Makeaakin makeampaa toffeeta ja banaania

Tulipahan sitten meidänkin lopulta kokeiltua banoffee-piirasta. Siitä on varmaan jo parisen vuotta kun ohjeeseen ensimmäistä kertaa tutustuttiin, mutta jostain syystä tekeminen on aina jäänyt. Ensin ongelmana oli kondensoidun maidon löytäminen. Nythän sitä taitaa olla jokaisessa isommassa ruokakaupassa, mutta jokunen vuosi sitten sitä piti vielä haeskella. Ja vaikka sitä kaupassa oliskin, sitä voi silti joutua etsimään huolella. Olin ihan varma että sitä on oltava Citymarketissa, mutta koskaan en sitä löytänyt. Pari tölkkiä jo Stockalta ostaneena, oltiin tässä joku päivä kahvihyllyn luona ja tutkailin tarjontaa tarkemmin, kun hra Patalintu jauhoi kahvinpapuja (yleensä suosimamme kahvikauppa oli jostain ilmoittamattomasta syystä kiinni) ja huomasin maitotölkkeja rivissä siellä keskellä kahvinpuruja. Eipä ollut tullut mieleen sitä sieltä kertaakaan katsoa...

Mutta itse piiraaseen. Piiras saa nimensä sen pääraaka-aineista, banaanista ja toffeesta. Toffee keitellään tuosta yllämainitusta kondensoidusta maidosta ja se onkin koko leipomuksen haastavin osuus. Ja sekin vain keittoaikansa takia, sillä ihan jokainen onnistuu ihan varmasti laittamaan avaamattoman säilyketölkin kattilaan kiehumaan! Malttia pitää vain olla kolmen tunnin verran. Muuten tämän täytyy olla yksi helpoimmista piiraista, vai torttuko lie, joka on sekä ulkönäöltään, että maultaan kelpo tarjottava kenelle vaan. Tai kenelle vaan, joka kestää sokeria, sillä makeutta tästä ei todellakaan puutu! Kahvin ja teen kanssa palanen piirasta maistuu kerrassaan herkulliselle, mutta sen enempää ei kannata lautaselleen santsata, sillä sokeriöveri iskee helposti. Tämä ehkä kuvaa makeutta hyvin: banaani tuntui raikastavan piirasta kivasti ;)


Toffeeta kannattaa keitellä muutaman purkin verran, kun kerran hommaan lähtee. Toffee säilyy purkissaan avaamattomana kuukausia. Ja kun toffee on valmiina, niin johan tässä on huippu tarjottava myös yllätysvieraille! Purkin etiketit kannattaa irrottaa ennen keittämistä huolella, sillä liima siirtyy keittelyn aikana kattilan reunaan ja jämähtää siihen kiinni kertoo nimim. Millä tuon Hackmannin nyt saa puhtaaksi?.. (Eli me) Lopputulosta on pakko suositella, kokeilkaa ihmeessä! Me teimme omamme Hesarin ohjeella. Ja tutuille tiedoksi; meidän kaapista löytyy nyt tuota valmista toffeeta, joten jos piiras maistuis, niin pikku ilmoitus vaan etukäteen ja tervetuloa :)

Banoffee
pohja
250g digestive-, kaura- tms keksejä
100g voita
täyte
1tlk (397g) kondensoitua maitoa
3 banaania
2rkl sitruunamehua
2dl vaahtoutuvaa kermaa
1-2rkl sokeria
ripaus pikakahvijauhetta
Irrota maitotölkistä etiketti, huolella. Laita tölkki (tölkit) avaamattomana kattilaan kiehuvaan veteen niin että purkit peittyvät ja anna kiehua hiljalleen kolme tuntia. Lisää vettä keittämisen aikana. Kolmen tunnin jälkeen toffee on valmista. Jäähdytä purkit.
Murenna keksit hienoksi ja sekoita ne sulatetun voin kanssa. Painele seos leivinpaperilla pohjustetun irtopohjavuoan (24cm) pohjalle ja hieman myös reunoille tasaisesti ja tiukasti. Anna kovettua hyvin jääkaapissa.
Avaa maitotölkki ja levitä toffee pohjan päälle. Laita vuoka takaisin jääkaappiin, jotta kinuski hieman tanakoituu. Viipaloi banaanit ja asettele ne tasaisesti toffeekerroksen päälle. Valuta banaanien päälle hieman sitruunamehua, jotta ne eivät tummu. Vaahdota kerma ja mausta kevyesti sokerilla. Lusikoi kermavaahto banaanien päälle. Sihtaa pinnalle pikakahvijauhetta (tai kaakaojauhetta) juuri ennen tarjoilua.

