Tuulihatturulla lohitäytteellä

Tuulihattuja en ole koskaan tehnyt, joten aloitin nyt helpomman kautta rullamuodossa. Oli kyllä jännittävin taikina mitä olen ikinä tehnyt! Ohjeen poimin Ruokapirkasta ja hieman minua (kuten alkuperäisohjetta kommentoineitakin) arvelutti veden määrä, mutta kyllä tästä erinomainen taikina tuli kun vaan antoi taikinan porista tarpeeksi kauan koko ajan sekoittaen. Täytteeseen graavattiin lohi itse, savu- tai loimulohi sopisi tähän varmasti myös. Hurjan hyvää!

Taikina
125g voita
2,5dl vehnäjauhoja
5dl vettä
½tl leivinjauhetta
3 kananmunaa

Täyte
150g graavilohta
1dl kuohu- tai vispikermaa
200g ruohosipulituorejuustoa
½dl hienonnettua tilliä
½dl hienonnettua ruohosipulia
suolaa ja mustapippuria myllystä

Sulata rasva paksupohjaisessa kattilassa. Lisää vehnäjauhot kattilaan samalla sekoittaen kierre- tai sähkövatkaimella. Lisää vesi ja kuumenna seosta edelleen kokoajan vatkaten, kunnes se irtoaa kattilan reunoista. Ota kattila liedeltä, sekoita joukkoon leivinjauhe ja anna seoksen hieman jäähtyä. Vatkaa lopuksi joukkoon kananmunat yksitellen.

Levitä seos tasaisesti uunipellille leivinpaperin päälle. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 25 minuuttia, kunnes pinta on saanut kauniin värin. Kumoa hieman jäähtynyt tuulihattulevy leivinpaperin päälle jäähtymään.

Hienonna lohi ja vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään ja levitä täyte tasaisesti tuulihattulevyn päälle. Kääri rullalle kääretortun tapaan ja laita rulla jääkaappiin vetäytymään. Viipaloi tuulihatturulla sopiviksi annospaloiksi.

Raparperi-mantelimurupiiras

Kaikista tarjottavista tämä oli pojan 2v synttäreillä varmaankin oma suosikki. Ellei se ollut tuulihatturulla. Tai sittenkin suklaakakku. Feta-nokkospiirakkakin oli kyllä hyvää... No, oli miten oli, niin suosittelen. Riittoisa tarjottava, eikä kovin monimutkainen vaikka  muutaman vaiheen sisältääkin. Pohjaan ei tule yhtään jauhoja vaan se koostuu pelkästä mantelimassasta ja kananmunista. Inkivääri (käytin tuoretta) toi ihanan pikantin lisän. Raparperi raikasti välissä ja kun pinta on rapeaa murua niin tosiherkkuhan siitä muodostuu.

Pohja
450 g mantelimassaa
5 kananmunaa
2 tl inkivääriä
Täyte
600 g raparperia (12–13 dl)
2 dl sokeria
2 rkl vaniljasokeria
2 rkl perunajauhoja
Murupinta
3 dl vehnäjauhoja
50 g mantelilastuja
1 dl sokeria
150 g jääkaappikylmää voita

Yhdistä mantelimassa, munat ja inkivääri tasaiseksi taikinaksi monitoimikoneen teholeikkurilla tai sähkövatkaimella. Kaada ja tasoita taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Paista pohjaa 175-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia.

Pese ja leikkaa raparperit ohuiks­i viipaleiksi. Lisää raparperien joukkoon sokerit ja perunajauhot. Levitä ne esipaistetulle pohjalle.

Valmista muruseos. Yhdistä vehnäjauhot, mantelilastut­, sokeri ja paloiteltu voi murumaiseksi ­seokseksi käsin nyppimällä. Levitä muruseos raparperien päälle. Paista piirasta 175-asteisen uunin keskitasolla 40 minuuttia. Anna jäähtyä ja leikkaa paloiksi.

