Täytekakkujen parhaimmistoa (mustaherukkaisen makunsa puolesta)

Hra Patalinnun syntymäpäivää ei sen kummemmin viime viikonloppuna juhlistettu, mutta kakun tein niinkuin tässä on tapana ollut puolin ja toisin. Mulla on jo vuosia kulkenut mukana jotain lehdistä leikattuja lippulappusia joista en muutossakaan ole raaskinut luopua "kun ehkä kumminkin joku päivä tätä vielä tulee kokeiltua kun näyttää niin hyvältä vaikkei sitä ikinä tilaisuuden tullen muista". Joku fiksumpi ehkä olisi etsinyt ohjeet netistä ja bookmarkannut koneelleen - tämäkin ohje näyttää Pirkan sivuilta löytyvän... No tuossa joulun aikaan tyhjennettiin "varastohuonetta" (nykyinen lasten unihuone) remontin alta ja kakun ohje pomppasi esiin. Silloin päätin, että nyt sitä teen oli mikä oli, ja onneksi niin. Ihan oikein olen aikoinaan ajatellut, tämä kakku on superherkullinen! Voi jopa sanoa, että tästä täytteestä tuli meidän kaikkien ehdoton suosikki. Pikku E tykkää herkuista, mutta täytekakun perään hän ei ole ollut. Tätä kakkua upposi pieneenkin suuhun aika lailla... Petollinen tämä ihanan raikas kakku on, kun sitä vaan syö ja syö kun makeus ei ala tökkimään. Mustaherukan kirpeys ja turkkilainen jugurtti pitävät siitä suloisesti huolen. Mutta maha tällä kyllä täyttyy, ihan tuhti eväs ;)

 Mustaherukka oli meistä tässä yhteydessä todella herkullinen, eikä muistunut mieleen että kyseistä marjaa oltaisiin ennen kakussa maistettu. Siksikin siis mukavan erilainen! Mutta jos mustaherukat on loppu niin tähän varmaan sopisi kivasti myös punaherukat tai vaikka sokeroimattomat pakastemansikat :)

Pintahyytelön kanssa kävi vähän hassusti. Ensikeittelyn jälkeen se ei tuntunut hyytyvän ei millään vaikka siinä mielestäni ihan reilusti annoin sille aikaa. Kello oli jo paljon ja teki mieli nukkumaan joten hätäpäissäni lisäsin tuplaliivatteet. Edelleen hyytymistä joutui odottamaan ihan tosi kauan, vaikka neste oli jo aikaa sitten jäähtynyt. Menin siis välillä suihkuun. Kun palasin niin, olihan se hyytelöitynyt... Joo, vähän meni siis kokkareiksi ja lopulta koko hyytelökin oli kovinta marmelaadia mitä olen ikinä maistanut, mutta ihan hyvää ;) Ehkä siis kuitenkin normiliivatteet ja sitten sen kattilan ääressä pitää vaan jaksaa vahtia - kyllä se siitä joskus hyytyy, ja kun se sitä alkaa tekemään, pitää olla heti valmiina se kakun päälle valuttamaan!

Täytekakkupohjan tein ohjeen mukaan, mutta siitä tuli vähän lättänä. Ensi kerralla käytän varmaan taas sitä Kinuskikissalta poimittua aiemmin hyväksi havaittua "lasiohjetta". Tässä siis ohje pelkkiin täytteisiin. Ohjeessa kehoitettiin käyttämän 26-senttistä vuokaa minkä teinkin. Mutta koska itse kakkupohja oli vähän lättänä, niin koko teos jäi hieman matalaksi. Ensi kerran siis joko 24 senttiseen vuokaan, tai sitten varmasti kohoava kakku.