Pullaa pääsiäiseksi

Tulipahan kerrankin selattua Pirkka-lehteä, yleensä se menee ajanpuutteen vuoksi lähes koskemattomana lehtikoriin - toki vasta plussaseteleiden irroituksen jälkeen. Sieltä löytyikin heti sen verran mielenkiintoisen ja näyttävän oloinen pashapullan ohje, että pitihän sitä kokeilla. Rahkapiirakka on aina ollut hyvää, ja tämä on siitä oikein mukava tuunattu versio.


Pullataikina meni hiukan kovaksi, vaikka vähensinkin ohjeessa annettua jauhomäärää suorilla puolen desin verran. Silti tein sen virheen, että latasin kaikki laittamani kauhot kerralla, niin en päässyt tunnustelemaan taikinan tarpeita ennenkuin oli liian myöhäistä. Ensi kerralla siis jauhot vain vähän kerrallaan mukaan (kuten aina, en tajua miten nyt näin mokasin), niin lopputuloksena ei ole liian kuivaa pullaa! Sen lisäksi pulla oli yli viisi minuuttia liian kauan uunissa, kun meidän uuninkello päätti olla kilautamatta siihen säädetyn ajan loppumisen merkiksi. Älä siis koskaan luota pelkkään äänimerkkiin, vaan seuraa myös sitä ajankulua samalla! Tosi turhauttavaa kyllä tuommoinen, kun sen takiahan se kello on hankittu, että ajantaju säilyisi kun paiston aikana puuhailee kuitenkin kaikkea muuta. Uuden kellon ostoon siis, johan tuo olikin 3 kuukautta käytössä...

Rahka oli paiston jälkeen kummallisen tumma (normaaliin rahkapiirakkaan verrattuna), mutta en tiedä johtuiko väri tuosta yliajasta vai kuitenkin tavallisesta poikkeavasta rahkasta. Käytin tähän kaupasta näytteenä saamamme valkosuklaa-lime rahkapurkin. Täyte oli hyvää, mutta vaikea sanoa, oliko se nyt tämän rahkan ansiota vai olisiko pulla tavan rahkan kanssa yhtään erilaista? Toisin sanoen, valkosuklaa tai lime ei maistunut lopputuloksesta yhtään. Ensi kerralla laittaisin ihan tavan maustamatonta rahkaa. Pienistä erheistä huolimatta, lopputulos oli maistuvaa. Tekisin ehdottomasti tulevina pääsiäisinä uudestaankin, hieman tarkkaavaisemmin, siksipä ohje tänne omin muutoksin talteen ja jakoon :)

