohukerman käytin vahingossa jo kakun sisukseen (en siis muistanut ostaa kuin yhden purkin), joten kinuskin jouduin keittämään vispikermasta. Oliko syy sitten siinä (?) vaiko jossain muussa(kin), mutta kinuski ei kakun päälle jämähtänyt vaan valui pois.

Kinuski valui hitaasti mutta varmasti ja katosi lopulta kakun päältä kokonaan

Ei siis tullut kaunis kakku, mutta niin hyvän makuinen ja helppo se oli että pakko tätä on kokeilla joskus uudestaan. Silloin nämä muutokset käyttöön (aika pitkälle kohti alkuperäistä):

• mantelijauho (onko se edes oikeasti hyvää kun ei sitä ole tullut koskaan muutenkaan kokeiltua?)
• kinuskiin kuohukermaa (onko jotain jippoja millä sen saa varmasti onnistumaan?)
• esanssittomia suklaarakeita. Ihan pelkkä tummasuklaa olisi varmaan aika bueno. Minttu kakkuun varmasti sopisi, mutta enhän mä tuota voi yksinään syödä. Mansikka oli ihan ok ja erityisesti Isosiskon mieleen, mutta ei se mansikkaesanssi pidemmän päälle hurjaa herkkua ole.
• cashew-pähkinöiden tilalle suolapähkinöitä. Tämä kakku jotenkin huutaa suolaista kaverikseen ja pienellä palalla tätä noiden suolapähkinöiden kanssa jo testattiinkin ja oli ihanaa!! (ja nyt huomaan että ohjeessahan olikin suolattuja cashewpähkinöitä, no eipä osunut kaupassa silmään)
• jätin jo tässä sokerin kokonaan pois rahkatäytteestä, enkä sitä lisäisi mukaan jatkossakaan. Aika äkkimakea tämä oli tämmöisenäänkin.

Minttuinen kinuskikakku ilman minttua (gluteeniton mahdollisuuksien mukaan)
Pohja
2 luomu kananmunaa
2dl sokeria
150g mantelijauhetta (ei ollut, joten tein vehnäjauhosta)
2tl leivinjauhetta
Täyte
3 liivatelehteä
2dl kuohukermaa
250g maitorahkaa
(3/4dl sokeria - en laittanut kuin 1rkl, enkä suosittelekaan lisäämään, oli tarpeeksi makea muutenkin)
½dl luomu kevytmaitoa
100g suklaarakeita (ohjeessa Pirkka minttusuklaarakeita, meillä tässä Pirkka mansikkasuklaarakeita)
Kuorrutus
2dl sokeria
2dl kuohukermaa
1rkl voita
Pinnalle
125g suolattuja (cashew) pähkinöitä
100g suklaarakeita

Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle (24cm) ja voitele sekä jauhota vuoan reunat. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja sen jälkeen munasokerivaahtoon. Kaada taikina vuokaan. Paista 175C asteessa 25min.
Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 5min. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon rahka (sekä sokeri jos sitä laitat). Kuumenna maito ja liuota puristetut liivatelehdet siihen. Kaada maitoseos ohuena norona rahkaseokseen koko ajan sekoittaen. Puolita tai rouhi suklaarakeet ja lisää ne täytteeseen. Kaada seos jäähtyneen pohjan päälle. Anna kakun hyytyä vähintään 4 tuntia, mielellään yön yli.
Sekoita kerma ja sokeri kattilassa. Keitä 15-20min, kunnes kinuski sakenee. Lisää voinokare. Anna kinuskin hieman jäähtyä. Kaada se kakun päälle. Irrota kakku vuoasta. Koristele suolapähkinöillä ja suklaarakeilla.

Suklaarakeissa koettiin jonkinmoista hävikkiä Isosiskon kakkua koristellessa, mutta riittihän noita ;)