Mustaherukka-jugurttikakku

Täytekakkupohja vaikka tällä ohjeella (ja kaikkein parhaaksi on näköjään tullut sekin raparperitäyte julistettua, nyt näitä suosikkeja on siis jo kaksi =D)

Täyte
4 liivatelehteä
200g (n.4dl) mustaherukoita
4dl vispikermaa
2dl turkkilaista jugurttia
3/4 dl sokeria
2tl vaniljasokeria
½dl +2rkl mustaherukkamehua (laimensin 1/5 tiivisteestä vahvaa mehua, n. 1/3)
Kostutus
1½dl omenatäysmehua (käytin ehkä ½dl eikä tuohon hötöseen kakkuun kaivattu enempää kosteutta)
Pintahyytelö
5 liivatelehteä (käytin siis 9 - en suosittele ;D)
2½dl mustaherukkamehutiivistettä
1½dl vettä
Reunat
2,5dl Flora vispi
2rkl sokeria (en muuten laittanut yhtään)
2tl vaniljasokeria
Koristeluun nomparelleja tai valkosuklaata
Tee kakkupohja irtopohjavuokaan.
Upota täytteeseen tarvittavat liivatteet kylmään veteen. Soseuta mustaherukat sauvasekoittimella. Vaahdota kerma. Sekoita kerman joukkoon jugrutti, sokeri, vaniljasokeri, mustaherukkasose sekä ½dl mehua. Kuumenna kattilassa 2rkl mehua ja lisää vedestä puristetut liivatteet. Jäähdytä hetki sekoittaen. Kaadat liivateseos ohuena nauhana jurgurttiseokseen hyvin sekoittaen. Siirrä täytehyytelö hetkeksi jääkaappiin.
Ota kakku pois vuoasta. Jaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan. Kiinnitä muovikelmi vuoan pohjan ja reunan väliin. Kiinnitä leivinpaperista tehty korotusreuna teipillä vuoan sisäpuolelle. Kokoa kakku vuokaan pintakerros alimmaiseksi. Kostuta kakkulevyt aina omenamehulla ennen täytteen laittoa. Jaa täyte kahteen väliin.

Pehmennä pintahyytelön liivatteet kylmässä vedessä. Kuumenna kattilassa mehu ja vesi. Lisää joukkoon vedestä puristetut liivatteet. Kuumenna sen verran että liivatteet liukenevat. Jäähdytä kattilaa kylmässä vesihauteessa, ole kärsivällinen. Kun seos alkaa hyytyä, kaada se kakun pinnalle. Hyydytä jääkaapissa yön yli.
Seuraavana päivänä: irrota reunus varovasti. Vaahdota kerma ja mausta se vaniljasokerilla. Pursota kermavaahto reunoille.
Koristele rennon lennokkaasti tai huolellisesti kohdistaen.

Edit: olen kuullut kahdeltakin taholta jotka tätä kakkua ovat jälkeeni kokeilleet, että tuo kiilleosuus ei vaan onnistu. Eli jotain muuta siihen pitäisi keksiä. Alkuperäisillä liivatemäärillä se ei ala hyytymään ja kun liivatetta lisää tulee vaan iso köntsä. Eli kakusta kannattaa kokeilla lähinnä tuota täytettä: se on IHANAA.

Nopeaa, helppoa ja maistuvaa

Tutkittiin jääkaapin sisältöä kun ei tehnyt mieli kauppaan ja mietittiin mitä siitä saisi aikaiseksi. No tuli hyvin vihreä pasta joka sattui maistumaan vielä erittäin herkulliselle. Seuraavan kerran tehdään ihan tarkoituksella. Helppo kuin mikä ja nopeakin vielä. Mukaan laitettiin kaikki vihreä mitä jääkaapista ja pakastimesta löytyi, lorautettiin joukkoon ruokakerma, vihreästä purkista sekin ja keitettiin pasta jossa siinäkin 25% vihreää vihannessosetta, kesäkurpitsaa ja pinaattia, valmiiksi joukossa (ollaan tykätty).

Vihreä pekonipasta
5 siivua pekonia kuutioina
½ pientä kesäkurpitsaa pieninä kuutioina
2dl luomu ruokakermaa
½dl pakasteherneitä
3-4 kevätsipulia silputtuna
1tl dijon sinappia
pari rouhaisua mustapippuria myllystä
½tl kuivattua basilikaa
Parmesanjuustoa
Villirucolaa

Pastaa (Barilla piccolini zucchini & spinach)

Laita pasta keittymään (kastikkeen tekemiseen meni juuri tuo 6min mitä käyttämämme pasta kypsyi). Ruskista pekonit pannussa. Lisää kesäkurpitsa ja kuulota minuutin verran. Kaada joukkoon ruokakerma. Mausta dijon sinapilla, pippurilla sekä basilikalla. Lisää herneet kuplivaan kastikkeeseen, niin että ne sulavat ja lämpenevät. Sammuta virta ja lisää kevätsipuli. Sekoita kastike keitetyn pastan joukkoon. Annostele pasta lautasille, raasta päälle tuoretta parmesaania ja viimeistele annos rucolalla. Nauti heti.