Pashapulla

Pullataikinaan
2dl maitoa
25g hiivaa
½tl suolaa
1tl kardemummaa
4-5dl jauhoja
3/4dl sulatettua voita
Täytteeseen
175g(sultana)rusinoita hienonnettuna
1 (luomu)sitruunan kuori raastettuna - noin 1rkl
2rkl sitruunamehua
250g maitorahkaa
1dl vispikermaa
2 kananmunaa + loput voitelumunasta
½dl sokeria
1tl vaniljasokeria
1rkl maissitärkkelysjauhoja
½-1dl pähkinärouhetta (meillä sekoitus kaikkea mahdollista, ap ohjeessa pelkkää mantelia)
(reunoihin mantelilastuja)
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva siihen. Sekoita joukkoon sokeri, kardemumma, suola ja puolet jauhoista. Sekoita loput jauhot joukkoon vähitellen ja sekoita voi mukaan alustamisen loppuvaiheessa. Varo ettei taikina mene liian tiukaksi tai pullasta tulee kuivaa ja kovaa. Vaivaa taikinaa, kunnes se irtoaa kädestä ja kulhon reunoista. Anna taikinan kohota liinalla peitettynä lämpimässä paikassa puolisen tuntia.
Kiinnitä irtopohjavuoan (halkaisija 26cm) pohjan ja reunan väliin leivinpaperia ja leikkaa se sopivan kokoiseksi. Vaivaa taikina tasaiseksi pöydällä ja erota taikinasta 1/3 syrjään reunan nauhoja varten. Painele 2/3 taikinaa vuoan pohjan kokoiseksi levyksi. Jaa loppu taikina kahteen tasakokoiseen osaan ja leivo paloista kaksi pitkää ohutta nauhaa, noin 75cm. Kieputa nauhat toistensa ympärille ja aseta nauhakierre vuoan reunaa vasten, taikinalevyn päälle. Kohota pohjaa liinan alla mielellään toinen puoli tuntinen.
Sekoita rahkaan kaikki täytteen ainekset. Voitele pullan palmikkoreuna kananmunalla ja sekoita ylijäänyt muna täytteen joukkoon. Kaada täyte kohonneen pohjan päälle. Paista pullaa 200C asteisen uunin alatasolla noin 30min kunnes reuna saa väriä ja täyte hyytyy. Vuoan voi peittää leivinpaperilla jos reuna tummuu liikaa. Tätäkään ei tullut tehtyä kun ei sitä kelloa tai paistosta tullut seurattua ajoissa ja lopputulos siis melkoisen tummaa... Irrota pulla jäähtyneenä vuoasta.

Ei niin sokeaa kokkausta

Televisiosta ei ole viime aikoina tullut yhtään meitä kiinnostavia kotimaisia kokkausohjelmia. Edellinen oli varmaan Demon pitäjien luotsaama Food Club ja siitäkinhän on jo vaikka kuinka monta vuotta aikaa. Kun Nelosella kovasti mainostettu Sokkokokki alkoi pari viikkoa sitten, tallensimme kaksi ekaa jaksoa digiboksille ihan varuilta, pitäähän sitä tietää mitä ruokaskenessä milloinkin tapahtuu, mutta kuitenkin melko skeptisenä. Kun sitten katsoimme tallennettuja jaksoja, ensin hieman sivusilmällä leikin lomassa sitten koko ajan hieman keskittyneemmin, niin huomasimme sen tosi hauskaksi. Kerrassaan onnistunut ohjelmaformaatti, jossa tehdään herkullisen oloista ruokaa ja nauretaan hassuille vieraille. Hauskuus piilee tietysti pitkälti siinä, kun saa ihmetellä miten joku ei ihan oikeasti muka tunnista parsaa, tai erota viinietikkaa oliiviöljystä. Siis oikeasti?!

Heti ensimmäisen jakson menu kiinnosti meitä sen verran, että otimme sen samantien kokeiluun. Maanantaina ei meidän kaupoista löytynyt helmikananrintaa (kai sitä joskus täälläkin on kaupan..?), joten jouduimme tyytymään perusbroileriin. Ja käärimiseen käytetyn parmankinkun korvasimme peruspekonilla, kun sitä oli kaapissa jo valmiiksi käyttöä odottamassa. Jokatapauksessa vuohenjuustolla täytetty broilerikin maistui äärimmäisen herkulliselle ja sen lisukkeiksi tehdyt caponata ja tomaattivinegretti täydensivät setin täydelliseksi. Vai onko se täydellistä vasta sitten sillä helmikanalla, sitä pitää joskus vielä kokeilla kun kyseiseen tipuun törmäämme, mutta siihen asti olemme tyytyväisiä tähän. Jokatapauksessa, kehoitamme ehdottomasti kokeilemaan menua ja tuota ohjelmaakin kannattaa vilkaista jos ei ole ennestään tuttu. Tänään torstainahan se taas tuleekin, klo 20.


Vuohenjuustolla täytettyä (helmikanan)rintaa
4 broilerin rintafilettä (tai 4 helmikananrintaa)
150 g pehmeää vuohenjuustoa
2 valkosipulinkynttä
4 siivua savupekonia (tai parmankinkkua)
4 salvianlehteä
oliiviöljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria
Hienonna valkosipulinkynnet ja sekoita ne vuohenjuustoon. Mausta kevyesti suolalla ja mustapippurilla. Tee rintafileisiin sivuttain viillot siten, että niihin syntyy syvä tasku. Lusikoi jokaiseen taskuun noin 1 rkl vuohenjuustoa. Aseta kananrintojen nahkapuolelle salvianlehti ja kääri ympärille pekonisiivut.
Paista kananrinnat pannulla oliiviöljyssä kauniin ruskeiksi ja nosta ne uuninpellille. Mausta ne vielä suolalla sekä mustapippurilla ja loppukypsennä 190-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia (helmikanaa ohjeen mukaan 10min).

