tiistai 13. heinäkuuta 2010

Ruusun lumoa

Aloitettiin valmistautuminen meidän pienen kukkaiskeijun 1v synttärijuhliin keittelemällä kakun väliin teemaan sopivaa hilloa. Vai mitä muuta ruusunterälehtihillo muka on kuin keijukaisten ruokaa? Vivi-Ann Sjögrenin ohjeen bongasin jo pari vuotta sitten Sillä sipuleilta, mutta aikaisemmin tätä ei ole saatu toteutettua, eikä sinänsä ole ollut varsinaista tarvettakaan. Ensin mietitytti, että mistä noita ruusun terälehtiä nyt muka noin paljon saisi noukittua, mutta käytiin sitten viime viikonloppuna naapurikaupungin virkistysalueen reunoilla semivilleinä rehottavien kurtturuusujen luona tarveaineita nyppimässä. Nuo ruusupuskat ovat siitä kivoja, että osa ruusuista oli päätynyt jo kiulukoiksi asti, osa oli täydessä kukassa ja osa vasta nupullaan, joten vaikka sieltä noita terälehtiä keräili, ei kaikkien kaupunkilaisten ilona olevien pensaiden ulkonäkö päässyt kärsimään. Helpointa kerääminen oli juuri lakastumaisillaan olevista ruusuista, ja ne sopivatkin tähän hilloon mainiosti.


Alkukeittelyn jälkeen ruusuista irtoava tuoksu oli jo ihastuttava, mutta ulkonäkö kaikkea muuta kuin suloisen näköistä harmaata massaa. Mutta kun mukaan heitti hillosokerin, väri kirkastui ja valmis hillo on aivan mielettömän kauniin ruusunpunaista. Makukin on juuri niin ihana kuin miltä ruusut tuoksuvat. En tiedä kerkisikö neste haihtumaan hieman liikaa vai onko niin tarkoituskin, mutta meidän hillo muistuttaa minusta rakenteeltaan enemmän kiinteää marmelaadia - se ei ole millään tavalla haitaksi luettava ominaisuus. Meillä hillo pääse siis synttärikakun väliin parin viikon päästä ja osa erääseen toiseen leivonnaiseen. Vivi-Ann oli suositellut kirjassaan hilloa käytettävän vastapaahdetun leivän, jäätelön tai miedon vuohenjuuston parina, Sillä sipulit taas ovat omansa nauttineet ainakin lettujen kera. Varsin monikäyttöistä tämä makea hillo siis on.



Ruusuhillo
1 l tuoksuvien, myrkyttämättömien ruusujen terälehtiä kevyesti sullottuna
1 rkl sitruunankuoren suikaleita (vain keltaista osaa)
3 dl vettä
5 dl hillosokeria
sitruunamehua maun mukaan (meillä pari rkl)
Nypi pois terälehtien valkoinen "piikki". Laita terälehdet, sitruunankuori sekä vesi kattilaan, ja keitä 5-10min. Lisää hillosokeri ja keitä vielä 5-10min. Mausta vastapuristetulla sitruunamehulla. Hämmennä muutaman kerran hillon jäähtyessä niin että terälehdet jakaantuvat tasaisesti. Kaada pieniin purkkeihin (meillä tuli tasan 4 piltti-purkillista)


4 kommenttia:

  1. Ihana väri ekassa kuvassa.En ole koskaan syönyt ruusuhilloa,mutta ruusuvesi on tuttua,onkohan maku samantapaista?

    VastaaPoista
  2. Tuo hillon väri on tosiaan mielettömän ihana, niinkuin terälehtienkin :) Me emme taas kumpikaan ole maistaneet ruusuvettä joten en valitettavasti osaa verrata. Maku on melkoisen intensiivinen ja siinä ei voi erehtyä maistavansa ruusua. Tosin jos ruusunterälehteä maistaa niin sehän on melkoisen kitkerä, joten tämän makua kuvitellessa pitää muistaa vaan ruusun tuoksu.

    VastaaPoista
  3. menee muuten loistavasti erilaistenkin juustojen kanssa!

    ihanaa että vinkistämme oli...vinkiksi :)

    VastaaPoista
  4. Pitääpä tosiaan koittaa juustojen kera - sitä varmaankin jää kuitenkin kakun täytön ja sen toisen projektin jälkeen.
    Ihanaa kun tämän ohjeen jaoitte! Kuten näkyy, se jäi pitkäksi aikaa mieleen kummittelemaan, sen verran mielenkiintoinen ja herkullisen oloinen oli. Onneksi lopultakin uskaltauduin noita kaupungin ruusupuskia harventamaan ;D

    VastaaPoista