Lisäsin uuden tunnisteen "nopeat ja helpot". On meillä siihen kategoriaan osuvia reseptejä täällä ennestäänkin vaikka kuinka paljon, mutta niitä ei ole tullut tuolla nimikkeellä labeloitua. Ehkä joskus ehdin vanhatkin ohjeet siihen luokkaan sijoittamaan, mutta ainakin tulevat superhelpot ja nopeat ohjeet löytyy tuolta, no helposti ja nopeasti.

Ruokaa pöytään kaikesta homeesta huolimatta

Saatiinpas kuitenkin hyvää ruokaa pöytään ja vatsaamme vuoden vaihtumisen merkeissä, vaikka raaka-aineet kovasti vastaan hangoittelivatkin.

Vanhan vuoden viimeisen illan tortilla-ateria sai kesken ruokailun ikävän käänteen, kun ensimmäisten kääröjen jälkeen todettiin valmiiden tortilloiden olevankin homeessa...

 

Sen verran tuo homeen löytyminen sapetti ja nälkäkin jäi, että tein sitten ärsytysvimmalla vielä pikana itse uudet tortillalätyt kesken aterian. Yritettiin siis säästää sekin pieni hetki aikaa mitä tortilloiden tekemiseen menee ja ostettiin valmiita, mutta näköjään ei kannattanut. Aina vaan suosiolla kaikki alusta loppuun itse niin ei tarvitse pettyä. Onneksi tortillat ovat tosi helppoja kunhan vaan jaksaa tiukan taikinan kaulita ohuen ohuiksi lettusiksi. Olen aina käyttänyt tätä Myllyn Parhaan ohjetta, enkä muuta ole kaipaillut.

Tortillat
5½dl durum vehnäjauhoja
½tl suolaa
½dl öljyä
2dl vettä
Sekoita ainekset keskenään kimmoisaksi taikinaksi. Leivo taikinasta tanko ja jaa se 10 osaan ja pyörittele jokaisesta pulla. Anna pullien levätä peitettynä muovilla sillä aikaa, kun valmistat haluamasi täytteen.(Ihan hyviä tuli eilen, vaikka taikina ei levännyt hetkeäkään). Kauli pullat paistinpannusi kokoisiksi pyöreiksi levyiksi. Paista tortilloja ilman rasvaa kuumalla paistinpannulla molemmin puolin niin, että tortilla saa hivenen rusehtavia pilkkuja. Tarjoile välittömästi.

Kaikkein parasta ja uutta antia tässä ateriassa oli ihanan raikas appelsiinisalsa jonka ohje bongattiin uusimmasta Kotivinkistä. Tätä tulee varmasti tehtyä jatkossakin ainakin mulle ja lapsille, vaikka hra Patalintu vähän tomaattisalsan perään haikailikin. Mutta tykkäsi kyllä myös tästä! Homeongelmat ilmenivät jo tässä vaiheessa kun edellisenä päivänä ostettu sitruuna oli vihreän kuorrutteen peittämä ja homeessa oli myös pari päivää aiemmin ostettu paprika. Vanhan vuoden vanhat tuotteet vai mikä ihme tässä nyt sitten oli menossa kun tortillat olivat kuitenkin kuivakaapissa, sitruuna hedelmäkulhossa pöydällä ja paprika jääkaapissa joten mitään kiinteää yhteyttä noillakaan ei toisiinsa ollut. Onneksi oli hyvät varakappaleet ja niitä jauhoja niin ei jääty tyystin ilman ruokaa :)

Appelsiinisalsa
2 isoa appelsiinia
1 sitruuna
½ punaista paprikaa hienonnettuna
1 punainen chilipalko hienonnettuna
1 punasipuli hienonnettuna
2rkl öljyä
2rkl hunajaa
ripaus suolaa
Kuori appelsiini ja sitruuna terävällä veitsellä hedelmänlihaa myöten. Itse olen tykännyt käyttää filerointiveistä, mutta muullakin terävällä onnistuu helposti.

Leikkaa viipaleet irti toisistaan niin ettei niihin jää kalvoja. Paloittele hedelmälohkot. Sekoita kaikki aineket keskenään. Alkuperäisessä ohjeessa mukaan laitettiin vielä tuoretta timjamiakin, mutta sen unohdin. Anna salsan maustua jääkaapissa ainakin neljä tuntia tai mieluiten yön yli. Oli kyllä tosi hyvää jo kahdenkin tunnin jälkeen... ;)

Meidän guacamolen ja muiden hyvien salsojen ohjeet, sekä resepti pehmeisiin maissilettuihin löytyykin jo ennestään tex mex -tunnisteen alta.

Oikein makoisaa uutta vuotta!
  

edit 2.1. Ja sit ei varsinkaan naurattanut kun hra Patalintuun iski vatsatauti 36 tuntia homeaterian jälkeen...

Joulumenu 2011

Tänä vuonna oli havaittavissa, että meidän jouluun alkaa löytyä perinteitä ruokarintamalla(kin). Monta vuotta meillä meni erilaisia kokeiluja tehdessä kun se perinteinen jouluruoka ei meidän kummankaan herkkua ole. Päädyttiin pari kertaa tilanteeseen jossa mietittiin että voikohan mistään tilata pitsaa kun tehty ruoka oli jokseenkin syömäkelvotonta. Liian kunnianhimoiset tavoitteet ilman käsitystä realiteeteista. Onneksi sekä tieto omista taidoista että ne taidot ovat vuosien varrella kehittyneet :)

Dijon-omenat

Meidän joulumenu koostui nyt monesta Patalinnussa esitellystä tutusta jutusta, mutta jotain uuttakin tottakai ujutettiin joukkoon. Ruoanlaitto uhmiksen ja vauvan kanssa onnistui hyvin kun molemmat mummot tulivat meille joulua viettämään. Lapset nauttivat mummojen täydestä huomiosta ja me aikuiset taas siitä että saatiin kerrankin piiiiiitkästä aikaa touhuta ihan rauhassa keittiössä. Tästä(kin) voisi tehdä perinteen! Ruokalajeja oli paljon, mutta kaikki hyvin helppoja, joten homma sujui hyvin ja ruoka maistui aidosti kaikille!

Aattolounas koostui uunissa haudutetusta ohrapuurosta ja kaupan rusinasopasta (jossain on aina välillä pakko oikaista). Isosisko lusikoi puuroaan innolla, mikä on outoa siinä mielessä että puurosta hän ei yleensä välitä, mutta tokihan uunipuuro on ihan eri asia itsellekin. Vauvaveljelle tein oman puuron veteen ilman suolaa ja kovin innoissaan hänkin niitä ohranjyväsiä suuhunsa kauhoi.

Puuron päälle maisteltiin joulutorttuja kahdella uudella täytteellä. Suolaisiin torttuihin laitoin Chavrouxin pehmeää vuodenaika vuohenjuustoa joka on maustettu viikunalla. Näistä ei kukaan ihan hirveästi välittänyt. Jos tavan vuohenjuuston lisäksi torttuihin laittaisi oikeaa viikunahilloa, niin luulen että tuomio olisi ihan toinen. Niitä kokeillaan seuraavan kerran! Makeissa tortuissa oli täytteenä vaniljatuorejuustoa sekä aprikoosihilloa ja tuo makuyhdistelmä oli omaan sekä hra Patalinnun suuhun sellainen, että niillä jatketaan ehdottomasti tulevinakin vuosina!

Suolaisia ja makeita torttuja

Sitten siihen varsinaiseen jouluateriaan

Aattoillan menu
Alkuun
Blinit lisukkeineen
- Kirjolohen mätiä, smetanaa & punasipulisilppua
- katkarapu-avokadosalaattia
- Erityisen hyvää sienisalaattia
- tillisilliä
- savusiikamoussea
- must leibää ja voita tahnoja varten

 

Blinit, sienisalaatti sekä katkarapusalaatti löytyvät kaikki arkistoista saman linkin takaa täältä. Tillisilli oli kaupasta ja muuthan eivät ohjetta kaipaakaan. Savusiikamousse oli uusi kokeilu, ja seuraavan kerran siihen etsitään uusi ohje. Tässä kokeillussa hurjan herkullinen savusiian maku peittyi kapriksien ja dijonsinapin alle niin että ihan harmitti. Ohjetta en siis ylös kirjoittele, muistiin vaan sen että eipä siihen paljon ranskankermaa ja ehkä tilliä sekä pippuria kummempaa kannata sotkea!

Pääruoka
Appelsiinisalviakalkkuna + sinappirucolakastike
Luomunaudan paahtopaisti + konjakkipippurikastike (ohje alla)
Porkkanalaatikko
Bataattilaatikko
Punajuurisalaatti
Viikunamozzarella-salaatti
Dijon-omenat
Munajuusto (mummon tuliainen)
Hämäläinen imelletty perunalaatikko (mummon tuliainen)

 

Paahtopaisti&kalkkuna, punajuurisalaatti, rucolasinappikastike, munajuusto, viikuna-mozzarellasalaatti

Milloinkahan tuon kalkkunan kohdalla muistaisi että tykkäämme fileestä, emme rullasta!? Viimevuona tehtiin sama virhe. Ensi vuonna jos kalkkunaa tehdään niin ehdottomasti file!! Paahtopaistia meillä on tehty tosi vähän, sillä silloin kun sitä on kokeiltu siitä on aina tullut jotenkin ei niin hyvän makuista. Tänä syksynä saatiin paisti lopultakin onnistumaan ja tämä tehtiin nyt niillä opeilla. Simppeli juttu ja varmasti useimmille ihan tuttu, mutta kirjataan silti ylös ettei pääse unohtumaan.

Paahtopaisti
Ota min 1,5kg paisti (luomunauta oli todella maukasta) pois jääkaapista vähintään kaksi tuntia ennen paistamista, niin että se on huoneenlämpöinen uuniin laittettaessa. Ruskista lihan pinta kuumassa pannussa (pannun pitää olla todella kuuma ennenkuin laitat lihan siihen etteivät lihasnesteet karkaa) kauttaaltaan. Hiero lihan pintaan reilusti karkeaa merisuolaa sekä mustapippuria .Laita paisti uunivuokaan ja tökkää paistomittari sen kylkeen. Paista lihaa 125C asteisessa uunissa kunnes paistomittari näyttää 60C astetta. Varaa paistoaikaa noin tunti per kilo. Ota paisti uunista ja kääri se folioon mielellään vähintään tunniksi. Leikkaa paistista poikkisyin mahdollisimman ohuita viipaleita. Ota paistin lientä talteen kastiketta varten.

Pippurikonjakkikastike
Erittäin hyvä ja helppo kastike paahtopaistille
4rkl paistin paistolientä
100g Musta Pekka, tai muuta pippurisulatejuustoa
2dl kuohukermaa
1½rkl konjakkia
Sulata juusto nesteeseen. Lisää konjakki ja kiehauta. Maistuu hyvälle.

Porkkanalaatikko tehtiin itse, mutta siihen ehkä etsitään uusi ohje ensi vuodeksi. Jos jollain on erityishyvä resepti niin saa linkata/vinkata :) Bataattilaatikko tehtiin netistä löytyneiden ohjeiden mukaan reilusti määrää pienentäen. Ensi kerran tämän saa vielä laittaa puoliksi jos samalla porukalla syödään. Hyvää, mutta niin makeaa että ihan pieni nokare riittää. Kaikki totesivat saman: ensimmäinen annos oli todella herkullista, santsikierroksella alkoi vähän tökkimään. Pähkinöistä tuli ihana rapsakka kuorrute laatikolle, jota ilman tässä ei olisi ollut mitään ihmeellistä.

Bataatti-pekaanilaatikko
800g bataattisosetta
0.8dl fariinisokeria
½dl pienittyjä pekaanipähkinöitä
5rkl voita sulatettuna
2 muna
1rkl vaahterasiirappia
1tl vaniljasokeria
½rkl sitruunamehua
1tl suolaa
Sekoita fariinisokeri, pekaanipähkinät ja voi keskenään ja laita syrjään. Sekoita muut aineet keskenään ja kaada massa vuokaan. Ripottele pekaaniseos maustetun bataattisoseen pinnalle. Paistaa 200C asteessa n.1h

Jälkiruoaksi tein aivan mielettömän ihanan makuista karpalo-valkosuklaakakkua. Makunsa puolesta kakku tosiaan yltää omiin kaikkien aikojen suosikkeihini, mutta rakenteen kanssa meni jotain vähän pieleen. Pohja oli ihan tolkuttoman kova, eikä sitä meinannut saada leikkautumaan millään. Kakkuseos puolestaan ei kahdeksasta liivatelehdestä huolimatta hyytynyt. En kyllä ymmärrä mikä siinä meni vikaan? Jos on ideoita niin jakakaa! Rakenne oli siis lähinnä karpalo-valkosuklaamoussea keksinpaloilla, mutta se ei makunautintoa haitannut. Sokerinen kakku, jonka karpalo tekee ihanan raikkaaksi ja hämäävän keveän oloiseksi ja pohjassa lymyilevä halva tuo aivan uudenlaista makua mukaan. Rakenteesta viis, tätä tehdään uudestaan! Ohjeen löysin kauppakeskuksessa ilmaisena jaetusta Talven Juhlat lehdestä josta löytyikin monta kivaa askartelu-, lahja- sekä ruokaideaa.

Karpalo-valkosuklaakakku
Pohja
100g voita
1dl sokeria
100g vaniljahalvaa
2½dl vehnäjauhoja
½tl leivinjauhetta

Täyte
300g karpaloita
1½dl sokeria
4dl turkkilaista jugurttia
200g valkosuklaata
8 liivatelehteä
3rkl limetinmehua
1prk (3,3dl) vaahtoutuvaa vanhan ajan vaniljakastiketta (Valio)

Koristeeksi
1dl kokonaisia karpaloita
1 kananmunan valkuainen
2dl tomusokeria

Ota karpalot huoneen lämpöön sulamaan. Vatkaa voi ja sokeria vaaleaksi vaahdoksi. Murustele halva joukkoon. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe ensin keskenään ja lisää ne taikinaan. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Aseta irtopohjavuoan (halkaisija 24cm - tosin täytettä on niin runsaasti, että 26 senttisessäkään ei varmasti jää liian lattanaksi) pohjan ja reunan väliin leivinpaprei. Painele taikina vuoan pohjalle. Paistaa 200C asteisessa uunissa noin 8-10min, kunnes pohja on kullanruskea. Jäähdytä.
Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen 10 minuutiksi. Soseuta sauvasekoittimella hieman kohmeiset karpalot soseeksi. Sekoita joukkoon sokeri ja turkkilainen jugurtti. Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa (sulatin mikrossa aina 30s kerrallaan). Jäähdytä suklaa haaleaksi ja lisää jugurttiseoksen joukkoon koko ajan sekoittaen (sekoitus on todella tärkeää sillä suklaa kovettuu melkein saman tien kun pääsee kohmeisten karpaloiden joukkoon, oma huom.)
Vaahdota vaniljakastike. Kuumenna limetin mehu mikrossa tai kattilassa. Purista liivatelehdet vedestä ja sulata mehun joukkoon. Kaada seos ohuena nauhana jugurttiseoksen joukkoon. Nostele täyte jäähtyneen pohjataikinan päälle. Peitä vuoka tuorekelmulla (tai vuoan kannella jos omistat sellaisen) ja nosta jääkaappiin hyytymän vähintään 4-6 kuudeksi tunniksi, mieluiten yön yli. Irrota vuoan reunat ja nosta torttu tarjoiluvadille. Koristele sokeroiduilla karpaloilla.

Sokeroidut karpalot
Ota karpalot sulamaan jääkaappiin. Pyyhi karpaloinen pinta talouspaperilla kuivaksi. Vatkaa valkuainen vaahdoksi. Pyörittele karpalot ensin valkuaisvaahdossa, sitten sokerissa. Nosta karpalot kuivumaan paperin päälle vähintään tunniksi, kunnes karpaloiden pinta on kovettunut.