Autotikkareita ja autodominoita

Autokeksitikkarit ja autodominot tein täysin 2v synttäreille pikkuväkeä ajatellen. Eikä mennyt arvaus pieleen, näitä moni mussutti tyytyväisenä. Tikkarit on takuuvarma ja helppo herkku. Osta paketti (tai pari) auto-keksejä. Laita puolet kekseistä leivinpaperin päälle taikinapuoli ylöspäin. Levitä tai pursota päälle pätkä tomusokeri-vesikuorrutetta (1dl tomusokeria, vettä tippa kerrallaan lisäten kunnes saat levittyvää tahmeaa tahnaa) aseta sen päälle tikku, sitten taas vähän kuorrutetta ja toinen keksi jälleen taikinapuoli ylöspäin päälle. Näin tikkareissa toinen puoli on värillinen ja toinen näyttää kuvion.

Autodominot eivät meinanneet ottaa onnistuakseen. Pikkuleivät eivät kuulu bravuureiheni, ja kyllä taas päätin että niitä en enää tee. Ovat kuvissa aina taitureiden tekemänä niin ihastuttavia, mutta turaten niistä ei mitään komistuksia tule. Ensinnäkin taikina meinasi hajota koko ajan, enkä meinannut saada pikkuleipiä siirrettyä pellille lainkaan. Lopulta jouduin lisäämään jauhoja alustaan niin paljon että koko pikkuleivät olivat ihan pelkkää jauhoa. Toinen ongelma oli täytteessä. Tein ensin tämän ohjeen mukaan (vaahtokarkkikreemi) mutta siitä löi voi niin pahasti läpi että miehen kanssa päätettiin että sitä ei voi käyttää. Koko vaahtokarkin maku katosi täysin. Kun sitten täytin dominot pelkällä vaahtokarkki fluffilla, niin sepäs ottikin ja suli... Ei siis ollut kauniita keksejä, mutta lapsille maistui ja kyllä ne dominoiksi maultaan tunnisti :) Domino-ohje Kinuskikissalta täällä (ja siellä myös aito täytevaihtoehto, jota en ole kokeillut)

Ja koko leipomisurakkahan alkoi tällä episodilla

Miten se pötkö osasikin tippua juuri keskelle jauhokulhoa? Ja miten tuo kaakaojauho onkin niin pöllyäväistä ja leviävää, että sitä löytyy keittiön raoista vielä varmaan vuosien päästäkin...

Grillisuosikki

Kun meille kaksi vuotta sitten ostettiin ensimmäinen oma kaasugrilli, vihittiin grilli käyttöön ihanilla grillissä paahdetuilla leivillä joiden sisään tuli sitruuna-timjamimarinoitu broilerinleike ja vuohenjuustotahnaa. Ja niin vaan on tuo marinadi jäänyt ykkössuosikiksi jolla tänäkin vuonna toukokuun alussa polkaistiin grillikesä vauhtiin. Tällä kertaa ei tehty leipiä vaan grillattiin seuraksi maissintähkiä. Runsas vihersalaatti oli ohessa myös, mutta ei päätynyt kuviin. Usein grillataan kaveriksi myös vihreää paprikaa tai kesäkurpitsaa. Jos siis broileri maistuu ja grilli löytyy pihasta, niin suosittelen aivan ehdottomasti tätä marinadia testaamaan! Eikä ole pakko olla broileriakaan, vaan sama marinadi toimii myös lihalle, kalalle ja kasviksille.

Sitruuna-timjamimarinadi
1 luomusitruunan raastettu kuori (vain keltainen osa)
3rkl sitruunan mehua
3rkl tuoretta timjamia hienonnettuna
1-2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1½dl oliiviöljyä
1½tl suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
ripaus sokeria
Yhdistä kaikki marinadin ainekset. Anna makujen tasaantua vähintään 15min. Anna ruoan maustua marinadissa noin puoli tuntia ennen kypsentämistä tai lisää marinadi kypsän lihan tai kalan pintaan, eli jälkimarinoi. Marinadi riittää mausteeksi sellaisenaan 600-800 grammalle lihaa, kalaa tai kasviksia.

Ollaan tehty monesti myös pikana, eli ihan vaan marinadin ainekset sekaisin, samantien kana sekaan ja grillin lämmettyä paistumaan. Ehkä se vähän kärsii makujen syvyydessä, mutta hyvin maistuu työpäivän jälkeen niinkin.