1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.
Meillä kyseiseksi kuvaksi osui otos Maltan matkalta kesäkuulta 2005. Kuvassa näkyy maisemaa ylempää kukkulalta Mellieha Baytä kohti. Kylläpä tuo sininen taivas ja aurinkoinen sää näyttääkin houkuttelevalle näin keskellä helmikuun pakkasia.
Maltalla oli noin keskellä kesää ihan tolkuttoman kuuma, ja vaikka saaresta on kysymys merituulikaan ei tuntunut vilvoittavan yhtään. Meillä on lomilla tapana käveleskellä paikasta toiseen pitkiäkin matkoja, mutta Maltalla se osoittautui hieman liian tuskaiseksi. Kerrankin läksimme melko aikaisin aamulla kohti Poppey Villagea (vanhat elokuvalavasteet, joissa on kuvattu Kippari Kalle elokuva). Kartalla matka ei näyttänyt kovinkaan pitkältä ja koska olimme aamusta liikkenteessä, tepastelun piti olla helppo nakki. Osoituksena suunnattomasta järjen käytöstä, varasimme mukaamme yhden (1!) vesipullon kahdestaan jaettavaksi ettei olisi niin paljon kannettavaa... Pullo oli tyhjä ensimmäisen 10 minuutin jälkeen ja matkaa jäljellä vielä ainakin nelinkertainen määrä. Siellä keskellä karua kivikkoa, 40 asteen helteessä ilman pilven tai tuulen häivää, kaupoista tai juoma-automaateista puhumattakaan, pystyimme samaistumaan elokuvien sankareihin ja sankarittariin jotka lentokonerikon jälkeen joutuvat Saharaan harhailemaan... Eikä kyseessä todellakaan ollut ensimmäinen kerta etelässä! Pääsimme kuitenkin perille. Paluu hotellille sujui bussilla. Tämän jälkeen emme ole lähteneet edes Vantaalta Hämeenlinnaan autolla varaamatta juomapulloja mukaan.
Ruokablogiin kuuluu ruoka, joten puhutaan siitäkin vielä vähän. Me emme erityisemmin pitäneet Maltasta maisemien, ihmisten taikka ruoankaan vuoksi. Emme varmaan ainakaan suunnitellusti palaa sinne enää. Pari asiaa sieltä kuitenkin jäi, joita on välillä mukava muistella.
1.Ravintola Ix-Xatba (Mellieha Bay). Ruokakin oli hyvää, mutta suuremman vaikutuksen teki tunnelma. Kävelimme ravintolasta ohi muutamankin kerran ennekuin tajusimme siinä olevan ravintolan huomaamaton sisäänkäynti, pikkuruinen terassi, eikä kovin paljon suurempi sisätila. Tarjoilijana toimivat perheen tytär ja englantia puhumaton äiti. Poika, mummo ja vaari pyörivät enimmäkseen keittiön puolella mutta kävivät myös välillä ”salissa” tutkimassa miten ruoka maistuu. Ravintola tarjoilee pitsaa ja pastaa, mutta myös meitä kiinnostavia paikallisia erikoisuuksia, joten tutustuimme jänikseen sekä paistettuna että muhennoksena. Ottaisimme noilla resepteillä mielellään joskus uudelleen.
2.Bajtra. Kyselimme edellisessä ravintolassa jotain paikallista jälkiruokajuomaa ja meille suositeltiin kaktuksenmarjoista tehtyä likööriä, Bajtraa. Edelleen saimme opastusta, että turistit juovat sen jäiden kanssa ja paikalliset ilman, joten mehän otimme sen tietenkin myös sellaisenaan ilman jäitä. :) Ehdottoman hyvä after dinner –drinksu vaikka yleensä emme suuria likööreiden ystäviä ole! Todella harmillista että sitä ei tunnu mistään muualta saavan eikä siitä yhdestä (taas tämä yhden pullon syndrooma) tuliaispullosta yli kolmen vuoden jälkeen ole enää mitään jäljellä. Joskus mietimme onko Bajtrassa tarpeeksi syytä suunnata Maltalle vaikka pikaiselle visiitille joskus uudestaan... Tältä sivulta tosin löytyy ohje kuinka tehdä itse kaktuksenmarja (prickley pear) likööriä. Tietääkö joku mahtaako kaktuksen marjoja löytyä täältä päin?
Tässäpä tämä kuvaselitys - ja huomattavasti enemmän kuvan vierestä. Emme nyt haasta ketään, sillä meemi näyttää olleen suosittu ja kiertäneen jo monissa blogeissa. Tästä sen saa mukaansa ottaa ken haluaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti