maanantai 30. huhtikuuta 2012

Pöllömuffinssit

Poikasen 1v synttäreillä tarjotuista sitruuna-inkiväärimuffineista tuli ihan mun omat muffarilempparit. Harmitti vaan kun aikarajotteiden vuoksi tein nämä viikkoa ennen juhlia ja pakastin, sillä siinä nämä leivonnaiset kärsivät huomattavasti. Tuoreina olivat aivan ihania! Pinta oli hivenen rapea ja sisus mahtavan muheva. Makumaailma nyt on muutenkin minulle mieluinen, joten enemmän yllättynyt olisin ollut jos en olisi näistä tykännyt. Kivan raikkaita niin että kuorrutekaan ei niitä tee överimakeiksi. Mutta melkein sanoisin että ihan parhaimmillaan ovat sellaisinaan ja tosiaankin tuoreina.


Koristeluideaan törmäsin Pinterestin kautta. Tosi hauskoja ja helppoja tehdä! Ja juuri sopivia lastenkutsuille kun on sitä kaikkien suosikkia, valmista kaupankeksiäkin, mukana... Itse tein pöllönnaaman vain osaan muffinsseista ja loput saivat tyytyä pelkkään kuorrutteeseen sekä yhteen suklaarakeeseen - syötävää oli muutenkin niin paljon, että kaksi dominokeksiä siihen päälle jokaiselle olisi varmasti ollut liikaa. Oletan että oli oikea ratkaisu sillä niin nuo hupenivatkin aika 50-50, toisille pöllöt, toisille asteen verran kevyemmät. Tein muffinssit keskikokoisiin vuokiin, niihin perusbrunoihin mitä marketeissa myydään, ja olivat juuri sopivan kokoisia minidominokoristeluun.


  
Sitruuna-inkiväärimuffinssit 24kpl
3½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2½dl sokeria
2 kananmunaa
2dl turkkilaista jugurttia
sitruuna mehua 3/4dl
2 (luomu) sitruunan kuori raastettuna
2tl vaniljasokeria
1tl raastettua inkivääriä

Päälle
200g maustamatonta tuorejuustoa
2rkl lime-curdtahnaa
pari tippaa sitruunamehua
100g tomusokeria (muistaakseni, en ole ihan varma määrästä, ehkä vähän enemmänkin)
mini dominokeksejä, pelkästään täytepuoli
m&m suklaarakeita, ruskeita ja oransseja
ruskeita nonparelleja



Mittaa kaikki muffinssitaikinan ainekset kulhoon ja sekoita tasaiseksi. Itse käytin sähkövatkainta.
Laita paperivuoat muffinssipellin koloihin ja täytä vuoat 3/4.
Paista 200C asteisessa uunissa n. 15min.
Koristele jäähtyneenä.


Vielä on yksi synttäripostaus jäljellä ja sitten alkaa tippua grillaus- sekä arkiruokaohjeita.

Iloista ja aurinkoista vappua kaikille!

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Pieniä herkullisia piiraita: vuohenjuustoa ja herneitä

Kalkkunakakun lisäksi poikasen 1v synttäreiden suolaista puolta täydensivät erinomaiset vuohenjuustopiiraat sekä hernetäytteiset filokolmiot.


Suullisen summittaisen gallupin perusteella vuohenjuustopiiraat olivat vieraiden ykkössuosikki kaikista tarjottavista. Ja kyllä ne olivatkin tosi hyviä! Ja TOSi helppoja! Laitoin valmiin voitaikinan päälle kaikkia omasta mielestä herkkujuttuja, eihän niistä voi tulla mitään muuta kuin superherkkua ;D Jotain korjattavaa näihin jäi seuraavaa kertaa ajatellen, nimittäin muoto. Leikkasin valmiiksi kaulituista voitaikinalevyistä muotilla pieniä (n.5cm halkaisija) ympyröitä ja ne olivat selkeästi liian pieniä. Vuohenjuuston paino veti puolet piiraista kumoon uunissa kun ne kohosivat, ja edustuskelpoisuus katosi. Onneksi muoto ei vaikuttanut makuun, ja puolet piiraista jäivät vielä ihan kauniiksikin. Seuraavan kerran teen joko neliöitä tai sitten reilusti isompia pyörylöitä kuin juustokiekko.

Näinkin voi käydä...

