Ihana sunnuntaibrunssi

Meillä oli tänään ihan tosi mukava sunnuntaipäivä brunssin merkeissä ystäväperheen luona Porvoon suunnalla. Me ei ollakaan brunsseja harrastettu kotona eikä ravintolassa, joten jo oli aikakin että tuli tämäkin hienous korkattua! Ihania herkkuja hyvässä seurassa ilman kiirettä, mikäs sen parempaa. Ja sekin että aurinko taas paistaa ja kuvista saa hyviä ilman sen suurempaa kikkailua :) Tässäpä meidän nautiskeleman brunssin herkullinen menu.

Alkuun (holitonta) kuohuvaa.

Emännän paistamia hurjan hyviä sämpylöitä, joille tuli jo tilaus että munkin niitä on joskus koitettava. Sämpylöistä en ole koskaan saanut hyviä, mutta nämä kuulemma onnistuu. No, jos niin käy, niin kuulette niistä vielä ;) Miks mua edelleen epäilyttää...

Maukkaita juustosarvia

Raikasta savulohisalaattia, sekä vihersalaattia kastikkeen kera. Lapsille lisäksi kurkku- sekä omenatikkuja.

Meheviä porkkanamuffinsseja

Toisten vieraiden tuomaa espanjalaista perunamunakasta, jonka edellisestä syöntikerrasta olikin päässyt vierähtämään jo ihan liian pitkä aika.

Me veimme mukanamme sekä suolaista että makeaa.

Broileripullista tuli puhe jossain sähköpostikeskustelussa aiheeseen liittyen, joten tehtiin sitten niitä. Sovelsin erilaisia reseptejä ja ihan hyviä tuli. Tosi meheviä ainakin. Cayennea tai muuta chilipitoista lisäisin ensi kerralla ehkä vähän enemmän. Tosin tällaisenaan (ilman lisättyä suolaa) näistä tykkäsi hurjasti varsinkin meidän 9-kuinen joka ahmaisi annetut kolme pullaa hetkessä.

Broileripullat
500g jauhettua broileria
3rkl korppujauhoja
½dl appelsiinimehua
1 luomu kananmuna
3rkl ranskankermaa
½dl ruohosipulia
10 sentin pätkä kurkkua raastettuna
½tl jauhettua paprikaa
½tl jauhettua inkivääriä
½tl kurkumaa
maustemitta cayennea
1½tl suolaa
Sekoita appelsiinimehu, kananmuna sekä ranskankerma korppujauhjojen kera ja anna turvota hetki. Sekoita sitten kaikki ainekset keskenään. Pyörittele taikinasta pieniä pullia (sain 38kpl) ja laita ne uunipellille. Paista 225C asteessa n.15min. Itse pidin paistoajan päälle vielä ylimääräiset 3min grillivastuksen alla, niin että pulliin tuli lisäväriä.

Jälkiruoaksi paistoin sitruunatortun. En ole sellaista ennen kokeillut, mutta ainakin minun ja miehen makuun tämä kolahti niin että tulee varmasti esiintymään meidän tarjottavissa jatkossakin! Torttu näyttää kiinteältä, mutta älä anna ulkonäön hämätä. Keskustan täyte on samettisen pehmeää ja suussasulavaa. Jos pidät sitruunasta ihastut tähän. Piiras maiskuteltiin vaahdotetun vaniljakastikkeen kera. Ohjeen löysin itselleni uudesta blogista Belle Baie, josta varmasti tulee herkkujen ohjeita etsiskeltyä jatkossakin. Pari onkin jo korvamerkittynä...

Sitruunapiiras
Taikina
125g pehmeää voita
2rkl sokeria
3dl vehnäjauhoja
1 kananmunan keltuainen
1rkl kylmää vettä
Sekoita vatkaimella hieman pehmennyt voi, sokeri ja jauhot ryynimäiseksi seokseksi. Lisää keltuainen ja vesi ja vaivaa käsin taikinaksi. Painele taikina vuokaan, pistele haarukalla pohjaan muutama reikä ja nosta kylmään täytteen teon ajaksi

Täyte
3 luomu munaa
2dl sokeria (meillä aina ruokosokeria)
2rkl vehnäjauhoja
2tl vaniljasokeria
2dl kermaa
½dl ranskankermaa
2 luomusitruunan kuori + mehu
Pese sitruunat huolellisesti ja raasta kuori ja purista mehu. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sekaan jauhot, vaniljasokeri, nesteet ja sitruunoiden mehu, sekä kuoriraaste. Sekoita tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan taikinan päälle, paista uunissa alatasolla 200 asteessa n. 30 minuuttia. Koristelun tein tomusokerilla voipaperista leikkaamani sabluunan avulla.

 

Laitoin tähän myös piknik-tunnisteen, sillä kaikki eväät sopisivat yhtä hyvin kesäiselle piknikille kuin brunssillekin!

Täytekakkujen parhaimmistoa (mustaherukkaisen makunsa puolesta)

Hra Patalinnun syntymäpäivää ei sen kummemmin viime viikonloppuna juhlistettu, mutta kakun tein niinkuin tässä on tapana ollut puolin ja toisin. Mulla on jo vuosia kulkenut mukana jotain lehdistä leikattuja lippulappusia joista en muutossakaan ole raaskinut luopua "kun ehkä kumminkin joku päivä tätä vielä tulee kokeiltua kun näyttää niin hyvältä vaikkei sitä ikinä tilaisuuden tullen muista". Joku fiksumpi ehkä olisi etsinyt ohjeet netistä ja bookmarkannut koneelleen - tämäkin ohje näyttää Pirkan sivuilta löytyvän... No tuossa joulun aikaan tyhjennettiin "varastohuonetta" (nykyinen lasten unihuone) remontin alta ja kakun ohje pomppasi esiin. Silloin päätin, että nyt sitä teen oli mikä oli, ja onneksi niin. Ihan oikein olen aikoinaan ajatellut, tämä kakku on superherkullinen! Voi jopa sanoa, että tästä täytteestä tuli meidän kaikkien ehdoton suosikki. Pikku E tykkää herkuista, mutta täytekakun perään hän ei ole ollut. Tätä kakkua upposi pieneenkin suuhun aika lailla... Petollinen tämä ihanan raikas kakku on, kun sitä vaan syö ja syö kun makeus ei ala tökkimään. Mustaherukan kirpeys ja turkkilainen jugurtti pitävät siitä suloisesti huolen. Mutta maha tällä kyllä täyttyy, ihan tuhti eväs ;)

 Mustaherukka oli meistä tässä yhteydessä todella herkullinen, eikä muistunut mieleen että kyseistä marjaa oltaisiin ennen kakussa maistettu. Siksikin siis mukavan erilainen! Mutta jos mustaherukat on loppu niin tähän varmaan sopisi kivasti myös punaherukat tai vaikka sokeroimattomat pakastemansikat :)

Pintahyytelön kanssa kävi vähän hassusti. Ensikeittelyn jälkeen se ei tuntunut hyytyvän ei millään vaikka siinä mielestäni ihan reilusti annoin sille aikaa. Kello oli jo paljon ja teki mieli nukkumaan joten hätäpäissäni lisäsin tuplaliivatteet. Edelleen hyytymistä joutui odottamaan ihan tosi kauan, vaikka neste oli jo aikaa sitten jäähtynyt. Menin siis välillä suihkuun. Kun palasin niin, olihan se hyytelöitynyt... Joo, vähän meni siis kokkareiksi ja lopulta koko hyytelökin oli kovinta marmelaadia mitä olen ikinä maistanut, mutta ihan hyvää ;) Ehkä siis kuitenkin normiliivatteet ja sitten sen kattilan ääressä pitää vaan jaksaa vahtia - kyllä se siitä joskus hyytyy, ja kun se sitä alkaa tekemään, pitää olla heti valmiina se kakun päälle valuttamaan!

Täytekakkupohjan tein ohjeen mukaan, mutta siitä tuli vähän lättänä. Ensi kerralla käytän varmaan taas sitä Kinuskikissalta poimittua aiemmin hyväksi havaittua "lasiohjetta". Tässä siis ohje pelkkiin täytteisiin. Ohjeessa kehoitettiin käyttämän 26-senttistä vuokaa minkä teinkin. Mutta koska itse kakkupohja oli vähän lättänä, niin koko teos jäi hieman matalaksi. Ensi kerran siis joko 24 senttiseen vuokaan, tai sitten varmasti kohoava kakku.

Mustaherukka-jugurttikakku

Täytekakkupohja vaikka tällä ohjeella (ja kaikkein parhaaksi on näköjään tullut sekin raparperitäyte julistettua, nyt näitä suosikkeja on siis jo kaksi =D)