Caponata
1 munakoiso
1 sipuli
kaksi oksaa varsiselleriä
3 rkl oliiveja
1 tl kapriksia
1 rkl pinjansiemeniä
10 kirsikkatomaattia
1 dl tomaattimehua
1 tl sokeria
1 rkl valkoviinietikkaa
loraus oliiviöljyä
Kuutioi munakoiso ja suolaa se kevyesti. Hienonna sipuli ja varsiselleri. Hienonna oliivit erikseen. Halkaise kirsikkatomaatit. Huuhtele ja kuivaa munakoisot. Lämmitä pannu kuumaksi ja paista munakoisot öljyssä muutamassa erässä kullanruskeiksi. Paista samalla pannulla sipuli ja varsiselleri. (Vaikka normaalisti ainakaan minä en voi sietää varsiselleriä, tähän se ehdottomasti sopii!) Yhdistä munakoiso, sipuli, varsiselleri, kirsikkatomaatit, tomaattimehu, pinjansiemenet, oliivit ja kaprikset samaan kattilaan. Hauduta paistosta miedolla lämmöllä 10 minuuttia. Lisää sokeri ja etikka ja mausta paistos suolalla sekä pippurilla.

Tomaattivinegretti
4 tomaattia
Pieni hienonnettu punasipuli
5 lehteä tuoretta basilikaa hienonnettuna
2 rkl valkoviinietikkaa
1 dl oliiviöljyä
mustapippuria
suolaa
Tee tomaatteihin pieni viilto kantaan. Kalttaa tomaatit eli käytä ne nopeasti kiehuvassa vedessä (10 sekuntia) ja jäähdytä nopeasti jäävedessä. Kuori ja leikkaa tomaatit neljään lohkoon, poista siemenet ja kuutioi lohkot. Yhdistä kaikki aineet kulhossa. Mausta suolalla sekä pippurilla ja tarkista maku. Tarjoile tomaattivinegretti huoneenlämpöisenä.

Tuliaisia ja historiallisia reseptejä

Patalintu parka on ollut aivan hunningolla Pikku E:n opittua ensin ryömimään, sitten konttaamaan ja heti perään seisomaan tukea vasten. Vanhemman läsnäoloa kaivataan koko ajan, ja on se kyllä tarpeenkin, sen verran huteraa on tuo jaloillaan pysyminen vielä. Ruokarepertuaari on kasvanut huimasti päivä päivältä, mutta kovin innokkaasti typsy ei vielä ainakaan isoja annoksia vetele mitään muuta kuin ruusunmarjaa ja joitain hedelmäsoseita. Jos joku ruoka kelpaakin yhtenä päivänä, seuraavana se on on jo ihan hyi hyi, tai ainakin täysin epäkiinnostavaa. Maissinaksujen suhteen typy on kuin pohjaton kaivo, niitä menisi niin monta kuin vain eteen laittaa. Ennätys on 9, jolloin samalla kertaa meni jopa myös purkillinen jotain kinkkutomaattimössöä. Silloin oltiin Ikeassa, joten olisko sitten ollut ne äidin lautasella pyörivät lihapullat, jotka herättivät pienellekin ruokahalun. Vaiko sittenkin seurassa ollut toinen vauva, joka syö ruokansa aina hyvällä ruokahalulla. No, testailut jatkuu. Onneksi kuitenkin kiinnostus ruokaan tai ainakin ruokailutapahtumaan on melko hyvä, joten meidän vanhempien ruokailut ovat rauhoittuneet huomattavasti. Erinäisiä reseptejä on siis taas tullut kokeiltua, ja niitä tänne postaillaan jahka keretään.