Ollaan monet meidän suosikit ja aina uudestaan ostettavat antipastotuotteet löydetty Pirkka-merkiltä, ja useat vielä tarkemmin Pirkan parhaat tuotteista. Vuohenjuusto on herkullista ja siitä saa sopivan kokoisia kiekkoja. Aurinkokuivatut kirsikkatomaatit ovat ihanan makeita sekä kirpeitä, olematta liian suolaisia niinkuin monet aurinkokuivatut tomaatit. Sitruunapesto on valmispestoista eniten meidän mieleen ja sopii moneen paikkaan, kuten uunikalalle ja broilerille. Pinjansiemenissä ei ole mitään ikävää (kaappimaista) sivumakua niinkuin joillain muilla merkeillä olemme harmiksemme havainneet. Kaikenlisäksi Pirkan Espanjalaiset miniluumutomaatit ovat suunnilleen ainoita, joista ei ala omat suupielet kutiamaan tai tyttären atooppinen ihottuma pahene - mikähän siinäkin on..? Piiraat on siis tehty voitaikinaa lukuunottamatta kokonaan Pirkan tuotteilla ja niillä näistä tuli meidän ja vieraiden makuun hyviä. Ja ei, tämä ei ole sponssattu mainos, kuten ei meillä koskaan muutenkaan (ei meille ole kukaan kertaakaan mitään tuotetta edes tarjonnut).

Jokatapauksessa, tee millä teet, mutta tee. Ovat makoisia!

Vuohenjuustopiiraat

Valmiiksi kaulittua voitaikinaa
Sitruunapestoa
Aurinkokuivattuja kirsikkatomaatteja
Vuohenjuustoa
Miniluumutomaatteja / kirsikkatomaatteja
Pinjansiemeniä
Kananmuna voiteluun
Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla. Viipaloi juusto 0,5-1cm paksuiksi kiekoiksi. Leikkaa miniluumutomaatit neljään osaan pitkittäin.
Leikkaa pakkauksen ohjeen mukaan sulatetusta taikinasta sopivan kokoisia piiraspohjia. Sivele ympyrät (tai neliöt) sitruunapestolla. Laita päälle juustokiekko. Aseta päälle viipale aurinkokuivattua tomaattia sekä viipale tuoretomaattia. Ripota päälle paahdettuja pinjansiemeniä. Voitele reunat kananmunalla. Paista 225C asteisessa uunissa 15-20min.


Hernepiiraat bongasin joskus muutama vuosi sitten Glorian ruoka&viinistä mutta en koskaan saanut aikaiseksi kokeilla. Ystävä tarjosi kyseisiä piiraita viime kesänä tyttärensä synttäreillä ja ihastuin niin että nyt niitä piti lopultakin tehdä myös itse. Tein nämä valmiiksi pakkaseen, vaikka olisivat varmasti parhaimmillaan tuoreina sillä pinnan rapeus katosi tietenkin kokonaan. Maku oli kumminkin hyvä - niille jotka pitävät herneistä. Sisuksen raikkaan vihreä väri sopi täydellisesti meidän synttäreiden keväiseen teemaan (mutta kuvaa en täytteestä tietenkään muistanut ottaa). Ensi kerran teen ehkä puolet pienempiä, voisivat olla parhaita ihan vaan pieninä suupaloina. Sisälle voisin koittaa kyllä myös jotain sopivaa sekoitusta vuohenjuustopiiraiden täytteistä :) Filotaikinan kanssa puuhaaminen on jonkinmoista askartelua, mutta ei sitä kannata säikähtää. Kunhan pitää ohuenohuet taikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan kosteina, niin käsittely onnistuu varmasti.

Hernetäytteiset filokolmiot

1 pkt (450 g) pakastettua filotaikinaa
Täyte
400 g pakasteherneitä
1 dl vettä
1 dl silputtua tilliä
½ dl silputtua minttua
1 luomusitruunan hienoksi raastettu kuori
2 rkl sitruunanmehua
2-3 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
n. ½ tl mustapippuria myllystä
Taikinalevyjen voiteluun
1½dl maitoa
50 g voita
Piirakoiden viimeistely
1 kananmuna
1 dl rouhittuja pistaasipähkinöitä

Sulata filotaikina pakkauksen ohjeen mukaan. Mittaa kaikki täytteen aineet kulhoon ja soseuta.

Ota filotaikinasta kerrallaan kolme taikina-arkkia. Peitä loput taikinasta nihkeänkostealla keittiöpyyhkeellä, sillä filotaikina kuivuu herkästi, jolloin siitä tulee repeilevää ja vaikeasti käsiteltävää. Nosta ensimmäinen filoarkki työtasolle ja voitele se kevyesti maito-voiseoksella. Nosta päälle toinen arkki ja toista voitelu. Voitele toinen filoarkki hieman eri kohdista kuin ensimmäinen taikinakerros. Nosta päälle vielä kolmas filokerros. Jätä se voitelematta.

Leikkaa filotaikinalevyt terävällä veitsellä n. 10 cm leveiksi, pitkänomaisiksi suikaleiksi (ensi kerralla teen itse kapeampia, 5-7cm). Jaa jokaisen suikaleen toiseen päähän ruokalusikallinen hernetäytettä. Nosta taikinasuikaleen toinen alakulma ylös niin, että muodostuu kolmio, ja jatka taittelua niin, että täyte jää filotaikinan sisään piiloon ja piiraasta muodostuu tasasivuinen kolmio.