Täyte
4 liivatelehteä
200g (n.4dl) mustaherukoita
4dl vispikermaa
2dl turkkilaista jugurttia
3/4 dl sokeria
2tl vaniljasokeria
½dl +2rkl mustaherukkamehua (laimensin 1/5 tiivisteestä vahvaa mehua, n. 1/3)
Kostutus
1½dl omenatäysmehua (käytin ehkä ½dl eikä tuohon hötöseen kakkuun kaivattu enempää kosteutta)
Pintahyytelö
5 liivatelehteä (käytin siis 9 - en suosittele ;D)
2½dl mustaherukkamehutiivistettä
1½dl vettä
Reunat
2,5dl Flora vispi
2rkl sokeria (en muuten laittanut yhtään)
2tl vaniljasokeria
Koristeluun nomparelleja tai valkosuklaata
Tee kakkupohja irtopohjavuokaan.
Upota täytteeseen tarvittavat liivatteet kylmään veteen. Soseuta mustaherukat sauvasekoittimella. Vaahdota kerma. Sekoita kerman joukkoon jugrutti, sokeri, vaniljasokeri, mustaherukkasose sekä ½dl mehua. Kuumenna kattilassa 2rkl mehua ja lisää vedestä puristetut liivatteet. Jäähdytä hetki sekoittaen. Kaadat liivateseos ohuena nauhana jurgurttiseokseen hyvin sekoittaen. Siirrä täytehyytelö hetkeksi jääkaappiin.
Ota kakku pois vuoasta. Jaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan. Kiinnitä muovikelmi vuoan pohjan ja reunan väliin. Kiinnitä leivinpaperista tehty korotusreuna teipillä vuoan sisäpuolelle. Kokoa kakku vuokaan pintakerros alimmaiseksi. Kostuta kakkulevyt aina omenamehulla ennen täytteen laittoa. Jaa täyte kahteen väliin.

Pehmennä pintahyytelön liivatteet kylmässä vedessä. Kuumenna kattilassa mehu ja vesi. Lisää joukkoon vedestä puristetut liivatteet. Kuumenna sen verran että liivatteet liukenevat. Jäähdytä kattilaa kylmässä vesihauteessa, ole kärsivällinen. Kun seos alkaa hyytyä, kaada se kakun pinnalle. Hyydytä jääkaapissa yön yli.
Seuraavana päivänä: irrota reunus varovasti. Vaahdota kerma ja mausta se vaniljasokerilla. Pursota kermavaahto reunoille.
Koristele rennon lennokkaasti tai huolellisesti kohdistaen.

Edit: olen kuullut kahdeltakin taholta jotka tätä kakkua ovat jälkeeni kokeilleet, että tuo kiilleosuus ei vaan onnistu. Eli jotain muuta siihen pitäisi keksiä. Alkuperäisillä liivatemäärillä se ei ala hyytymään ja kun liivatetta lisää tulee vaan iso köntsä. Eli kakusta kannattaa kokeilla lähinnä tuota täytettä: se on IHANAA.

Nopeaa, helppoa ja maistuvaa

Tutkittiin jääkaapin sisältöä kun ei tehnyt mieli kauppaan ja mietittiin mitä siitä saisi aikaiseksi. No tuli hyvin vihreä pasta joka sattui maistumaan vielä erittäin herkulliselle. Seuraavan kerran tehdään ihan tarkoituksella. Helppo kuin mikä ja nopeakin vielä. Mukaan laitettiin kaikki vihreä mitä jääkaapista ja pakastimesta löytyi, lorautettiin joukkoon ruokakerma, vihreästä purkista sekin ja keitettiin pasta jossa siinäkin 25% vihreää vihannessosetta, kesäkurpitsaa ja pinaattia, valmiiksi joukossa (ollaan tykätty).

Vihreä pekonipasta
5 siivua pekonia kuutioina
½ pientä kesäkurpitsaa pieninä kuutioina
2dl luomu ruokakermaa
½dl pakasteherneitä
3-4 kevätsipulia silputtuna
1tl dijon sinappia
pari rouhaisua mustapippuria myllystä
½tl kuivattua basilikaa
Parmesanjuustoa
Villirucolaa

Pastaa (Barilla piccolini zucchini & spinach)

Laita pasta keittymään (kastikkeen tekemiseen meni juuri tuo 6min mitä käyttämämme pasta kypsyi). Ruskista pekonit pannussa. Lisää kesäkurpitsa ja kuulota minuutin verran. Kaada joukkoon ruokakerma. Mausta dijon sinapilla, pippurilla sekä basilikalla. Lisää herneet kuplivaan kastikkeeseen, niin että ne sulavat ja lämpenevät. Sammuta virta ja lisää kevätsipuli. Sekoita kastike keitetyn pastan joukkoon. Annostele pasta lautasille, raasta päälle tuoretta parmesaania ja viimeistele annos rucolalla. Nauti heti.

