tiistai 30. kesäkuuta 2009

Upea kesä-piknik

Voi miten säät ovat hellineet viime aikoina! Ihanainen aurinko on paistanut juhannuksesta lähtien lähes päivittäin, eikä anti ole jäänyt valoon, vaan myös lämpöä on ollut kunnolla. Tästäkin johtuen, ruoanlaitto ei ole kiinnostanut pätkän vertaa, eikä tietokonekaan ole vetänyt pikkuhetkiä lukuunottamatta puoleensa. Blogi on kevään aikana muistuttanut enemmän juustokakkublogia kuin ruokablogia, mutta siitäkin huolimatta tässä tulee taas yksi kakkunen...


Sunnuntaina kokoonnuimme ystävien kanssa kunnon piknikille meren rantaan ja päivä oli kerrassaan loistava. Emme kertakaikkiaan vaihtaisi mitään osa-aluetta seuraan, eväisiin tai ympäristöön liittyen! No, tietyssä tilanteessa kuohuviini tai peräti shampanja olisi tietysti paikallaan, mutta sattuneesta syystä ne eivät tällä erää kuulu omaan ruokavalioon, ja muutkin olivat sunnuntaina samoilla linjoilla. Oli meillä sentään vesipullo Lanson Gold Label shampanjan kylmäpussissa, joten eikös se ole melkein sama asia. Hah ;)

Pidimme aiemmin viikolla konferenssipuhelun (tarkka se olla pitää) ja sovimme kuka tuo mitäkin. Näin tehtävät jaettuna kaikki pääsivät valmisteluissa suht helpolla, eikä kukaan joutunut huhkimaan keittiössä liian pitkiä aikoja, mutta saimme kerrassaan loistavat eväät, jotka sammuttivat isommankin nälän ja hemmottelivat makuhermoja ihan tosissaan.


Ensimmäinen ryhmä, joka asui lähimpänä piknik-rantaa, toi lämpimät ruoat, eli murean makoisia kananrintafileitä ja herkullista lämmintä perunasalaattia. Uusien perunoiden lisäksi salaattia maustoivat ainakin oliivit, kaprikset, aurinkokuivatut tomaatit ja basilika – ohje on tulossa hyppysiimme lähiaikoina, ja kunhan se saadaan niin sitä tehdään myös meillä varmasti. Oli kyllä kerrassaan loistava kesälisäke!
Toinen toi raikkaan ja kevyen osuuden, eli vihersalaatin sekä hedelmiä. Salaatista löytyi ainakin kirsikkatomaatteja, kurkkua, paprikaa, herneenversoja, auringonkukansiemeniä sekä lisukkeeksi raejuustoa ja vaalea balsamicokastike. Ihanalta maistui tämäkin ja siemenet herättivät eräässä tämäntyylisen kommentin “tosi hyvää, jos olisin lintu söisin tätä joka päivä”! Pakko vahvistaa, että kyllä tämä salaatti maistuisi usein, vaikkei lintu olekaan... Hedelmiä edustivat mehukas vesimeloni, ihanat kotimaiset mansikat, ekstramakea ananas ja vihreät viinirypäleet (joista viimeksi mainittua kukaan ei tosin jaksanut enää edes maistella kaiken muun tankkaamisen jälkeen).


Meidän tehtäväksemme osui (omasta pyynnöstä) jälkiruoka, joka kuten alussa tuli jo pohjustettua, oli marjaisa juustokakku. Ohje löytyi Marien sekasopan arkistoista ja osui meidän tämänkertaisiin tarpeisiin täydellisesti. Ensinnäkin kakku tehdään 18cm halkaisijaltaan olevaan vuokaan, eli juuri sopivasti vähän pienemmälle ryhmälle kerralla tuhottavaksi, kun kakkua ei ole tarjoilun jälkeen mahdollista enää saada kylmään ja toiseksi se oli ihanan raikas ja todella kesäinen.