Nosta filopiirakat leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille saumapuoli alaspäin. Voitele valmiit leivonnaiset vatkatulla kananmunalla. Ripottele päälle hieman rouhittuja pistaaseja. Paista leivonnaisia ylätasolla noin 10-15 minuuttia tai kunnes ne saavat kauniin värin.

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Kalkkunakakku

Poikasen 1-vuotis synttäreitä vietettiin meillä viime viikonloppuna. Kirjoittelen tarjottavista tänne näin vähitellen yksi kerrallaan. Täytekakku ja tarkempi kuvaus juhlista vuorossa aikanaan viimeisenä :)

Viime hetken päätös tehdä pojan 1-vuotissynttäreille myös voileipäkakku kannatti. Halusin jotain samantyyppistä kuin molempien lasten ristiäisissä nähty lohivoileipäkakku, kun se on ollut aina niin tavattoman hyvää. Halusin kuitenkin jotain vähän erilaista ja mieleen tuli kalkkuna. Muokkailin paria aiheeseen liittyvää reseptiä omiin makumileltymyksiin sopivaksi ja tästä tulikin niin erinomaista, että varmasti tulee toistettua muihinkin juhliin. Raikas kakku, jota syö mielellään suuremmankin palan.


Hyydytetty kalkkunavoileipäkakku
Pohja
200g saaristolaisleipäviipaleita
75g sulatettua voita
Täyte 
5 liivatelehteä
2rkl sitruunamehua
15 isoa oliivia hienonnettuna
1 paprika (n.80g) hienonnettuna
½dl hienonnettua tuoretta basilikaa
1dl hienonnettua tuoretta ruohosipulia
200g savustettuja ohuen ohuita kalkkunasiivuja hienonnettuna
2dl vispikermaa
250g maitorahkaa
400g raejuustoa
1rkl sinappia
suolaa ja pippuria myllystä
Päälle
5 isoa oliivia
n.15cm kurkkua
1 keltainen tomaatti
5 ohuen ohutta siivua savukalkkunaa
herneenversoja

Paloittele leipäviipaleet ja jauha muruiksi. Itse jauhoin sauvasekoittimella, mutta tehosekoittimen tai monitoimikoneen omistajan kannattaa käyttää varmaan sitä. Lisää sulatettu voi ja sekoita se leivänmuruihin. Kiinnitä irtopohjavuoan (halkaisija 26 cm) pohjalle leivinpaperi ja taputtele leipäseos tasaiseksi kerrokseksi vuoan pohjalle. Nosta kylmään kovettumaan.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen vähintään 5 minuutiksi. Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi.

Kuumenna sitruunamehu kattilassa. Purista liivatteista liiat vedet pois ja sulata ne mehuun. Anna hieman jäähtyä ja sekoita mehu huolellisesti rahkan joukkoon. Lisää joukkoon mausteet, kasvikset, kalkkuna, raejuusto sekä kermavaahto.

Levitä täyte vuokaan tasaiseksi ja anna sen hyytyä jääkaapissa mielellään yön yli seuraavaan päivään. Koristele kakku mieleiseksi. Itse veistin ruusun ja sen lehdet kuten ennenkin.

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Feta-lihapullia minttu-tomaattikastikkeessa

Lihapullaohjeita täältä löytyy ennenkin, mutta nämä olivat kastikkeineen niin todella maukkaita ja meheviä, että pitää laittaa tämäkin resepti talteen. Pullat olisivat vaatineet karitsan jauhelihaa, mutta meillä oli kaapissa valmiiksi käyttöä odotteleva luomu naudanliha joten tehtiin pullat siitä. En tiedä johtuiko siitä että karitsa oli niin kovasti ajatuksissa, vai oliko feta tavallista lampaisempaa, vai kenties kastikkeessa käytetyistä (lampaalle tyypillisistä) mausteista, mutta kyllä näistäkin pystyi lampaan selkeästi maistamaan ;D Tosi hyvää, tehdään usein jatkossakin. Varsinkin kun lapsetkin tykkäsivät hurjasti. Meillä oli nyt lisukkeena lohkoperunoita, mutta menisivät varmasti hyvin vaikka kasviscouscousin tai riisin kera. Henri Alénin ohje löytyi uusimmasta Kotivinkistä.

Kreikkalaiset feta-lihapullat

400g jauhelihaa (lammasta tai nautaa)
1dl fetajuustokuutioita (leikkelin hyvin pieniksi)
1 viipale vaaleaa leipää (maalaisleipää)
1prk (150g) ranskankermaa
1tl kuivattua basilikaa
suolaa ja mustapippuria

Leikkaa leivästä kantit ja kuutioi se. Sekoita leipä ranskankerman joukkoon kostumaan.
Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi, lisää fetakuutiot viimeisenä. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla.
Pyöritä taikinasta pieniä pullia pellille. Paista niitä 185C-asteisessa uunissa 15min.