Lisäsin uuden tunnisteen "nopeat ja helpot". On meillä siihen kategoriaan osuvia reseptejä täällä ennestäänkin vaikka kuinka paljon, mutta niitä ei ole tullut tuolla nimikkeellä labeloitua. Ehkä joskus ehdin vanhatkin ohjeet siihen luokkaan sijoittamaan, mutta ainakin tulevat superhelpot ja nopeat ohjeet löytyy tuolta, no helposti ja nopeasti.

Ruokaa pöytään kaikesta homeesta huolimatta

Saatiinpas kuitenkin hyvää ruokaa pöytään ja vatsaamme vuoden vaihtumisen merkeissä, vaikka raaka-aineet kovasti vastaan hangoittelivatkin.

Vanhan vuoden viimeisen illan tortilla-ateria sai kesken ruokailun ikävän käänteen, kun ensimmäisten kääröjen jälkeen todettiin valmiiden tortilloiden olevankin homeessa...

 

Sen verran tuo homeen löytyminen sapetti ja nälkäkin jäi, että tein sitten ärsytysvimmalla vielä pikana itse uudet tortillalätyt kesken aterian. Yritettiin siis säästää sekin pieni hetki aikaa mitä tortilloiden tekemiseen menee ja ostettiin valmiita, mutta näköjään ei kannattanut. Aina vaan suosiolla kaikki alusta loppuun itse niin ei tarvitse pettyä. Onneksi tortillat ovat tosi helppoja kunhan vaan jaksaa tiukan taikinan kaulita ohuen ohuiksi lettusiksi. Olen aina käyttänyt tätä Myllyn Parhaan ohjetta, enkä muuta ole kaipaillut.

Tortillat
5½dl durum vehnäjauhoja
½tl suolaa
½dl öljyä
2dl vettä
Sekoita ainekset keskenään kimmoisaksi taikinaksi. Leivo taikinasta tanko ja jaa se 10 osaan ja pyörittele jokaisesta pulla. Anna pullien levätä peitettynä muovilla sillä aikaa, kun valmistat haluamasi täytteen.(Ihan hyviä tuli eilen, vaikka taikina ei levännyt hetkeäkään). Kauli pullat paistinpannusi kokoisiksi pyöreiksi levyiksi. Paista tortilloja ilman rasvaa kuumalla paistinpannulla molemmin puolin niin, että tortilla saa hivenen rusehtavia pilkkuja. Tarjoile välittömästi.

Kaikkein parasta ja uutta antia tässä ateriassa oli ihanan raikas appelsiinisalsa jonka ohje bongattiin uusimmasta Kotivinkistä. Tätä tulee varmasti tehtyä jatkossakin ainakin mulle ja lapsille, vaikka hra Patalintu vähän tomaattisalsan perään haikailikin. Mutta tykkäsi kyllä myös tästä! Homeongelmat ilmenivät jo tässä vaiheessa kun edellisenä päivänä ostettu sitruuna oli vihreän kuorrutteen peittämä ja homeessa oli myös pari päivää aiemmin ostettu paprika. Vanhan vuoden vanhat tuotteet vai mikä ihme tässä nyt sitten oli menossa kun tortillat olivat kuitenkin kuivakaapissa, sitruuna hedelmäkulhossa pöydällä ja paprika jääkaapissa joten mitään kiinteää yhteyttä noillakaan ei toisiinsa ollut. Onneksi oli hyvät varakappaleet ja niitä jauhoja niin ei jääty tyystin ilman ruokaa :)

Appelsiinisalsa
2 isoa appelsiinia
1 sitruuna
½ punaista paprikaa hienonnettuna
1 punainen chilipalko hienonnettuna
1 punasipuli hienonnettuna
2rkl öljyä
2rkl hunajaa
ripaus suolaa
Kuori appelsiini ja sitruuna terävällä veitsellä hedelmänlihaa myöten. Itse olen tykännyt käyttää filerointiveistä, mutta muullakin terävällä onnistuu helposti.

Leikkaa viipaleet irti toisistaan niin ettei niihin jää kalvoja. Paloittele hedelmälohkot. Sekoita kaikki aineket keskenään. Alkuperäisessä ohjeessa mukaan laitettiin vielä tuoretta timjamiakin, mutta sen unohdin. Anna salsan maustua jääkaapissa ainakin neljä tuntia tai mieluiten yön yli. Oli kyllä tosi hyvää jo kahdenkin tunnin jälkeen... ;)

Meidän guacamolen ja muiden hyvien salsojen ohjeet, sekä resepti pehmeisiin maissilettuihin löytyykin jo ennestään tex mex -tunnisteen alta.

Oikein makoisaa uutta vuotta!
  

edit 2.1. Ja sit ei varsinkaan naurattanut kun hra Patalintuun iski vatsatauti 36 tuntia homeaterian jälkeen...