Marjainen juustokakku
Pohja
125g kaurakeksejä
3rkl voita tai margariinia (meillä voimariinia)
Täyte
200g kuningatartuorejuustoa
¾dl sokeria
n.20 keskikokoista mansikkaa
2dl mustikoita
2rkl vadelmamarmeladia (meillä omaa vattuhilloa)
2½dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
½ limen mehu
6 liivatelehteä (tai 3rkl liivatejauhetta)
3rkl vettä
Koristeluun
mansikoita, mustikoita ja vadelmia
Murskaa keksit hienoksi muruksi, lisää sulatettu rasva ja nypi tasaiseksi. Vuoraa irtopohjavuoan (halkaisija 18cm) pohja leivinpaperilla ja painele keksiseos pohjalle tasaisesti. Laita vuoka viileään.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Soseuta mansikat ja sokeri. Lisää vadelmamarmelaadi ja sekoita. Vatkaa marjasose tuorejuuston joukkoon. Vatkaa vaniljakastike kuohkeaksi vaahdoksi. Kuumenna 3rkl vettä kattilassa kiehuvan kuumaksi. Liota kuivahkoksi puristetut liivatelehdet siihen ja sekoita tasaiseksi. Lisää limen mehu, jäähdytä hetki ja sekoita liivateneste ohuena nauhana tuorejuustoseokseen. Yhdistä tuorejuustoseos ja vaniljavaahto. Lisää mustikat ja sekoita. Kumoa täyte keksimurupohjan päälle ja tasoita pinta. Anna kakun hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia, mieluiten seuraavaan päivään. Pyöräytä veitsellä reunan ympäri ja irrota reunat varovaisesti. Koristele kakku tuoreilla marjoilla.


Kakun lisäksi veimme myös kolmisen tuntia pakastimessa oleilleita limutölkkejä, jotka toimivat hienosti kylmäkalleina, ja juoma oli ihanan kylmää vielä muutaman tunnin auringossa oleilun jälkeen. Tätä konstia voimme ehdottomasti suositella! Todella kuuman päivän vuoksi kaikkia eväitä ei voinut kasata “pöytään” kerralla, vaan kaikkea otettiin esiin vähän kerrallaan. Pääruoka syötiin heti kun kaikki olivat paikalla ja tuotiin perille catering lämpölaatikossa. Salaatti ja hedelmät olivat kylmälaatikossa kun eivät olleet syömisen kohteina. Kakku pysyi viileänä limutölkkien ympäröimänä kylmälaatikossa, ja se myös käväisi pakastimessa parin tunnin ajan ennen kotoa lähtöä. Kuvista löytyvät eväiden edustajina kana, perunasalaatti, vihersalaatti sekä kakku. Muissa kuvissa hieman ympäristöä sekä osa yksinään varjossa nököttävistä säilytyslootista ja pusseista. Kaunis kiitos mukana olleille, ja kaikille muille mukavia piknik-reissuja sään suosiessa!

tiistai 16. kesäkuuta 2009

Arkistojen uumenista

Viime perjantaina alkoi äitiysloma, ja nyt pitäisi sitten mahdollisesti kuukauden verran olla omaa aikaa ihan reilusti. Kummasti kalenteri on täyttynyt heti vaikka mistä tapaamisista ja pikkuviisiteistä, ja mielessä pyörii kaikenlaisia askareita joita pitäisi tehdä, joten tiedä sitten kuinka paljon tätä ylimääräistä aikaa tässä sitten on. Tällä hetkellä ykköstehtävänä odottaisi keittiönkaappien siivous ja hyllyjen perälle unohtuneiden vanhentuneiden hiutaleiden yms. pois heitto, mutta sohva vei voiton, joten kirjoitellaan tässä hetki ennen muihin hommiin siirtymistä.

Bloggaamattomien ruokien kuvakansio on kasvanut jo luvattoman suureksi. Osa sapuskoista tuntuu aivan liian talviselta juuri nyt muistiin tallennettavaksi, joten tässä aurinkoinen kikhernekeitto viime syksyltä. Ihan 100-prosenttista varmuutta ei ole tarkoista määristä, mitä juuri tähän nimenomaiseen valokuvattuun keittoon tuli heitettyä, mutta eiköhän tämä aika lähelle mene. Se on edelleen muistissa, että todella maistuvaa tämä oli ja nyt kun asiaa tarkemmin miettii, luulen että tässä joutuu pian taas sopan keittoon!

Porkkana-kikhernekeitto
4-5 isohkoa porkkanaa pieninä kuutioina
1 iso sipuli hienonnettuna
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
1-2rkl oliiviöljyä
1 kasvisliemikuutio
5-7dl vettä
1tlk kikherneitä
1-2tl hunajaa
1-2 maustemittaa cayennepippuria
ripaus muskottia
suolaa ja mustapippuria
persiljaa
Kuulota porkkanakuutioita ja sipuleita kattilassa kunnes sipulit ovat läpikuultavia. Lisää vesi ja liemikuutio ja keitä kunnes porkkanat ovat lähes kypsiä (20-30min). Huuhtele kikherneet siivilässä, lisää keittoon ja keitä vielä 5-10min. Mausta mieleiseksi ja tarjoile persiljasilpulla koristeltuna. Keiton voi myös halutessaan soseuttaa ja pyöristää kermalla tai tuorejuustolla pehmeämmäksi.