Feta-lihapullia minttu-tomaattikastikkeessa

Lihapullaohjeita täältä löytyy ennenkin, mutta nämä olivat kastikkeineen niin todella maukkaita ja meheviä, että pitää laittaa tämäkin resepti talteen. Pullat olisivat vaatineet karitsan jauhelihaa, mutta meillä oli kaapissa valmiiksi käyttöä odotteleva luomu naudanliha joten tehtiin pullat siitä. En tiedä johtuiko siitä että karitsa oli niin kovasti ajatuksissa, vai oliko feta tavallista lampaisempaa, vai kenties kastikkeessa käytetyistä (lampaalle tyypillisistä) mausteista, mutta kyllä näistäkin pystyi lampaan selkeästi maistamaan ;D Tosi hyvää, tehdään usein jatkossakin. Varsinkin kun lapsetkin tykkäsivät hurjasti. Meillä oli nyt lisukkeena lohkoperunoita, mutta menisivät varmasti hyvin vaikka kasviscouscousin tai riisin kera. Henri Alénin ohje löytyi uusimmasta Kotivinkistä.

Kreikkalaiset feta-lihapullat

400g jauhelihaa (lammasta tai nautaa)

1dl fetajuustokuutioita (leikkelin hyvin pieniksi)

1 viipale vaaleaa leipää (maalaisleipää)

1prk (150g) ranskankermaa

1tl kuivattua basilikaa

suolaa ja mustapippuria

Leikkaa leivästä kantit ja kuutioi se. Sekoita leipä ranskankerman joukkoon kostumaan.

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi, lisää fetakuutiot viimeisenä. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla.

Pyöritä taikinasta pieniä pullia pellille. Paista niitä 185C-asteisessa uunissa 15min.

Minttu-tomaattikastike

500g tomaattimurskaa

1 sipuli hienonnettuna

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

tilkka öljyä

2tl oreganoa

1-2dl vettä

mustapippuria

2rkl tuoretta minttua hienonnettuna

Kuulota sipuleita öljyssä. Lisää tomaatit, oregano ja vesi. Hauduta kastiketta noin 20min. Mausta se mintulla ja mustapippurilla. Jos haluat oikein siloista niin soseuta kastike sauvasekoittimella. Minä en jaksanut ja hyvää oli silti :)

Pilkkuja ja pörriäisiä

Tämä on jo suorastaan noloa, mutta pakko tämä on silti tänne l o p u l t a k i n postata. Tässä kun aloin suunnittelemaan poikasen 1v synttäreitä joita ensi viikolla juhlitaan, niin tajusin että enhän ole vieläkään kirjoittanut mitään tyttösen 2v juhlista. Eihän niistä olekaan vasta kuin kahdeksan kuukautta... Kirjoittaminen jäi, kun juhlissa ei oikeastaan ole ruokablogiainesta. Kauheasti väkersin kaikenlaista, mutta itse en ollut tarjoiluihin tyytyväinen. Ulkonäköön kyllä, mutta mitään kulinaarista nautintoa ei näistä "herkuista" tällä kertaa irronnut. Siksipä tarjolla ei ole yhtään uutta reseptiä, pelkästään toteamuksia, kuvia ja tunnelmia.

Juhlien teemana oli pilkut ja pörriäiset. Kaikista tarjottavista löytyi pilkkuja ja muusta rekvisiitasta saattoi bongata sitten niitä pörriäisiä. Ja kun juhlittiin elokuun alussa, niin lentelihän niitä tuolla pihallakin kun ulkona oli ihana hellepäivä :)

 

Sain hullun idean tehdä leppäkerttupikkuleipiä päällystämällä sinänsä hyvät pikkuleivät sokerimassalla. Kivan näköisiä, mutta ei oikein syötäviä ötököitä. Hurjasti niihin sain aikaa kyllä menemään ja ehkäpä sen vaivan takia pyörittelin (lähes kaikkia) ylijääneitä pipareita kaapin perällä yli puoli vuotta ennenkuin lopulta nakkasin ne menemään.

 

Kuppikakkujen ohjeen poimin Hummingbird Bakery kirjasta jonka jostain lehden tilaajalahjana sain. Kuppikakuissa oli kiva idea laittaa persikanpalojan vuoan pohjalle, ja sitä tulee varmaan hyödynnettyä joskus toistekin. Muuten ohjeessa oli kuorrutteineen ihan liikaa sokeria, ja makeus löi yli, joten näitä ei tulla toistamaan.