Nyt kuitenkin esitellään muutamia kivoja tuliaisia, joita olemme saaneet. Ystävät kävivät Thaimaassa ja toivat mukanaan pari pussia maustekastikkeita, hapanta kasviscurry tahnaa sekä Tom Yum tahnaa, jotka odottavat vielä testausta. Pussien takaa löytyy myös reseptit, jotka nostavat veden kielelle. Kenties palaamme niihin vielä myöhemmin jos kokkaukset onnistuvat. Mukana tuli myös pari pussillista kuivattuja pikkuchilejä, joista toiset ovat tulisia ja toiset tulisempia - huh. Ihanan näköisiä nuo chilit kyllä ovat, saa nähdä raaskiiko niitä käyttääkään kun ovat niin nättejä ihan vaan koristeina :)


Eräs ystävä kiikutti nämä yrityslahjana saamansa mainiot mausteputkilot meille kun arveli, että täällä niille käyttöä löytyy. Ja ihan oikein arvelikin! Putkiloista löytyy neilikkaa, vihreitä kardemumman siemeniä sekä nelimaustetta. Noita kardemumman siemeniä onkin yritetty lähikaupoista useamman kerran etsiä, kertaakaan siinä onnistumatta. Mistäköhän niitä mahtaa normaalisti löytyä? Kysytään jo valmiiksi, ennenkuin tämä putkilo hupenee :) Koeputkien ympärille oli kääritty Englantilaisen kakun ohje, joka vaikuttaa hyvinkin kokeilemisen arvoiselta mausteihanuudelta. Kerrassaan mainio kokonaisuus kertakaikkiaan, kyllä tällaisia kelpaa yrityslahjoina jaella (ja erityisesti toisille tuoda tuliaisina)!


Itse kävin virkistäytymismatkalla Helsingissä ensi kertaa viime kesän jälkeen ja heti tietysti tutustumassa uudistuneeseen Stockan Herkkuun. Voi että se oli ihana paikka! Ihan kuin olisi päässyt ulkomaille ruokakauppaa ihmettelemään. Sieltähän olisi nyt sitten löytynyt vaikka mitä, mutta kun muu ostoskierros oli vasta alussa, piti suurimmat ostokset jättää toiseen kertaan. Näitä maustetahnoja en kuitenkaan voinut jättää hyllyyn odottamaan. Tätä Blue Elephantin punaista currytahnaahan hehkutettiin täällä aiemmin, kun olin sitä tuonut Bangkokista tuliaisina ja se oli aivan todella hyvää. Ja nyt sitä saa täältä, puolen tunnin bussimatkan päästä, loistavaa! Ostin myös vihreän ja miedomman keltaisen testiin, mutta näitä(kään) ei olla vielä kokeiltu. Mahdollista myöhempää raporttia odotellessa, voitte tutustua tähän vanhempaan kirjoitukseen ja ohjeeseen. Reseptit kyllä löytyvät näistäkin tahnoista paketin takakannesta.


Näitäkään reseptejä emme ole testanneet, kokeilkoot ken uskaltaa! Rva Patalinnun äiti oli kaivellut arkistoistaan todisteita nykyisen rouvan jo varhaisesta kiinnostuksesta reseptiikkaan. Ihan itse olen ohjeet keksinyt - tuskinpa kukaan muuta epäileekään ;D Musta on mainio tuo ykkösreseptin kirjoitusasu "hyppysilleinen", kuten myös kakkosessa voin mittayksikkö "suikale" sekä 1/4 munaa! Harmi että resepteillä ei ole nimiä, eikä varsinaisia valmistusohjeitakaan. Mitä lie keksejä tai uunipuuroja näiden sitten on tarkoitus olla. Kertokaahan jos innostutte testaamaan!!

Resepti 1
2-3rkl jauhoja
1dl maitoa
1rkl kanelisokeriseosta
1tl kahvia
1rkl suklaajuomajauhetta
1 hyppysilleinen leivinjauhetta
3tl hyppysilleinen sokeria
Paisstetaan 200 10min
20min (pakastimessa viivattu yli) jääkaapissa
2rkl voita



Resepti 2
1 teelusikallista siirappia
1/4dl maitoa
(1rkl kaakaojauhoja viivattu yli)
1dl jauhoja
2-3tl kanelia
6 suikaletta voita
1/4dl perunajauhoja
½tl leivinjauhoja
1/4dl sokeria
1/4 munaa