Minttu-tomaattikastike

500g tomaattimurskaa
1 sipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
tilkka öljyä
2tl oreganoa
1-2dl vettä
mustapippuria
2rkl tuoretta minttua hienonnettuna

Kuulota sipuleita öljyssä. Lisää tomaatit, oregano ja vesi. Hauduta kastiketta noin 20min. Mausta se mintulla ja mustapippurilla. Jos haluat oikein siloista niin soseuta kastike sauvasekoittimella. Minä en jaksanut ja hyvää oli silti :)



lauantai 7. huhtikuuta 2012

Pilkkuja ja pörriäisiä

Tämä on jo suorastaan noloa, mutta pakko tämä on silti tänne l o p u l t a k i n postata. Tässä kun aloin suunnittelemaan poikasen 1v synttäreitä joita ensi viikolla juhlitaan, niin tajusin että enhän ole vieläkään kirjoittanut mitään tyttösen 2v juhlista. Eihän niistä olekaan vasta kuin kahdeksan kuukautta... Kirjoittaminen jäi, kun juhlissa ei oikeastaan ole ruokablogiainesta. Kauheasti väkersin kaikenlaista, mutta itse en ollut tarjoiluihin tyytyväinen. Ulkonäköön kyllä, mutta mitään kulinaarista nautintoa ei näistä "herkuista" tällä kertaa irronnut. Siksipä tarjolla ei ole yhtään uutta reseptiä, pelkästään toteamuksia, kuvia ja tunnelmia.


Juhlien teemana oli pilkut ja pörriäiset. Kaikista tarjottavista löytyi pilkkuja ja muusta rekvisiitasta saattoi bongata sitten niitä pörriäisiä. Ja kun juhlittiin elokuun alussa, niin lentelihän niitä tuolla pihallakin kun ulkona oli ihana hellepäivä :)


Sain hullun idean tehdä leppäkerttupikkuleipiä päällystämällä sinänsä hyvät pikkuleivät sokerimassalla. Kivan näköisiä, mutta ei oikein syötäviä ötököitä. Hurjasti niihin sain aikaa kyllä menemään ja ehkäpä sen vaivan takia pyörittelin (lähes kaikkia) ylijääneitä pipareita kaapin perällä yli puoli vuotta ennenkuin lopulta nakkasin ne menemään.

Kuppikakkujen ohjeen poimin Hummingbird Bakery kirjasta jonka jostain lehden tilaajalahjana sain. Kuppikakuissa oli kiva idea laittaa persikanpalojan vuoan pohjalle, ja sitä tulee varmaan hyödynnettyä joskus toistekin. Muuten ohjeessa oli kuorrutteineen ihan liikaa sokeria, ja makeus löi yli, joten näitä ei tulla toistamaan.


 Synttärikakussa oli sama ongelma kuin kaikessa muussakin: ihan liian makeaa. Täytteenä oli minusta äärettömän ihanan kuuloista sitruunakiisseliä, mutta ei riittänyt se sitruunamehu tuota määrää sokeria peittämään. Jopa tyttösen sedät jotka yleensä täytekakuista kovasti tykkäävät puhkuivat yletöntä makeutta eikä santsikierros maistunut. Kakun päällykseen koitin nyt ensimmäistä kertaa vaahtokarkkitaikinaa, joka kyllä onnistui Kinuskikissan ohjeilla hyvin. Mutta, arvaatte varmaan, oli aikas makeaa... ;D

Mutta kakun ulkonäöstä olin ylpeä. Minä kun niin vähän olen näistä massoista ikinä mitään muovannut, niin olin iloinen kun alkuperäinen visio vastasi lopputulosta läheisesti, vaikka se hyvin kaukana todellisten kakkumestareiden luomuksista olikin.


Suolaista puolta edusti pelkästään tämä moneen kertaan mainioksi todettu feta-kasvispiirakka. Sitä voin suositella! Ja jatkossa niitä suolaisia juttuja voisi sitten väsätä vähän enemmän niin ehkä sitten uppoaisi nuo makeatkin :) 


Päivä oli kuitenkin todella ihana ja tyttönen liihotteli ympäriinsä vieraista ja lahjoista innoissaan. Herkkuja ei ehtinyt hänkään kuin hädin tuskin maistella kun piti taas jo mennä sisältä ulos ja ulkoa sisälle :) Teema toimi minusta myös hyvin. Sellainen söpönen ja herttainen ja helpohko toteuttaa.

Uuden sateenvarjon alla oli jännää ja hauskaa

Kuppikakun parasta antia oli päivänsankarin mielestä pelkkä päällys