 Synttärikakussa oli sama ongelma kuin kaikessa muussakin: ihan liian makeaa. Täytteenä oli minusta äärettömän ihanan kuuloista sitruunakiisseliä, mutta ei riittänyt se sitruunamehu tuota määrää sokeria peittämään. Jopa tyttösen sedät jotka yleensä täytekakuista kovasti tykkäävät puhkuivat yletöntä makeutta eikä santsikierros maistunut. Kakun päällykseen koitin nyt ensimmäistä kertaa vaahtokarkkitaikinaa, joka kyllä onnistui Kinuskikissan ohjeilla hyvin. Mutta, arvaatte varmaan, oli aikas makeaa... ;D

Mutta kakun ulkonäöstä olin ylpeä. Minä kun niin vähän olen näistä massoista ikinä mitään muovannut, niin olin iloinen kun alkuperäinen visio vastasi lopputulosta läheisesti, vaikka se hyvin kaukana todellisten kakkumestareiden luomuksista olikin.

 

 

Suolaista puolta edusti pelkästään tämä moneen kertaan mainioksi todettu feta-kasvispiirakka. Sitä voin suositella! Ja jatkossa niitä suolaisia juttuja voisi sitten väsätä vähän enemmän niin ehkä sitten uppoaisi nuo makeatkin :) 

Päivä oli kuitenkin todella ihana ja tyttönen liihotteli ympäriinsä vieraista ja lahjoista innoissaan. Herkkuja ei ehtinyt hänkään kuin hädin tuskin maistella kun piti taas jo mennä sisältä ulos ja ulkoa sisälle :) Teema toimi minusta myös hyvin. Sellainen söpönen ja herttainen ja helpohko toteuttaa.

Uuden sateenvarjon alla oli jännää ja hauskaa

Kuppikakun parasta antia oli päivänsankarin mielestä pelkkä päällys

Hurrrjan hyvä lisäke

Nettiystävä (kiitos vaan Anni!) oli kokeillut munakoisosalaattia Basta-kirjasta (on meilläkin hankintalistalla) ja näytti sekä kuulosti niin herkulta että oli pakko testata itsekin. En ole varma onko ohje muuttunut matkalla, mutta tässä niinkuin se meillä on tehty. Todella hyvä lisäke, ihan ehdoton herkku. Ollaan tehty jo kahdesti ja varmasti jatkossa vielä monen monta kertaa. Voin vaan kuvitella miltä tämä maistuu kesällä kun on kunnon tomaatit ja ruoan saa syödä terassilla auringonlämmössä. Anni söi lämpimän salaatin kanasaltimboccan kanssa, me olemme nautiskelleet kuhasaltimboccan kera. I h a n a a! Jos sitä kesää miettii, niin maistuisi varmaan myös grillatun broilerin tai lihan kera aikas mainiosti.

Munakoiso-tomaattisalaatti
1 munakoiso pieninä kuutioina
1 sipuli hienonnettuna
2 valkosipulikynttä hienonnettuna
70 g pinjansiemeniä kuivalla pannulla paahdettuna
4 tomaattia pieneksi pilkottuna
(mustia oliiveja - en tiiä miten on mahdollista, mutta nämä on meiltä joka kerta unohtuneet)
persiljaa
1 sitruunan mehu
kastike:
1 osa valkoviinietikkaa (rkl)
3 osaa öljyä
1 tl dijonsinappia
suolaa, pippuria
Kuulota sipulit, lisää munakoiso ja paista keskilämmöllä n.20min.
Sekoita tomaatti ja pinjansiemenet munakoison joukkoon.
Lisää kastike. Mausta ja lopuksi päälle sitruunan mehu.

Kuhasaltimboccan ohje löytyy arkistoista täältä

Kasvisherkkuja

Meidän perhe on nyt ottanut influenssasta kaiken irti ja potenut oikein urakalla kohta kaksi viikkoa. Vähän alkais jo tympimään, mutta onneksi myös tauti alkaa väistymään! Kun tässä on koko ajan joku jolle ei ruoka maistu, eikä loputkaan siitä nuhaltaan mitään maista, niin ruoanlaittomotivaatio on ollut aika alhaalla. Näitä kasvispihvejä tein kuitenkin jo ennen sairastumista ja voin rehellisesti sanoa että maistui!! Tosi nopeita (n.15min) ja helppoja, ei oikein löydy syytä miksi näitä ei tekisi pian taas uudelleen :)

Feta-kikhernepihvit
1prk (n.380g) kypsiä kikherneitä
10cm pala purjoa hienonnettuna
1 (luomu) sitruunan kuori raastettuna
100g fetajuustoa
1dl maitoa
½dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
mustapippuria
Öljyä paistamiseen
Murskaa kikherneitä kulhossa haarukalla. Sekoita joukkoon purjo ja sitruunan kuori. Murusta fetajuusto ja lisää se sekä loput aineet kulhoon. Sekoita hyvin.
Kuumenna öljyä paistinpannulla. Nosta lusikalla kikherneseoksesta nokareita pannulle. Tasoita hieman lastalla. Anna nokareitten paistua keskilämmöllä molemmin puolin noin kolme minuuttia.
Nautiskele heti lämpiminä vaikka salaatin ja ohrahelmien kera. Kastikkeena turkkilaista jugurttia sweet chili soosilla maustettuna.