Harvinaista herkkua, tuoretta miekkakalaa

Isänpäiväviikonloppuna kaupoissa oli jos jonkinlaisia tarjouksia monista harvinaisemmistakin herkuista, ajatuksena tietenkin että isälle kokataan vain parasta. Silloin sunnuntaina hyödynsimme siis ihan perus ulkofiletarjousta, mutta lauantaina kokkailimme jotain hieman erikoisempaa – miekkakalaa. Miekkakalaa on tullut syötyä ulkomaanmatkoilla ja se on poikkeuksetta ollut aina hyvää. Pakastealtaasta emme sitä ole suostuneet haalimaan, koska ainakin tonnikala on sellaisena ollut aika kamalaa. Nyt lähikauppa mainosti myyvänsä tuoretta miekkakalaa 24.90 kilohintaan (usein hinta näyttää pyörivän neljänkympin tienoilla), joten kyllähän tuo houkutteli testaamaan. Varsinkin kun fisu näytti tiskissäkin vielä ihan oikeasti tuoreenoloiselta, ihanan vaalealta useammin tarjolla näkyvien harmaiden klönttien sijaan.

Isona merikalana miekkis kerää itseensä isoja määriä elohopeaa, joten usein sitä ei saa syödä vaikka sitä enemmän ja halvemmalla olisikin tarjolla. Miekkis mainitaan monien ulkomaisten “neuvoloiden” listoilla täysin kielletyksi ravinnoksi raskauden aikana, samalla tavalla kuin kotimaisissa listoissa kielletään hauki. Viimeksi miekkakala pihvit tuli syötyä melkein nelisen vuotta sitten, joten meidän tahtia ei kai kukaan voi liian tiheäksi moittia... Eikä tässä nyt kukaan ole taas raskaanakaan, kyseinen lista vain toimii mielestäni ymmärrettävänä vertailukohtana kalan “myrkyllisyydestä”.

Englanninkielisiltä sivustoilta löytyi useita mielenkiintoisia reseptejä kyseisen kalan käyttöön, jopa niin paljon että meinasi tulla tosissaan valinnanvaikeus mihin tyyliin kalamme nyt valmistamme. Tässä välissä olen nyt tietysti onnistunut nuo muut linkit jo kadottamaan, joten seuraavalla kerralla taas uusi etsintä päälle. Jos viitsii, sillä tämä ateria oli kokonaisuudessaan niin hurjan hyvää, että tuskin sitä malttaa kahdeksaa vuotta odottaa (siis jos nykyisellä miekkakalansyöntitahdilla neljän vuoden päästä kokeilisi jotain muuta) ;D Päädyimme siis tällaiseen yhdistelmään pienillä muutoksilla, jossa kaikki osa-alueet toimivat kerrassaan saumattomasti yhteen luoden kerrassaan herkullisen makuelämyksen. Lisukkeet ovat lisäksi varsin simppeleitä valmistaa, eivät liioittele ainesosillaan ja sopisivat varmasti monen muunkin kalan kanssa mainiosti yhteen. Me ainakin aiomme tätä sautéta ja sitruunaista pestoa hyödyntää vielä monta kertaa.

Sitruunainen pesto
1 puntti tuoretta basilikaa
½dl juuri puristettua siruunamehua
1-2 kynttä valkosipulia hienonnettuna
½dl pinjansiemeniä
½dl juuri raastettua parmesanjuustoa
½dl oliiviöljyä
rouhaisu mustapippuria
Me paahdoimme silputun valkosipulin ja pinjansiemenet kevyesti yhtä aikaa paistinpannussa. Varo, etteivät kummatkaan missään tapauksessa kärähdä yhtään tai maku kärsii pahasti. Sekoita kaikki ainekset morttelissa tai tehosekoittimessa. Anna maustua jääkaapissa vähintään tunnin verran ennen tarjoilua.


Tomaatti-kapris sauté
1 punasipuli viipaleina
8 punaista ja 8 keltaista kirsikkatomaattia puolitettuina
15 mustaa oliivia siivuina
1-2 rkl isoja kapriksia siivuina
1rkl oliiviöljyä
Käytä punasipuli ja kirsikkatomaatit nopeasti kuumassa pannussa oliiviöljyssä. Kaada kaikki pieneen tarjoilukulhoon, lisää kaprikset ja oliivit ja anna maustua jääkaapissa vähintään tunti ennen tarjoilua. Vaikka ainekset ovat vähäiset, eikä tähän tule edes suolaa tai pippuria, maku on ihanan monipuolinen, eikä oikeasti kaipaa mitään muuta mukaan.

Miekkakala
Harjaa pihvien pintaan oliiviöljyä ja mausta suolalla ja pippurilla. Me laitoimme lisäksi Nomun peri-peri mausteseosta (sokeri, chili, suola, paprika, valkosipuli, sipuli, korianteri, pippuri, persilja, kumina, basilika, inkivääri, luontainen savuaromi), joka sopi tähän hyvin. Grillaa pihvejä kuumalla parilapannulla noin 4min per puoli.

Lisäksi paahdoimme vielä uunissa hieman oliiviöljyllä ja suolalla siveltyjä kesäkurpitsa ja parikasiivuja, jotka eivät olisi olleet enää mitenkään välttämättömiä, sillä miekkispihvit olivat melkoisen tuhdit, mutta sopivat makunsa puolesta hyvin mukaan kokonaisuuteen.